Kutrin lyhyet erikoiset

Kuulin tänään radiosta mainoksen personal trainer- eli omavalmentajapalveluja tarjoavasta firmasta, jonka valmentajat tulevat kotiin antamaan kotitreeniohjeet. Mainio idea! 

Yrittäessäni turhaan googlata ko. firmaa kertoakseni sen nimen teille, törmäsin näihin kahvakuulatreeniohjeisiin. Joudumme piakkoin putkirempan takia evakkoon maalle, minkä vuoksi esimerkiksi kahvakuulilla kotitreenaus tulee pian itsellenikin ajankohtaiseksi taas. Oman kuulani ostin muutamalla kympillä prismasta.

The Fertility Diet -kirjan mukaan terveellinen ruokavalio voi auttaa myös hedelmöittymisessä. Tämä on täysin järkeenkäypää, kun tietää miten herkkä kehon hormonitasapaino on.

Suosittelen raskautta harkitseville naisille muutenkin ruokavalion remontointia ja normaalipainoiseksi laihduttamista. Paitsi että raskaus ja imetys on rankkaa aikaa keholle, tapoja on helpompi muuttaa ennen kuin alkuraskauden mahdollinen raskauspahoinvointi ja väsymys iskee päälle.

On hyvä muistaa, että samalla tavalla kun kehosi on rakennettu syömästäsi ruoasta, myös lapsesi jokainen solu -- sitä yhtä pientä siementä lukuunottamatta -- kasvaa sinun syömistäsi rakennusaineista.

Periaatteessa ovulaatiota (ja hedelmöitystä) edesauttava ruokavalio on ihan sama kuin minunkin markkinoima terveellinen ruokavalio -- sillä erotuksella että maitotuotteet ovat täysrasvaisia.

Tänään on hyvä muistaa että painonhallinnan kannalta paljon tärkeämpää kuin se, mitä syöt (ja juot) näin juhlapäivinä on se, millainen ruokavaliosi on arkena. Nauti siis hyvällä omallatunnolla simasta, munkeista ja tippaleivistä!

Jos juot alkoholia, tiedä, että noin kaksi päivää juopottelun jälkeen mielialasi saattaa olla tavallista alavireisempi. Jos siis ensi maanantaina masentaa, älä ota omia tunteitasi liian vakavasti. Se johtuu todennäköisesti vain siitä, että nautit vielä lauantaina muutakin kuin kansalaisluottamusta. Jos huomaat että "kaikki" ahdistaa tai ahdistuksesi kohde vaihtelee pitkin päivää, voit olla ihan varma että kyseessä on vain "alkoholimasennus".

Syö terveellisesti, lepää, pysyttele kaukana alkoholista ja harrasta liikuntaa (tai seksiä) ja mielialasi kohenee taas parissa päivässä normaaliksi. 

Juttelin juuri läheisen kanssa, jonka ura on lähtenyt vetämään ihan käsittämättömällä vauhdilla sen jälkeen kun hän teki radikaalin siirron elämässään.

Siitä tuli mieleen jälleen kerran skottilaisen tutkimusmatkailijan W. H. Murrayn vanha viisaus:

”Sillä hetkellä kun henkilö sitoutuu tosissaan, myös kaitselmus liikahtaa. Päätöstä seuraa kokonainen virta suotuisia tapahtumia, kohtaamisia ja  materiaalista apua, joista ei olisi voinut edes unelmoida. [...] Mitä ikinä voit tehdä tai unelmoida voivasi tehdä, aloita se. Rohkeudessa on neroutta, voimaa ja taikaa!”

Olen nähnyt tämän ilmiön omassa elämässäni moneen kertaan. Kun olen niin sanotusti oikealla polulla ja teen asioita, joista olen innoissani ja joihin uskon koko sydämestäni, asiat tapahtuvat kuin itsestään.

Jos sen sijaan yritän tehdä jotain esimerkiksi siksi, että niin "pitää" tehdä tai koska pelkään käyttää koko kapasiteettiani hyväkseni, hommat alkavat tökkiä.

Kun elämän virta alkaa kuljettaa sinua hurjaa vauhtia kohti unelmaasi on ensiarvoisen tärkeää tehdä niin kuin Jaakko-veljeni biisissä "When it feels so natural" lauletaan: 

When it feels so natural -- just relax, you're on the right track.

When it feels so natural -- don't resist, just let go...

Jos onnenpotkuja on odottanut kauan, niiden saajaan saattaa yhtäkkiä iskeä epäusko, kun hommat alkavat rullata. Pahimmillaan seurauksena on jonkinasteista itsesabotaasia: ko. henkilö alkaa esimerkiksi empiä ja missaa tärkeitä tilaisuuksia. Toinen vaihtoehto on se, että menestyksen makuun päässyt luulee että työt on nyt tehnyt ja alkaa levätä laakereillaan, sen sijaan että ottaisi kaiken irti saamistaan tilaisuuksista ja pääsisi pidemmälle kuin mitä ikinä uskalsi unelmoida.

Viime vuoden lokakuussa päätin että 2010 on vihdoin ja viimein "Kutri kunnolliseksi" teemavuosi, jonka aikana opettelen järjestelmällisemmäksi, siistimmäksi ja tehokkaammaksi. Teemavuoden käytännön aloitus viivästyi hieman vauvaväsymyksen vuoksi. Ensimmäisten kuukausien aikana lähinnä luin (silloin kun jaksoin) varsinkin Leo Babautan Zen Habits -blogia, jonka Minimalism rethunk -merkintä kuvaa ajattelumallia, jota kohti huomaan olevani menossa.

Olin vuosina 2006-2007 sekä uudestaan loppukesästä 2008 muutaman kuukauden ajan käytännössä koditon. Kodittomuus tarkoittaa minulle konkreettisimmillaan sitä, ettei minulla ole omaa keittiötä, vaan että asun muiden nurkissa. "Kodittomuuteni" aikana opin olemaan kotonani käytännössä missä vain, tulemaan toimeen hyvin vähällä omaisuudella ja ennen kaikkea päästämään irti omaisuudesta, jota en enää välttämättä tarvinnut tai muuten vain voinut kuljettaa mukanani.

Tämä on aika suuri muutos naiselle, joka esimerkiksi joskus viime vuostuhannella osti itselleen 30 hengen astiaston ja oli ihan varma ettei voisi tuntea oloaan turvalliseksi ilman omaa kiinteistöä...

Vuodet 2006-2008 opettivat minut myös päästämään irti turhista suunnitelmista ja luottamaan intuitiooni.

Viime aikoina olen miettinyt erityisen paljon sitä, millä on minulle oikeastaan väliä. Tässä ovat elämäni tärkeimmät asiat tärkeysjärjestyksessä:

Oma perheeni eli puolisoni ja lapseni ja arjen jakaminen heidän kanssaan.

Hyvä mieli.

Lähisukuni eli vanhempani, sisarukseni puolisoineen ja lapsineen ja ajan viettäminen heidän kanssaan.

Läheisimmät ystäväni, jotka on laskettavissa yhden käden sormilla ja yhteydenpito heidän kanssaan.

Hauskat työprojektit kivojen ja lahjakkaiden tyyppien kanssa.

Hyvä terveys ja fyysinen hyvinvointi.

Matkustaminen.

Upeasta kevätsäästä.

Niin yllättävästä yhteydenotosta vuosien takaa, että se tuntuu vastaukselta viimeisen viikon "rukouksiini" ja on osoitus siitä, miten joskus täysin satunnaiselta vaikuttava teko saattaa johtaa johonkin isompaan ja merkityksellisempään tapahtumaan.

Siitä sydäntä suuremmasta rakkauden ja hellyyden tunteesta, jonka rinnalle tuhisten nukahtava lapsi herättää minussa.

Hyvistä elokuvista (Men who stare at goats).

Läheisen hyvästä uramenestyksestä.

Tiesitkö että imettävien äitien pitäisi saada vähintään 200-290 mcg jodia päivittäin? Minä en tiennyt. Määrän saamiseksi pitäisi esim. juoda noin 1,5 litraa maitoa tai syödä 10 g (puoli ruokalusikallista) jodioitua suolaa tai 100 g katkarapuja.

Elimistö tarvitsee jodia muun muassa aineenvaihduntaa säätelevän kilpirauhasen toimintaan. Jodin puute voi aiheuttaa struuman lisäksi mm. hiustenlähtöä, ihon kuivumista, väsymystä, refleksien hidastumista, keskenmenoja, kohtukuolemia ja sikiön aivojen kehityshäiriöitä.

Minä en käytä jodioitua suolaa enkä muutenkaan päivittäin runsaasti jodia sisältäviä tuotteita. Niinpä tilasin itselleni iHerbistä jodivalmisteen. Alettuani käyttää sitä olen huomannut energiatasoni nousseen huimasti.

Olen törmännyt tumblriin viime aikoina yhä useammin, kunnes tänään tämän ZenFamilyHabitsin artikkelin kautta intouduin perehtymään siihen tarkemmin.