#masennus

mut mitä jos mä koen henkilökohtaisesti omassa elämässäni nimenomaan päinvastoin?

mitä jos mä nimenomaan saan jotain kieroa iloa ja keveyttä elämääni, ku voin heittää vitsiä siitä kaikista pahimmasta asiasta, mitä oon ikinä ajatellu?

mitä jos se auttaa mua nauramaan sillonki, ku mua masentaa, eikä oikein mikään naurata?

mitä jos musta huumori on vaan aina ollu mulle tärkee ja erittäin huvittava huumorin laji?

Syystä tai toisesta vajanaiset

Elinluovutus

Missä kohtaa menetät liikaa

Jalatta ja kädettä halaisit vielä

Annatko sydämeni pois suostuen

Saavatko he ottaa silmäni

Ne joihin rakastuit

Uskallatko katsoa heijastusta ilman ihoa

Paljonko minusta voi viedä kunnes en ole enää sinun?

Riittävätkö luuni

Täyttävätkö ne sydämesi kaapit

Olenko minä jos he vievät aivoni

Rakastaisitko jos olisin vain aivot purkissa?

Missä kohtaa en riitä enää

"Avaudu mulle"

Pullotan kyyneleeni

Tungen tunteeni pieniin rasioihin ja asettelen ne järjestykseen komeron hyllylle

Tiedän mitä jokaisessa rasiassa on

Tiedän mistä jokainen kyynel vuosi

Sanot, että voin avata rasiat sun edessä

Kysyt voitko maistaa kyyneleitä

Mä tiedän, että tahdot vain hyvää

Mä annan sun avata rasian, huikata pullosta

Pelästyt

Vuodatat tuntees mun rasiaan

Kaadat vahingossa mun pullon

Sulla on niin kiire tuntea, että mä jään vaan sivuun

Tiedät, että tahdot vain hyvää mutta tää satuttaa vaan enemmän

Rakas empatia

Rakas empatia,

Oot mun koko elämä

Rakas empatia,

Voitko jättää mut jo rauhaan

Tää on toksista

Yhtenä hetkenä hoivaat mua ja autat rakastamaan muita

Viitenä aikasempana hakkasit mua tunteilla ja tilanteilla

Ihan ku kysyisit jokasella lyönnillä et joko uppos kalloon

Sä oot väkivalta mitä en pääse pakoon

Sä olet niin kiltti, rakastava ja niin julma

Mua ei auta kuvitella miltä lapsen menettäminen tuntuis vanhempana

Miten hajoaisin joka kerta palasiks uudestaan ja uudestaan kun jokin asia muistuttais siitä

Sellasen surun kokeminen EI AUTA mua

Ei varsinkaan kun panet masennusta sivussa ja oon keskellä teijän sairasta rakkauskolmioo missä mua lyödään ja potkitaan

Painukaa vittuun

Saat mut haluumaan vaan olla kyyninen ja tunteeton

Sairas

Voinko olla kipee jos lääkärit lähettää kotiin?

Onko mulla oikeesti vaikeempaa

Kestääks muut vaan paremmin

Mitä enemmän kuuntelen mun ajatuksia, sitä varmempi oon et tarviin apua

sitä enemmän keksin syitä etten oo sairas

Kivusta kauniiksi

Kituvat kirjoittaa kauneiten

Repivät jostain kieron mielensä kulmista ääniä joita ei muut kuule

Kylläinen ei käsitä nälkäisen kärsimystä,

ei saa selvää sen käsialasta

Kontrasti kivun ja kauneuden välillä luo sinfonioita joita jahtaat

En uskalla olla nälkäinen.

Kirjoitan rumemmin, kömpelösti

Käsiala selvenee, teksti tylsenee

Mun taide ei oo sen kivun arvosta

luin artikkeleita kevätmasennuksesta ja löysin ylen uutisista tällasen jutun vuodelta 2016, jossa joku psykiatrian erikoislääkäri selittää seuraavasti:

"Naisilla että miehillä on keväällä kaikkein hedelmällisin vuodenjakso. Siinä tilanteessa miehen pitäisi kyetä ja mies myös kykenee, mutta nainen kykenee ja haluaa vielä enemmän. Lopulta mies jää aika keinottomana hankikannolle ihmettelemään, minne naiset katosivat."

...aika jännä, mihinköhän tutkimuksiin noi väitteet pohjautuu...??