Ja ny ku kävelin kukkamultaostoksilta autolle, joku vanha ukko kaveriporukastaan huikkas mulle “Hei söpöläinen” ja alko avautuun kavereilleen, kun en reagoinu mitenkään.

Siis joo, en ois reagoinu vaikka oisin tajunnu et se on mulle osotettu, koska ei ihmisille kuulu huudella kadulla mitä vittua?!

Kausi 8, jakso 1/22 

Arjen sankaritar

Stanley Rossin kirjoittamassa artikkelissa ”A conceptual model for understanding the process of self-leadership development and action-steps to promote personal leadership development”, käsitellään itsensä johtamista ja johtamisen kehittämisprosessia. Keskeisiä asioita artikkelissa ovat mm. itsetunto ja sen vaikutus motivaatioon.

Itsetunto keskiössä

Hyvä itsetunto on myönteinen ja realistinen käsitys itsestä, omista vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Vahva itsetunto perustuu hyvään itsetuntemukseen. Itsetunto kehittyy jo varhaisessa iässä, mutta kokemukset muovaavat sitä. (Mieli, Ross 2014, 301.)

Aikuisenakin voi siis vahvistaa itsetuntoaan mm. tutustumalla itseensä, keskittymällä positiivisiin asioihin ja parantamalla itsemyötätunnon (Mieli) taitoja. Suhtautumalla toisiin myötätuntoisesti, voimme oppia suhtautumaan myös itseemme lempeämmin.

Omalla kohdallani on ainakin niin, että mitä enemmän on tullut ikää ja kokemuksia, sitä enemmän olen tutustunut itseeni ja alkanut viihtyä paremmin nahoissani.

Kaikille tulee joskus myös vastoinkäymisiä työelämässä ja muussa elämässä. Mielestäni oleellista on se miten niihin suhtautuu.

Itsetunto vaikuttaa toimintaamme ja toiminnan seuraukset vaikuttavat itsetuntoomme. Hyvä tai huono itsetunto johtavat helposti itseään vahvistavaan kehään. (Mieli.)

Ross’n mukaan huono itsetunto heikentää johtajuuden kehittämisprosessia ja tuloksena on se, että henkilö pysyttelee tukevasti mukavuusalueellaan. (Ross 2014, 304.)

Itsetuntoa vahvistamalla voi kehittyä paremmaksi johtajaksi (Ross 2014, 302.) Itseään pitää osata johtaa ennen kuin voi johtaa muita. (Ross 2014, 306-307.)

Motivaatio liikkeelle panevana voimana

Maslow’n tarvehierarkian (1943) mukaan motivaatio on tila, joka on seurausta siitä, että henkilö haluaa jotain, ja jonka mukaan yksilön tarpeet vaikuttavat motivaatioon. (Ross 2014, 310.)

Ross (2014, 304.) mainitsee myös Gist’n tutkimuksen (1987), jonka mukaan itsetunto ennustaa henkilön motivaatiotasoa ja hänen kykyjään suoriutua tehtävistään.

Motivaatiolla on merkittävä vaikutus. Olen huomannut, että mitä enemmän haluan tai tarvitsen jotain, ja mitä analyyttisemmin pystyn sen itselleni perustelemaan, sitä parempi on myös motivaationi. Kananlento loppuu melko lyhyeen, jos toiminnalla ei ole tarkoitusta.

Motivaatio on luonnollinen osa itsensä johtamista, ja itsemotivaatio antaa tarvittavan sysäyksen siirtyä epämukavuusalueelle, joka aloittaa oppimisprosessin. (Ross 2014, 301., 312.)

Oppiminen ja kehittyminen todellakin tapahtuu mukavuusalueen ulkopuolella. Se on aika ärsyttävää, sillä eihän sitä kutsuta epämukavuusalueeksi suotta. Epämukavuutta kannattaa kuitenkin oppia sietämään. Itsensä kehittäminen kun ei koskaan mene hukkaan.

Lähteet:

Mieli. Suomen Mielenterveys ry. Hyvä itsetunto on optimistista realismia. Luettavissa: https://mieli.fi/fi/mielenterveys/itsetuntemus/hyv%C3%A4-itsetunto-optimistista-realismia. Luettu 22.9.2020

Ross, S. 2014. "A conceptual model for understanding the process of self-leadership development and action-steps to promote personal leadership development". Journal of Management Development, Vol. 33 No. 4, pp. 299-323. https://doi-org.ezproxy.haaga-helia.fi/10.1108/JMD-11-2012-0147