Hashtag digibisnes

Viimeisten viikkojen aikana blogissa olleen sukellettu sinne ja tänne digitalisaatioon liittyvissä aiheissa. Nyt on tullut aika vetää yhteen eri sanoja, joita teksteissä on raapaistu. Käydäänpä asiaan!

Botti

Tietokoneohjelma, jonka avulla pyritään ratkaisemaan asiakkaiden tukitapauksia nopeasti. Ne saattavat jopa estää tapausten avaamisen ennakoivasti. Botit voivat vähentää chattien kestoa auttamalla asiakkaita löytämään tarvitsemansa tiedot itse ja ratkaisemalla yleisimpiä ongelmia ilman, että asiakkaiden täytyy odottaa jonossa. Botit ovat ohjelmia, joita voidaan kouluttaa ymmärtämään ihmiskieltä ja vastaamaan älykkäästi. Tulee kuitenkin muistaa, että botit eivät ole ihmisiä, eivätkä ne eivät voi korvata ihmisiä, mutta ne voivat kuitenkin esim. täydentää asiakastuen chattia, tervehtiä asiakkaita ystävällisesti ja ohjata heidät etsimiensä tietojen pariin.

Digitaalinen oppimisympäristö, verkko-oppiminen ja verkko-oppimisympäristö

Digitaalisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen yleistyy yrityksissä nopeasti. Verkko-oppiminen mahdollistaa yrityksille aiempaa kustannustehokkaammat koulutukset, sillä verkkokursseja voi skaalata laajallekin joukolle tai hyödyntää samaa koulutusta pidemmällä aikavälillä. Verkko-oppimisympäristöön tuotetut koulutukset ovat saatavilla, kun niitä tarvitaan ja auttavat siten henkilöstön oikea-aikaisessa kouluttamisessa. Lisäksi verkkokurssit takaavat tasavertaisen koulutuksen kaikille, eikä koulutuksen laatu vaihtele esimerkiksi esimiesten osaamisen mukaan.

Digitaaliset palvelut

Digitaaliset palvelut ovat todennäköisesti ensimmäinen asia, joka suurimmalle osalle ihmisistä tulee mieleen silloin, kun puhutaan digitalisaatiosta. Voidaankin sanoa, että digitaaliset palvelut ovat digitalisaation arjen ilmentymiä. Digitaalisilla palveluilla voidaan saada aikaan monia hyötyjä aina myynnin kasvattamisesta asiakastyytyväisyyteen ja kustannustehokkuuteen.

Digitalisaatio

Lyhyesti määriteltynä digitalisaatio tarkoittaa digitaalitekniikan käyttöönottoa yhteiskunnan jokaisella osa-alueella.

Digitalous

Teknologian integroitumista arkeen, kaikille toimialoille ja kaikkiin yhteiskunnan rakenteisiin. Markkinat globalisoituvat ja maantieteellisen sijainnin merkitys häviää.

Mobiilisovellus

Mobiilisovellus eli ohjelmisto, tunnetaan myös nimellä appi tai applikaatio. Se on suunniteltu mobiilipäätelaitteisiin eli matka- ja älypuhelimiin, kämmentietokoneisiin eli padeihin ja ammattikäyttöön tarkoitettuihin mobiilipäätelaitteisiin.

SEO

SEO tarkoittaa hakukoneoptimointia eli sitä, että verkkosivustosta tehdään käyttäjiään mahdollisimman hyvin palveleva ja sivuston sisältö on eri hakukoneille selkeää ja ymmärrettävää. Tällaiset sivustot nousevat hakukoneen orgaanisissa eli luonnollisissa hakutuloksissa kärkeen, joten hakuja tekevät ihmiset löytävät yrityksen ja sen verkkosivut internetin syövereistä helpommin. Parempi näkyvyys taas tarkoittaa yritykselle kasvavaa myyntiä tai vaikkapa yhteydenottojen määrää.

Some ja somemarkkinointi

Some eli sosiaalinen media (kuten Facebook tai Instagram) ovat tämän päivän digitaalisia asiakaspalvelu ja markkinointikanavia, joita hyödyntämällä voi tavoittaa kohderyhmät tehokkaasti ja joiden antaman analytiikan avulla voidaan kehittää asiakasymmärrystä.

Tekoäly

Tekoäly on tietojenkäsittelytieteen osa-alue, joka painottuu älykkäiden koneiden ja ohjelmien luomiseen Tekoälyn tarkoituksena on yrittää matkia ihmisen tajuntaa ja suorittaa tehtäviä siten, kun ihminen tekisi. Käytännössä se tarkoittaa siis koneen tai ohjelman kykyä ajatella ja oppia.

Verkkokauppa

Verkkokaupalla, nettikaupalla, e-kaupalla, onlinekaupalla eli internetkaupalla tarkoitetaan ostamista tai tilaamista internetin kautta kuluttajan omaan tai kotitalouden käyttöön.

Digitalisuuteen ja digitalisaatioon lukeutuu vielä kymmeniä, josko ei jopa satoja muita sanoja, joita vilahtelee käytössä päivittäin. Myös uusia sanoja tulee, kun kehitys kehittyy. Jotta mukana pysyy, tulee olla avoin, valmis ottamaan selvää ja oppimaan uutta. Oletko sinä valmis?

Kuva:

Vain muutos on varmaa. Digitalisaatio tuo muutosta niin itse työhön ja työvälineisiin, työ- ja johtamiskulttuuriin kuin työntekijään ja työntekijältä vaadittaviin ominaisuuksiinkin. Mutta mitä kaikkea tämä tarkoittaa?

Aika ja paikka

Digitalisaatio lisää tarvetta sellaisille työmuodoille ja –tavoille, joita voidaan tehdä ajasta ja paikasta riippumatta. Kun tuote- ja palvelutarjonta monipuolistuu, toimialarajat murtuvat ja samalla myös digitalisaation tuoma muutospaine vaikuttaa niin työvoiman osaamistarpeisiin, kuin myös lainsäädäntöön työmarkkinamalliin ja työehtoihin. Digitalisaation tuomiin muutospaineisiin päästiin vastamaan tämän vuoden alussa voimaantulleella, uudistetulla työaikalailla, joka mahdollistaa aiempaa joustavammat työajan järjestelyt. Uudistuneen työaikalain mukaan työajan käsite on työn teon paikasta riippumaton eli työaikaa on siten työhön käytetty aika paikasta riippumatta. Lain piirissä on etätyö, kuten kotona, asiakkaan luona, kahvilassa tai kirjastossa tehty työ, sekä matkustettaessa työnantajan määräyksestä tehty työ. Työaikaa on myös se aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla välittömästi työnantajan käytettävissä.

Monipuolisuus

Muutos asiakkaiden tarpeissa, teknologian kehittyminen, liiketoiminnan monikanavaistuminen ja tuote- sekä palvelutarjonnan monipuolistuminen ja laajentuminen muuttavat niin työn sisältöä kuin luonnettakin. Sekä edelliset että toimialarajojen hämärtyminen yhdessä muuttavat työntekijöiden työtehtäviä entistä monipuolisemmiksi ja yhä useammissa tehtävissä työntekijältä odotetaan moniosaajuutta. Muutokset kentällä tapahtuvat yhä nopeammalla syklillä, jonka vuoksi työnkuvia tulee päivittää vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä.  Jatkuvat toimintaympäristön muutokset taas korostavat työntekijöiden elinikäisen oppimisen tarvetta. Pärjätäkseen työelämässä, tulee työntekijällä olla ammatillisten perusvalmiuksien lisäksi luovuutta, ongelmien ratkaisu- ja havainnointikykyä, innostuvuutta, uteliaisuutta ja halua jatkuvaan oppimiseen.

Digitalisaatio tuo muutoksia

Kun digitaalisten palveluiden käyttö kasvaa, paljon erilaista työtä myös poistuu. Hyvänä esimerkkinä suomalaisesta elämästä voimme käyttää postipalveluita: koska kirjepostin määrä on laskenut ja perinteisen printtimedian sisältö suuntautunut digitaalisiin kanaviin, on postinjako- ja lajittelutyön määrä vähentynyt. Sähköisen tiedonhallinnan yleistyessä ja digitaalisten kanavien sekä itsepalveluiden käytön kasvaessa perinteinen fyysinen asiointi asiakaspalvelupisteissä vähenee. Robotiikan hyödyntäminen vähentää tuotantotyössä tarvittavan henkilökunnan määrää ja data-analytiikka ja tekoäly mahdollistavat työn automatisoinnin myös monimutkaisimmissa työnjohto- ja asiantuntijatehtävissä.

Tai sitten ei

Ne työtehtävät, joissa tarvitaan ihmisyyttä, vaikuttamista, luovaa tai sosiaalista älykkyyttä, ovat sellaisia, joita ei ainakaan vielä voida kokonaan korvata tekoälyn avulla. Vaikka esimerkiksi rekrytoinneissa voidaan jo tällä hetkellä käyttää apuna rekrybottia, jota valikoi kandidaattien joukosta tehtävään sopivimman henkilön, ei lopullista rekrytointipäätöstä voida jättää robotin tehtäväksi. Muita esimerkkejä hitaammin automatisoituvista töistä ovat esimerkiksi taide- ja media-alan tehtävät, haastavat johtotehtävät, monimutkaiset lakipalvelut ja ohjelmistoalan tehtävät.

Miten digitalisaatio näkyy sinun työtehtävissäsi? Onko jotain, minkä teit ennen itse, mutta jonka tekee sinun sijastasi nykyään kone tai jokin ohjelmisto?

Lähteet:

Työaikalaki 872/2019. Luettu: 9.4.2020.

Kuva:

Kirjoitin toissakerralla digitalisaatiosta palvelualalla, sekä siitä, miten eri vaiheessa eri palvelualan yritykset ovat digitalisaation mukana tuomassa muutoksessa. Nyt haluan vielä vähän enemmän tutkia sitä, mitä nuo kehitysvaiheet ovat ja mitä ne pitävät sisällään.

1. vaihe – digitalisaatio tiedostettu

Tässä ensimmäisessä kehitysvaiheessa digitalisaation olemassaolo on yrityksessä tiedostettu, mutta mitään toimenpiteitä yritys ei ole sen hyödyntämiseksi juurikaan tehnyt. Vaiheelle tyypillistä on lisäksi se, että digitalisaation luomien mahdollisuuksien hyödyntämistä ei ole asetettu strategiseksi tavoitteeksi.

2. vaihe – ensimmäiset askeleet

Toisessa kehitysvaiheessa yritys tunnistaa ja arvioi digitalisaation luomia mahdollisuuksia ja käyttöön on jo otettu jonkin verran uutta teknologiaa ja digitaalisia palveluita. Tyypillistä tälle vaiheelle on se, että yritys keskittyy digitalisaatiossa lähinnä tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseen.

3. vaihe – digitalisaaton omaksuminen

Kolmannessa kehitysvaiheessa yritys on ottanut digitalisaation yhdeksi osaksi strategisia tavoitteitaan ja tehokkuutta sekä tuottavuutta on digitalisaation avulla saavutettu. Tyypillistä tässä vaiheessa oleville yrityksille on se, että niiden portfoliossa on mukana digitalisaatiota hyödyntäviä tuotteita ja palveluita ja yrityksen monikanavainen asiakaspalvelu on jo digitalisaation ytimessä.

4. vaihe – digitalisaatio arkipäivää

Neljännessä, viimeistä edeltävässä kehitysvaiheessa, yritys on ottanut digitalisaation keskeiseksi strategian osaksi ja sen sisäiset prosessit ovat digitalisoituneet nopeasti. Tyypillistä tässä vaiheessa oleville yrityksille on se, että ne tarjoavat ja kehittävät uusia digituotteita ja –palveluita systemaattisesti ja internetiä hyödyntäen. Saman alan yritykset, jotka eivät ole vielä päässeet kilpailijoidensa tavoin tähän kehitysvaiheeseen, joutuvat toden teolla kamppailemaan kannattavuutensa kanssa.

5. vaihe – uusi normi

Viimeisessä, uuden normin vaiheessa yrityksen prosessit ovat digitaalisia ja sen liiketoimintamallissa tarjotaan ja hyödynnetään digitalisaation tuomia mahdollisuuksia ja analysoimalla saatua tietoa. Tyypillistä tässä vaiheessa on se, että kehityksestä jälkeenjääneet yritykset poistuvat markkinoilta.

Se, miten nopeasti ja millaisin painopistein digitalisaatio vaikuttaa yrityksen toimintaan, riippuu niin toimintaympäristön kuin liiketoiminnankin erityispiirteistä. 

Missä digitalisaation kehitysvaiheessa on yritys, jossa sinä työskentelet?

Lähteet:

Palta 2016. Digitalisaatio palvelualoilla - Pysyykö Suomi mukana digikehityksessä? Luettu: 7.4.2020.

Kuva:

Laskin ne nopeasti. Niitä oli 73. Siis seitsemänkymmentä kolme erilaista applikaatiota ja mobiilisovellusta! Edellisen viikon puhelin optimoija on huutanut näytössä viestiä “Tallennustilaa alle 10 % jäljellä”. Joka kerta, kun avaan näytön, minua alkaa ahdistaa tuo ilmoitus, sillä minun tulisi joko poistaa jotain yli 12 000 puhelimen sisältävästä kuvasta tai vaihtoehtoisesti tehdä tilaa poistamalla jokin noista 73:sta applikaatiosta. Voi ei...

Mihin tarkoitukseen

Voin helposti kategorisoida käytössäni olevat sovellukset seuraavasti:

1. Sosiaalinen media

2. Pankki –ja maksupalvelut

3. Valokuvaus ja kuvanmuokkaus

4. Uutispalvelut

5. Musiikki ja muu media

6. Matkustaminen ja autoilu

7. Kauppapalvelut

8. Terveys ja kauneus

9. Opiskelu ja kirjastopalvelut

10. Ajanhallinta

11. Muut

Tarkastellessani optimoijan ilmoitusta tarkemmin, se ilmoittaa, että käytössäni on 42 käyttämätöntä sovellusta. Nyt mietin, uskallanko katsoa, mitkä nämä sovellukset mukamas ovat. Otan itseäni niskasta kiinni ja tarkastan asian. Käyttämättömien sovellusten lista alkaa seuraavasti: Sheets, Web Browser, Document Manager, Pivo, HiSute, Cardu, CheckMyTrip, Jouri Print, Docs, Color Touch, ResQ Club… Teen rohkean päätöksen, ja päätän poistaa kuusi puhelin ehdottamista sovelluksista. Tämän tekemällä saan vapautettua puhelimeeni tilaa 270 megatavua. Poistopyynnön vahvistaminen kirpaisee, mutta vielä enemmän harmittaa kun huomaan, että puhelimeen ei vapautunut tilaa yhtään enemmän kun mitä sitä oli ennen näiden kuuden sovelluksen poistamista. Luulen, että puhelimeni ja sen sisältö määrittelevät minua jollain tapaa. Voiko puhelimen sovellukset määritellä ihmistä jotenkin? Löytyisikö netistä tähän vastausta? Nyt on pakko tutkia asiaa.

Mitä mobiilisovellukset kertovat sinusta?

Kirjoitan Googleen tuon maagisen lauseen ja eteeni pompsahtaa hakutulos: ”Snapchat, WhatsApp, Facebook, Tinder…Testaa, mitä lataamasi sovellukset kertovat sinusta”. Olen innoissani ja sukeltamassa testin maailmaan, kunnes huomaan, että eihän se toimikaan. Vajaa neljä vuotta on tehnyt aikansa ja jäljellä artikkelista on vuonna 2016 kirjoitettu tekstiosuus, jonka perusteella testi olisi voinut arvata sukupuoleni, ikäni, palkkani ja siviilisäätyni. Nyt harmittaa vielä enemmän. Edes englanniksi en löydä vastaavaa testiä, vaikka kuinka yritän googleloida. Hautaan harmistukseni ja siirryn eteenpän.

Mistä on hyvä applikaatio tehty?

Maallikkona väitän, että suurin hyvän applikaation tekijä on käytettävyys, mutta myös ulkonäkö. Kun ulkonäkö on selkeä ja houkutteleva, appi ei kaadu ja sillä voi tehdä helposti sen, mitä on tekemässä, on applikaatio mielestäni hyvä. Mutta tarkistetaan asiaa vielä netin syövereistä! Weebal on listannut hyvän mobiiliapplikaation olevan:

1. Hyvälle idealle rakennettu

2. Käyttäjiä ymmärtävä

3. Muotoilultaan kiillotettu

4. Vakaa ja nopeasti reagoiva

Upea sovellus perustuu ainutlaatuiseen ideaan ja hyvään ymmärrykseen huippuluokan käyttäjistä, sekä heidän käyttäytymisestään ja tottumuksistaan. Upealla sovelluksella on nopea vasteaika, mutta myös intuitiivinen ja vakaa käyttöliittymä. Markkinointi voi olla voima, joka lisää sovelluksen näkyvyyttä ja tuo sitä potentiaalisten käyttäjien tietoon, mutta loppujen lopuksi kyseessä on yksin ja ainoastaan sovellus. Vain sovellus itsessään luo sovelluksen todellisen arvon, määrittää sen menestyksen ja pitää käyttäjät eli asiakkaat.

Lähteet:

Weebal 2017. What Makes a Great Mobile App? Luettavissa: https://www.weebpal.com/blog/what-makes-great-mobile-app. Luettu: 5.4.2020.

Iltasanomat 2016. Snapchat, WhatsApp, Facebook, Tinder…Testaa, mitä lataamasi sovellukset kertovat sinusta. Luettavissa: https://www.is.fi/digitoday/art-2000001138723.html. Luettu: 5.4.2020.

Kuva:

Kuten edellisessä koronapostauksessa kävi ilmi, on nopeasti muuttunut yleismaailmallinen pandemiatilanne muuttanut nopealla aikataululla useita liiketoimintoja. Toki tilanne olisi ollut vastaava ilman pandemiaakin, asiat vain olisivat tapahtuneet hitaammin, sillä digitalisaatio jo itsessään luo mahdollisuuksia niin uusien liiketoiminta- ja ansaintamallien syntymiselle, kuin myös palvelutarjoaman laajentamiselle. Mutta millaista sitten on digiajan palvelutyö ja mitä siinä vaaditaan? Otetaan tänään pieni tsekkaus tähän!

Monipuolisuus ja asiakaslähtöisyys

Vaikka työn tekomuodot ja –tavat muuttuvat kaikilla palvelualoilla samalla tavalla, on digiaikana tehtävä palvelutyö jopa vielä aiempaa monipuolisempaa ja asiakaslähtöisempää kuin ehkä koskaan aiemmin. Koska asiakkaan käytös muuttuu ja heidän käytössään on entistä enemmän ja nopealla aikataululla lisääntyviä palvelukanavia, tulee nykyaikaisen palveluyrityksen kyetä tarjoamaan asiakkaalleen räätälöityä palvelua, joka on niin aika- kuin paikkariippumatonta. Myös yrityksen kyky luoda asiakasuskollisuutta nousee digiajan keskeiseksi haasteeksi ja ehdottomaksi tarpeeksi.  Palveluyrityksille digitalisaatio luo mahdollisuuksia niin kansainvälistymiseen kuin kasvuunkin.

Vaatimuksia työntekijälle

Jotta palvelutyöntekijä pystyy vastaamaan asiakkaan monipuolisiin tarpeisiin ja työskentelemään asiakaslähtöisesti, vaaditaan häneltä vahvaa sisältöosaamista. Tämä ei kuitenkaan yksin ole riittävää, vaan onnistuakseen digiajan palvelutyössä työntekijän tulee olla ketterä, oma-aloitteinen ja tunneälykäs. Koska palveluyritykset tulevat enenevässä määrin hakemaan joustoa asiakaskysynnän ja liiketoimintaympäristön heilautteleman työvoiman tarpeelle, nousee itsensä työllistäminen, freelance- ja keikkatyöt, sekä kevytyrittäjyys palvelualoilla määrällisesti täysin uudelle tasolle.

Kehitys tapahtuu eri tahtiin

Digitalisaation kehitys on kaikilla palvelualoilla samansuuntaista, mutta sen aiheuttama murros toteutuu palvelualoilla käytännön liiketoiminnan tasoilla eri aikaan ja eri tavoilla. Tähän vaikuttavat monet tekijät, kuten esimerkiksi asiakkaisen taipumus käyttää digikanavia, fyysisesti toimitettavien tavaroiden määrä, työvoiman ja asiakkaiden ikärakenne ja liikkuvuus, olemassa olevat sääntelyt ja rajoitteet, verkkoyhteydet ja IT-infrastruktuuri, kilpailun intensiteetti ja toiminnan hajanaisuus. Suomalaisista palvelualan yrityksistä osassa digitalisaatio on jo osa normaalia arkipäivää, kun taas toiset ovat vasta ottamassa ensimmäisiä askeleita digitaalisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Nopeinta digitalisaation kehitys on ollut informaatio- ja viestintäpalveluissa, sekä hallinto- ja tukipalveluissa. Hitaimmin kehitystä taas on tapahtunut huolto- ja kunnossapitoaloilla ja logistiikka-alalla.

Kehityksen mukana

Monilla palvelualoilla suomalaisyritykset ovat vasta vasta-alkajan saappaissa, kun puhutaan digitalisaation luomien mahdollisuuksien hyödyntämisestä tai verrataan niitä kansainvälisiin toimijoihin. Suomen tietoliikenneyhteydet, langattomat laajakaistaliittymät, yritysten käyttämien pilvipalveluiden määrä, kuluttajien innokkuus verkkokauppaostoksiin ja asiakkaiden tottuneisuus digikanavien käyttöön tarjoavat suomalaisille palvelualan yrityksille hyvät edellytykset digitalisaation avulla menestymiseen. Mikäli yritykset onnistuvat tuomaan digitalisaation osaksi päivittäistä liiketoimintaansa, on niillä kaikki edellytykset päästä osaksi kansainvälisten digiliiketoiminnan edelläkävijöiden joukkoa.

Lähteet:

Palta 2016. Digitalisaatio palvelualoilla - Pysyykö Suomi mukana digikehityksessä? Luettu: 3.4.2020.

Kuva:

Elämme keskellä koko maailmaa ravistuttavia poikkeusoloja. Suomessa ensimmäinen koronatartunta todettiin tammikuun lopulla ja viimeiset kaksi viikkoa maamme on ollut kiinni. Korona näkyy jokaisen ihmisen elämässä tavalla tai toisella. Suurin, ehkä jopa näkyvin vaikutus sillä on yrityksiin, liiketoimintaan ja talouteen. Miten käy bisneksen tässä, nyt ja miten tästä eteenpäin?

Suljettu

Tänään kansamme sai ilmoitus siitä, että valtioneuvosto hyväksyi Tasavallan presidentin vahvistamana esityksen siitä, että ravintolat pysyvät kiinni yli kaksi kuukautta – tästä päivästä lukien, toukokuun loppuun asti. Suljettuna pysyy ravitsemisliikkeiden sisä- ja ulkotilat, lievennyksenä se, että henkilöstöravintolat saavat edelleen olla auki ja ravitsemisliikkeistä saa yhä myydä ruokaa ja juomaa muualla nautittavaksi. Tavalla tai toisella tällä kiinnipysymisellä tulee olemaan vaikutus ravintoloissa työskentelevän, valtavan suuren ihmisjoukon elämään. Vakituisia heistä on 50 000, todellinen määrä paljon suurempi.

Muutoksia, muutoksia

Yrittäjät ja yritykset toimialaan katsomatta ovat jo nyt joutuneet tekemään joko pienempiä tai suurempia muutoksia omassa liiketoiminnassaan. Muutokset näkyvät YT-neuvotteluina, määräaikaisten työsopimusten jatkamattomuutena, lomautuksia, irtisanomisia, tehtävänkuvien muutoksina ja työn tekemisen uusina tapoina, kuten etätyön lisääntymisenä tai etätyön käyttöönottona yrityksissä, joissa etätyömahdollisuutta mahdollisuutta ei ole ennen ollut. Positiivista on se, että muutokset näkyvät myös uusina ideoina ja toiminta- ja palvelumalleina. On lapsille tarkoitettua etälivejumppaa, etälivemuskaria, yrityksen perjantai-afterworkia Teams:n välityksellä, tiimin iltapäivän Skype-kahvihetkiä ja ruuan (kotiin)kuljetuspalveluiden lanseeraamisia yrityksissä, joissa sitä ei aiemmin ole ollut. Menneellä viikolla olen törmännyt jopa digihierojaan ja digikampaajaan, jotka tarjoavat palveluitaan perinteisen hieronnan ja hiustenleikkuun sijasta erilaisina asiantuntijapalveluina netin välityksellä. Palatakseni taas ravintolamaailmaan ja koronaan: Huippuluokan kokki ja ravintoloitsija Henri Alén kertoi tänään Iltalehdessä, että koronasta johtuvat poikkeusajat poikivat maailmalla ennennäkemättömän, täysin uuden ravintolakonseptin, jossa asiakkaille tarjotaan hyvää ja terveellistä noutoruokaa ja jokaiseen tilaukseen lisätään ilmainen koodi Academy of Brainin verkkovalmennukseen, jossa on tarjolla valmennuksia niin unikoulusta kriisinhallintaan.

Tulevaisuus

Emme voi väistää sitä tosiasiaa, että yrityksissä ja koko maailmassa ei ole paluuta samanlaiseen arkeen, joka oli ennen koronaa. Koronalla on varma vaikutus talouteen ja työmarkkinoihin ja vaikutukset näkyvät niin työntekijä- kuin työnantajapuolella. Valitettavasti tästä kriisistä ei kaikki selviä, vaan vaikutukset tulevat näkymään, elleivät jo näy, niin työpaikkojen menetyksiä kuin yritysten konkursseina. Meneillään oleva kriisi on jo nyt näyttänyt yrityksille ja yrittäjille yritystoiminnan heikkoudet, mutta myös voimavarat. Kuka pystyy käyttämään voimavarat hyväkseen ja kääntämään vaikeudet voitoksi? Tätä ei kukaan voi vielä tietää. Tärkeintä on, että ei jäädä tuleen ei makaamaan. Olimme sitten työtä tarjoava työnantajana tai yrityksessä työtä tekevä työntekijä, nyt on aika puhaltaa yhteen hiileen! Menetyksiltä ei säästytä, mutta kun pahin kriisi on ohi, olemme vahvempia kuin koskaan!

Lähteet:

Iltalehti. Presidentti vahvistaa lain: ravintolat kiinni 31.5. asti, laki voimaan tänään. Luettavissa:  https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/ae6f50e1-408b-48a9-8871-c33a70fea929. Luettu: 30.3.2020

Iltalehti. Henri Alén keksi poikkeusajan ravintolakonseptin, jota ei ole aiemmin nähty - huolehditaan myös mielestä. Luettavissa: https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/f4e3c55e-254a-4415-91da-7a2a1781a405. Luettu: 30.3.2020

Kuva:

Kollega: Meidän pitäisi pitää viestinnän kanssa paltsu ja miettiä yhdessä seoa rekryilmoitusten näkyvyydessä.

Minä: Juuuuuh...kyllä... *Samaan aikaan päässäni raksuttaa monta kertaa tehty automatka Tuusulasta Hämeentietä pitkin kohti Hämeenlinnaa. Samalla näen sieluni silmin tien oikealla puolella joka kerta vastaantulevan sinipohjaisen kyltin, johon on valkoisella fontilla kirjoitettu seo. Pää tyhjää lyöden yritän miettiä, miten tuttu kahvi- ja tankkauspaikkani voi millään tapaa liittyä palaveriin ja rekrytointiin. Kiireeseen vedoten liukenen paikalta pois.*

Tilanteesta on vuosia aikaa, mutta vieläkin sen hetkinen tietämättömyys ja tietämättömyydestä kumpuava nolouden tunne nousevat mieleeni liiankin hyvin. Tämän tekstin luettuasi tiedät, että SEO on jotain muuta kuin suomalainen huoltoasemaverkosto.

Mitä Search Engine Optimization eli SEO on ja mitä sillä tehdään?

SEO tarkoittaa hakukoneoptimointia. Hakukoneoptimointi taas tarkoittaa lyhykäisyydessään sitä, että verkkosivustosta tehdään käyttäjiään mahdollisimman hyvin palveleva ja sivuston sisältö on eri hakukoneille selkeää ja ymmärrettävää. Tällaiset sivustot nousevat hakukoneen orgaanisissa eli luonnollisissa hakutuloksissa kärkeen, joten hakuja tekevät ihmiset löytävät yrityksen ja sen verkkosivut internetin syövereistä helpommin. Parempi näkyvyys taas tarkoittaa kasvavaa myyntiä tai vaikkapa yhteydenottojen määrää.

Miten hakukoneoptimointia tehdään?

Hakukoneoptimointi vaatii toimenpiteitä laajalla skaalalla, sillä omaan hakukonetulossijoitukseen voidaan vaikuttaa muun muassa muokkaamalla sivuston

·       tekstisisältöä

·       metatietoja

·       doimainia ja sen rakennetta

·       sivuston otsikkoa

·       latausnopeutta

·       sisäisiä linkityksiä

·       ulkoasua ja käytettävyyttä

·       navigointia ja

·       sivustolle osoittavia linkkejä

Kuka hakukoneoptimointia voi tehdä?

Hakukoneoptimointia voi periaatteessa tehdä aivan kuka vain, jolla on toimivat verkkosivut. Tämän lisäksi tarvitaan kykyä tai ainakin halua tehdä asiat itse, aikaa ja halua ottaa asioista selvää ja seurata alan julkaisuja ja keskustelua. Hakukoneiden algoritmeihin tehdään kuitenkin vuosittain jopa satoja muutoksia, joten menestyvän hakukoneoptimoijan tulee pysyä koko ajan kärryllä uusista tuulista. Mikäli optimoija ei pysy muutoksen tahdissa, vaarana on optimoijan henkilökohtaisen kärryltä tippumisen lisäksi myös verkkosivuston hakukonesijoituksen tippuminen. Henkilökohtaisesti suosittelen lämpimästi verkkosivuston hakukoneoptimoinnin ulkoistamista alan asiantuntijan tehtäväksi. Kun ammattilainen hoitaa hakukonenäkyvyyden kuntoon, voit itse keskittyä 100-prosenttisesti bisneksen tekemiseen.

Lähteet:

Hakukonekeisari. Suuri Google-optimointi -opas. Luettavissa: https://hakukonekeisari.fi/seo-opas/. Luettu: 7.3.2020

Kuva:

Kuten kaikkeen muuhunkin osaan bisnestä ja nykypäivän työtehtäviä, on tekoäly soluttautunut myös osaksi rekrytointia. Miten se vaikuttaa nyt ja mitä se on tulevaisuudessa? Jatka lukemista, niin tiedät vähän enemmän!

Silloin ennen

Rekrytointi on olennainen osa omia HR-asiantuntijan työtehtäviäni. Monelle aloittelevalle asiantuntijalle se on tavalla tai toisella yksi niistä ensimmäisistä tehtävistä, joita pääsee työssään tekemään. Tein omat ensimmäiset rekrytointiin liittyneet työni vuonna 2007. Silloin hakemukset saapuivat pääosin postitse paperilla, jotkin harvat sähköpostilla. Rekrytointi-ilmoitukset julkaistiin yleensä lehdessä ja TE-toimiston mol.fi -sivustolla. Silloisessa työpaikassa ei tunnettu edes rekrytointijärjestelmää. Kauas on tultu niistä päivistä.

Nyt

Rekrytointi ja siihen liittyvät prosessit ovat nykypäivänä kovin paljon erilaisia kuin 12 vuotta sitten. Toki tähän vaikuttaa työnantajan vaihdos, mutta pääsääntöisesti kuitenkin teknologia, digitalisaatio ja niiden kehittyminen. Lehti-ilmoitukset eivät ole enää tätä päivää, vaan pääsääntöisesti rekrytointi on siirtynyt verkkoon. Kandidaatit tavoitetaan digitaalisista kanavista ja somen avulla. Tämä on luonut meille ja muille yrityksille mahdollisuuden onnistua paremmin rekrytointiprosessissa, mutta samalla sen on tuonut myös omanlaisiaan haasteita. Joudumme koko ajan miettimään prosesseja uudelleen, jotta voimme tavoittaa kandidaatit myös tulevaisuudessa.

Digitalisuus käytännössä

Omassa työnantajaorganisaatiossa rekrytointiprosessit hoidetaan 90-prosenttisesti alusta loppuun sähköisesti. Turhasta paperinpyöritysestä on voitu luopua. Toimeksiannot tulevat rekrytointijärjestelmään, jossa ne käsitellään, avataan ja viedään digitaalisiin kanaviin, internetsivustoille ja someen. Erilaisia algoritmeja hyödyntämällä pystymme kohdentamaan rekryilmoituksemme potentiaalisille kandidaateille ja sekä he, että muut työnhakijat jättävät hakemuksensa rekrytointijärjestelmään joko täyttämällä sähköisen kaavakkeen tai vaihtoehtoisesti videomuodossa. Kotisivuillamme seikkailee lisäksi rekrybotti, jonka kautta saapuneet kuumat liidit ovat valtavassa kasvussa. Emme menetä potentiaalisia kandidaatteja, koska he voit keskustella botin kanssa ja jättää tietonsa bottijärjestelmään halutessaan vaikka keskellä yötä ja rekytoijamme saavat kontaktoitua heistä kuumimmat heti seuraavana aamuna. Haastatteluissa apunamme on nykypäivän tekniikat, kuten Skype, joka mahdollistaa haastatteluiden suorittamisen ajasta ja paikasta riippumatta. Tällä ja rekrybotin mahdollistamalla hakemisen helppoudella olemme saaneet kohotettua rutkasti muun muassa hakijakokemuksen tasoa, mutta vähennettyä myös niin sanottujen epäonnistuneiden rekrytointien määrää.

Tulevaisuus

Sitä, mille tasolle digitalisaatio kasvaa ja mihin tekoäly tulevaisuudessa pystyy, voidaan vain arvailla. Pystyykö tekoäly vaikkapa ennustamaan, mitä taitoja ja ominaisuuksia tulevaisuuden työpaikoilla tarvitaan? Uskon, että rekrytointiprosessi ei voi tulevaisuudessakaan automatisoitua kokonaan, sillä koneet ja tekoäly eivät voi millään tasolla korvata aitoa ihmisyyttä, jota rekrytoinneissa tarvitaan. Vaikka voisimme algoritmeilla parittaa hakijat ja kandidaatit avoimiin työpaikkoihin, antaa chatbotin ohjata hakijan videohakemuksen tekemiseen, antaa tekoälyn tulkita videohakemuksesta hakijan sanalliset viestit ja ilmeet, tai antaa robotin hoitaa haastattelut ja työnhakijoiden testaamisen, emme pysty ikinä opettamaan koneille sitä ihmisyyttä, jonka avulla lopullinen harkinta ja päätös työntekijän palkkaamisen tai palkkaamatta jättämisen suhteen tehdään.

Mitä sinä tästä ajattelet?

Lähteet:

Oikotie 2019. Näin robotiikka muuttaa rekrytointia nyt ja tulevaisuudessa. Luettavissa: https://tyopaikat.oikotie.fi/tyonantajalle/artikkelit/nain-tekoaly-muuttaa-rekrytointia-nyt-ja-tulevaisuudessa. Luettu: 5.3.2020

Kuva:

Yhtiössä, jossa työskentelen, verkko-oppimisympäristö ja siellä suoritettavat kurssit ovat arkipäivää - ja niin kannattaisi olla teidänkin työpaikalla. Lue lisää, niin tiedät miksi!

Satoja tunteja, sähäköitä säästöjä

Menneen syksyn ja talven aikana olen käyttänyt satoja ja taas satoja työtunteja yhtiömme esimiehille suunnatun rekrytointikoulutuksen ja koko henkilöstölle suunnatun työhyvinvointioppaan suunnitteluun, tuottamiseen ja toteuttamiseen. Hullulta kuulostava satojen tuntien työmäärä ei kuitenkaan ole mitään verrattuna siihen hyötyyn, jonka yhtiö on saanut jo nyt: yhtiön strategiaa tukevat ja toimintaa eteenpäin vievät verkko-oppimisalustalle rakennetut verkkokurssit ovat jo tällä hetkellä maksaneet itsensä takaisin, jos verrataan työhön kuluneista tunneista maksettua palkkaa niihin kustannuksiin, joita olisi syntynyt niin sanotuista perinteisistä luokkakoulutuksista muun muassa tilavuokrineen, henkilöstö- ja matkakustannuksineen, kahveineen ja tarjottavineen.

Etuja niin yritykselle kuin työntekijällekin

Digitaalisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen on yleistynyt yrityksissä, koska verkko-oppiminen mahdollistaa esimerkiksi koulutusten järjestämisen kustannustehokkaasti. Tämä johtuu siitä, että samoja verkkokoulutuksia ja -kursseja voi hyödyntää pidemmällä aikavälillä ja niitä voi tarvittaessa skaalata laajallekin joukolle. Säästöjä koulutuskustannuksiin kertyy myös säästetyistä matkakustannuksista, sillä osallistuminen verkkokoulutuksiin ei edellytä matkustamista ja koulutukseen osallistujien samanaikaista läsnäoloa. Läsnäolon tarpeettomuus on etu myös työntekijöille, koska jokainen voi ottaa osaa koulu-tukseen itselleen parhaiten sopivaan aikaan ja itselleen parhaiten sopivasta paikasta tietokoneellaan tai vaikkapa älypuhelintaan hyödyntäen. Verkko-oppimisympäristöön tuotettujen koulutusten etuna on lisäksi se, että ne ovat saatavilla aina silloin, kun niitä tarvitaan, joten tämä auttaa yritystä kouluttamaan henkilökuntaansa juuri tarvittavaan ja oikeaan aikaan. Hyödyksi voidaan katsoa myös koulutusten muuttumaton laatu: koska kurssin tai koulutuksen sisältö ja laatu eivät ole sidottu esimiesten osaamiseen, voidaan kaikille työntekijöille turvata tasavertainen ja samoihin kriteereihin perustuva koulutus.

Analytiikka mahdollistaa mittaamisen ja kehittämisen

Yrityksille verkkokoulutuksista kertyvä analytiikka tarjoaa keinon mitata henkilöstön osaamista. Tietoon perustuva analytiikka toimii lisäksi tukena koulutusten kehittämisessä. Oppimisalustalle kertyvät koulutusten suoritustiedot, sekä koulutuksista saatava reaaliaikainen raportointi ja tarkempi analytiikka mahdollistavat henkilötasoisen kurssisuoritusseurannan, työntekijöiden koulutustason pitämisen tavoitellulla tasolla, tulevien koulutusten tehostamisen ja mahdollisten täsmäkoulutuksien järjestämisen niistä aiheista, joissa ana-lytiikan perusteella havaitaan puutteita.

Mistä lähteä liikkeelle?

Monesti yritykset aloittavat verkkokoulutusten järjestämisen usein toistuvista tai suurelle osallistujajoukolle tarkoitetuista koulutuksista, joita voivat olla esimerkiksi perehdytykseen, tietosuojaan tai eettisten ohjeistuksien liittyvät koulutukset. Yleinen käytäntö on, että yrityksen verkkokoulutuspoolin sisältö on automatisoitu tietyille henkilöstöryhmille, mutta sitä voi tarvittaessa myös laajentaa yksilötasolle. Osaamisen kehittäminen on dynaaminen, eli voimakas, aktiivinen ja kehittyvä prosessi, jonka vuoksi yritysten verkkokoulutuspoolissa olisi hyvä olla jatkuvasti tarjolla päivittyvä valikoima sellaisia ajantasaisia kursseja ja koulutuksia, jotka tukevat yrityksen strategian toteutumista ja josta henkilöstö voi suorittaa haluamansa kurssit ja koulutukset.

Haluaisitko tietoa, miten muutoin meille hyödynnetään verkko-oppimisalustaa ja verkkokursseja? Pistä kommenttia tai viestiä, niin kerron lisää!

Lähteet:

Pellinen 17.7.2019. Digitaalisen oppimisympäristön hyödyt yrityksille –näin oppimisympä-ristö auttaa tehostamaan ja systematisoimaan koulutuksia. Vuolearning –Opitaan yh-dessä blogi. Luettavissa: https://www.vuolearning.com/fi/blog/oppimisympariston-hyodyt. Luettu: 27.2.2020.

Pellinen 25.11.2019. Oppimisanalytiikka tarjoaa tietoa osaamisesta ja tukee koulutusten kehittämistä. Vuolearning –Opitaan yhdessä blogi. Luettavissa: https://www.vuolear-ning.com/fi/blog/oppimisanalytiikka-tarjoaa-tietoa-osaamisesta. Luettu: 27.2.2020

Tainio-Ketonen Kaisa. Osaamisen kehittäminen –parhaat käytännöt ja tärkeimmät työka-lut. Vuolearning –Opitaan yhdessä blogi. Luettavissa: https://www.vuolear-ning.com/fi/blog/osaamisen-kehittaminen. Luettu: 27.2.2020

Kuva:

Digitaalinen aikakausi on tuonut yrityksille haasteita ja mahdollisuuksia. Yritysmaineen ja brändin ylläpitäminen voi sosiaalisen median, eli someaikakaudella olla helppoa tai sitten ei: se riippuu täysin siitä, mistä suunnasta viidakkorumpu laulaa. Myös muutos, varsinkin negatiiviseen suuntaan, voi tapahtua vain ja ainoastaan minuuteissa.

Markkinoinnin ja mainonnan mullistus

Some on mullistanut markkinoinnin ja mainonnan ja mahdollistanut yrityksille tavan täysin uudenlaisen markkinointiviestintään. Somessa tapahtuva viestintä on reaaliaikaista ja kaksisuuntaista, eli markkinoija ei pelkästään lähetä viestiä tai mainosta passiiviselle vastaanottajalle, vaan sekä markkinoija että markkinointiviestin vastaanottaja ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Sosiaalisen median avulla pienenkin yrityksen on mahdollista tavoittaa suuriakin yleisöjä erittäin vähäisillä resursseilla.

Valta kuluttajilla

Kuluttajilla on nykyaikana odotus, että yritykset löytyvät sieltä, missä hekin ovat. Tämän vuoksi suurin osa yrityksistä on liittynyt ainakin johonkin sosiaalisen median kanavaan, kuten esimerkiksi Facebookiin, Instagramiin tai YouTubeen. Markkinoinnin mullistuksista suurin on se, että valta on siirtynyt kuluttajille. Passiivinen mainonnan vastaanottaja on muuttunut aktiiviseksi sisällöntuottajaksi ja -luojaksi, joilla on mahdollisuus vaikuttaa sisältöihin ja rakentaa eri yritysten brändejä somessa julkaisemansa sisällön avulla.

Kolikon kääntöpuoli – välitön uhka

Sosiaalinen media on yrityksen maineen kannalta mitattuna välittömin olemassa oleva uhka, sillä maineenhallinta siellä on aina tavalla tai toisella hallitsematonta. Uhka tulee ottaa vakavasti, koska sillä on suora vaikutus esimerkiksi yrityksen taloudelliseen toimintaan.  Somessa yrityksen tulee ansaita maineensa asiakkaiden ja kuluttajien keskuudessa, sillä viidakkorumpu levittää negatiiviset kokemukset viestien, jopa videoiden muodossa salamannopeasti tuhansien, jopa miljoonien ihmisten tietoisuuteen. Pettynyt asiakas voi tuhota yrityksen ja luottamuksen yrityksen brändiin jopa vain minuuteissa.

Avain menestykseen

Some on tärkeä, sillä siellä ovat myös yrityksen asiakkaat. Miten somea sitten voi onnistuneesti hyödyntää markkinoinnissa? Jotta tämä onnistuisi on yrityksen tärkeää miettiä kohderyhmä, luoda strategia, valita oikeat mittarit, luoda laadukasta sisältöä säännöllisin väliajoin ja muistettava vuorovaikutus. Tärpit ja toimenpiteet löydät listattuna tästä:

Mieti kohderyhmäsi, mistä kanavista heidät löydät ja mitä haluat heille tarjota. Tällä tavalla pystyt valitsemaan myös somekanavat yrityksen käyttöön.

Luo strategia, eli mieti, mikä on tavoitteesi somessa.

Valitse strategiasi pohjalta mittarit, joiden avulla seuraat tavoitteesi onnistumista ja luomasi tilin kehitystä. Apuna voit tähän käyttää somen analytiikkaa ja algoritmeja.

Muista säännöllinen päivitys ja sisällönluonti. Muista hyödyntää monipuolisesti eri formaatteja, eli tekstiä, kuvaa, ääntä, videoita ja livelähetyksiä. Mikä tärkeintä, pidä huoli sisällön laadukkuudesta: tarkista tekstisi oikeinkirjoitus ja vältä kuvapankkien teennäisiä ja epäaitoja kuvia. Julkaise kuvia vaikkapa yrityksen palveluista, toiminnasta, henkilöstöstä ja arjesta. Kaikkein suositeltavinta on ottaa kuvat itse, kunhan muistaa niiden laadun ja julkaisee niitä harkiten.

Muista vuorovaikutus: Ole läsnä ja keskustele seuraajien ja asiakkaiden kanssa. Vastaa viesteihin ja kommentteihin ja ole itse proaktiivinen kommentoimalla muiden kuvia, tykkäämällä toisten laatimasta sisällöstä, sekä seuraamalla ja kommentoimalla sellaisia tilejä, joista potentiaaliset asiakkaasi ja seuraajasi ovat kiinnostuneita. Tällä tavalla kasvatat potentiaalisten asiakkaiden mahdollisuutta löytää juuri sinun yrityksesi.

Millainen somemarkkinointi tai mainos on jäänyt mieleesi? Mikä teki siitä niin hyvää tai huonoa, että se jäi mieleen?

Lähteet:

Yle 21.5.2016. Somessa maine pitää ansaita - Yritykselle viidakkorumpu on uhka ja mahdollisuus. Luettavissa: https://yle.fi/uutiset/3-8890511. Luettu: 3.2.2020.

Duunitori 2020. Yrittäjän opas. Sosiaalinen media. Luettavissa: https://duunitori.fi/tyoelama/yrittajanopas/ideasta-liiketoiminnaksi/yritys-some. Luettu: 3.2.2020.

Kuva:

Kirjoja, cd-levyjä, mekkoja, housuja, paitoja, alusvaatteita, lasten rattaat, lastenvaatteita, pakettimatkoja, lentoja, hotellihuoneita, elokuva-, teatteri-, konsertti- ja festarilippuja, mattoja, jenkkisänky päädyllä, meikkejä, kauneuden- ja ihonhoitotuotteita, auton kesärenkaat, vitamiineja ja proteiinijauhetta, koruja, epoksia, piilolinssejä, hampaidenvalkaisusetti, kenkiä, Swaddle-kapaloita, untuvatakki, kaappisänky ja patja, laitesukelluskokeilu, sähköruohonleikkuri, etukäteen varatut istumapaikat lomalennolle, Takaisin kuntoon – verkkovalmennus juuri synnyttäneille äideille, pääsyliput Flying Hanuman vaijeriliukuradalle, liput Muumimaailmaan, kuumailmapallolento kahdelle, sähkösavuke ja nesteitä, nimikoituja tutteja, tyttöjen koulutus -aineeton lahja, tunnin hieronta, Cybex turvaistuin, 75 neliötä laminaattia, volyymiripset ja muuttoauto kahdella kantajalla neljäksi tunniksi. Tämä ei ollut perheeni joulun toivelista, vaan pieni osa niistä tavaroista, tuotteista ja palveluista, joita olen edellisen viiden vuoden aikana ostanut ja tilannut eri verkkokaupoista ympäri maailman. Mutta miksi? Siksi, koska olen säästänyt aikaa, vaivaa ja parhaimmissa monta sataa euroa rahaa verrattuna siihen, että olisin tilannut tai ostanut tuotteen, kuten esimerkiksi kaappisängyn patjoineen, Suomesta.

Kulutushysteriän ennätyspäivät

Black Fridayna, tuona Suomeenkin jo kiinteästi jalkautuneena ja asemansa vakiinnuttamassa olevana kulutushysterian alennusmyyntipäivänä, rikottiin viime vuonnakin useiden kauppojen Black Friday -myyntiennätyksiä niin suomalaisissa kivijalkakaupoissa, kuin varsinkin verkkokauppamyynnissä. Suomessa Black Fridayn jälkeinen Cyber Monday on vielä tuntemattomampi ostosjuhlapäivä, mutta siihen otti kuitenkin osaa viime vuonna sekä Gigantti että Verkkokauppa.com. Yhdysvalloissa viime vuoden Cyber Monday rikkoi jälleen kerran verkko-ostoennätyksiä – kokonaissumma nousi 9,4 miljardiin dollariin. Ennätyksiä rikottiin myös älypuhelimella suoritettujen verkko-ostojen määrässä, joiden arvo ylitti yli 3 miljardia dollaria.

Päivittäistavarat

Statista-tilastotietopalvelun mukaan päivittäistavaroiden verkkokauppa on kasvussa, vaikka sillä riittää vielä kirittävää kivijalkamyymälöiden markkinaosuuden pienentämiseksi. Suomessa päivittäistavaroiden ostaminen verkosta on vielä pientä, laskutavasta ja lähteestä riippuen noin 0,3 – 0,5 prosenttia, mutta Etelä-Koreassa jo lähes viidennes, 19,1 prosenttia, kaikista päittäistavaroista ostetaan verkosta. Euroopan maista päivittäistavaroiden verkko-ostoksia tehdään eniten Iso-Britanniassa (7,1 prosenttia) ja toiseksi eniten Ranskassa (5,6 prosenttia). Odotettavissa on, että päivittäistavaroiden verkkokauppa nousee Suomessakin nopeasti, koska suuret toimijat ovat saaneet verkkokauppamyyntinsä nyt käyntiin.

Kasvua vain

Voisiko verkkokauppa- ja ostaminen olla jo laantumaan päin? Ei ainakaan, mikäli Statista-tilastotietopalveluun on uskominen: digitaalisen kuluttajakaupan ennakoidaan kasvavan Suomessa vuoteen 2023 mennessä runsaat 40 prosenttia, joka tarkoittaa sitä, että myös digiostajien määrän odotetaan lähes tuplaantuvan. Näin ollen yritysten tulee ehdottomasti panostaa verkkokauppaan ja etenkin asiakaskokemukseen! Millä keinoilla asiakaskokemusta luodaan ja miten potentiaalinen ostaja saadaan viemään prosessi maaliin? Pitkälle pääsee, kun asiakkaalle ei paljastu tilausvaiheessa ylimääräisiä kustannuksia, kaupasta voi ostaa ilman erillistä rekisteröitymistä, sivusto on toimiva ja nopea, ostoprosessia ei ole tehty liian pitkäksi ja monimutkaiseksi ja asiakkaalle tarjotaan kattava valikoima erilaisia maksu- ja toimitusvaihtoehtoja. Tähän päälle kun lisää vielä sivuston ja navigoinnin selkeyden, helppokäyttöiset hakutoiminnot, kattavat tuotetiedot ja selkeät toimitus- ja palautusehdot, on verkko-ostajan paratiisi valmis!

Lähteet:

Helsingin Sanomat 30.11.2019. Black Friday rikkoi Suomessa ennätyksiä ja boikotit jäivät taka-alalle: ”Kulutuskriittinen kupla on loppujen lopuksi pieni”. Luettavissa: https://www.hs.fi/talous/art-2000006327075.html. Luettu: 2.2.2020.

Kaupan Liitto 5.12.2019. Cyber Monday rikkoi verkko-ostoennätyksen Yhdysvalloissa. Luettavissa: https://kauppa.fi/uutishuone/2019/12/05/cyber-monday-rikkoi-verkko-ostosennatyksen-yhdysvalloissa/. Luettu: 2.2.2020.

Kaupan Liitto 22.10.2019. Statista: Päivittäistavaroiden verkkokauppa kasvaa maailmalla. Luettavissa: https://kauppa.fi/uutishuone/2019/10/22/statista-paivittaistavaroiden-verkkokauppa-kasvaa-maailmalla/. Luettu: 2.2.2020.

Kaupan Liitto 28.8.2020. Sisustuksen ja kodin käyttötavaroiden digikauppa vahvassa kasvussa lähivuosina. Luttavissa: https://kauppa.fi/uutishuone/2019/08/28/sisustuksen-ja-kodin-kayttotavaroiden-digikauppa-vahvassa-kasvussa-lahivuosina/. Luettu: 2.2.2020.

Kuva:

Niin...Digiä on paikat tulvillaan, sitä tursuaa joka tuutista. Ajat ovat muuttuneet paljon vuodesta 2005, jolloin kirjoitin ylioppilaaksi. Kolmen vuoden lukioaikana reppu oli väärällään kirjoja, niitä kannettin selkä kipeänä kodin ja koulun väliä ja yo-kokeiden vastaukset raapustettiin konseptipapereille käsi puuduksissa. Ei silloin ollut läppäreistä saati e-kirjoista tietoakaan. Toisin on nykypäivänä: kaikki tieto on verkossa, se on saatavilla parilla painalluksella tai pyyhkäisyllä taskussa olevasta älypuhelimesta tai kassissa keikkuvasta läppäristä. Kun tammikuussa 2018 aloitin opinnot AMK:ssa 13 vuoden opiskelutauon jälkeen, oli asiaan vaikea suhtautua. Työtilat oli verkossa, kirjat oli verkossa. Lähes aivan kaikki oli verkossa. Tuntui, että olin tippunut kärryltä.

Asiat muuttuu

Tavalla tai toisella olin näiden 13 vuoden aikana ollut huomaamattani mukana digitalisaation silmässä. En vain ollut asiaa ymmärtänyt, koska olin elänyt keskellä jatkuvaa muutosta ja kehitystä. Kun vuonna 2009 aloitin työni työttömyyskassan etuuskäsittelijänä, hakemuksista ja niiden liitteistä 70% saapui käsittelyyn paperisina versioina postipaten salkussa. Vuonna 2018, opintovapaalle jäädessäni, hakemuksista ja liitteistä lähes 90 % saapui käsittelyyn sähköisessä muodossa. Muutoksen myötä kassan postituksessa työskentelevien avustavien etuuskäsittelijöiden työ oli vähentynyt, joka oli johtanut suuriin työn sisällön muutoksiin. Työtapojen muutoksia tapahtui myös käsittelijöiden työssä, mutta samalla työ oli kuitenkin helpottunut ja nopeutunut. Mikä tärkeintä, asiakkaidemme, päivärahan ja vuorottelukorvausten saajien tyytyväisyys oli kasvanut päätöksenantonopeuden kasvaessa ja etuuksien maksuunpanojen nopeutuessa. Toki digitalisaation vaikutus ulottui ja ulottuu työpaikalla muihinkin toimintoihin: esimerkiksi loma- ja vapaatoiveet jätetään paperianomuksen sijasta sähköisen järjestelmän kautta ja viime vuodesta lukien astui mahdollisuus työn tekemiseen etätyönä kotoa käsin. Elämä on työn osalta helpottunut.

Vaikutuksilta ei voi säästyä

Mutta sitähän se digitalous on: teknologian integroitumista arkeen, kaikille toimialoille ja kaikkiin yhteiskunnan rakenteisiin. Markkinat globalisoituvat ja maantieteellisen sijainnin merkitys häviää. Kuten oman työurani ajalta voin myös huomata, digitalisoituminen on muuttanut ja muuttaa yritysten toimintaympäristöä, joka edellyttää myös työkulttuurin ja työtapojen uudistamista. Digitalisaatio tuo mahdollisuuksia, mutta myös uusia haasteita. Sen ansiosta työ muuttuu joustavammaksi, joka mahdollistaa liikkumisen ja etätyön. Lisäksi digitalisaatio helpottaa yritysten, sekä yritysten ja sen muiden sidosryhmien välistä yhteistyötä, kun esimerkiksi sopimusten allekirjoittaminen voidaan hoitaa sähköisesti tai koska kokoukset ja palaverit eivät ole enää paikaan ja aikaan sidottuja, vaan ne voidaan järjestää esimerkiksi videokonferensseina, vaikka osallistujaosapuolet olisivat fyysisesti vastakkaisilla puolilla maapalloa. Sitä ihmettä, että työn osalta elämä helpottuu vielä entisestään. 

Miten digitalisaatio on vaikuttanut sinun elämään?

Lähteet: