#helppous

Kirjoja, cd-levyjä, mekkoja, housuja, paitoja, alusvaatteita, lasten rattaat, lastenvaatteita, pakettimatkoja, lentoja, hotellihuoneita, elokuva-, teatteri-, konsertti- ja festarilippuja, mattoja, jenkkisänky päädyllä, meikkejä, kauneuden- ja ihonhoitotuotteita, auton kesärenkaat, vitamiineja ja proteiinijauhetta, koruja, epoksia, piilolinssejä, hampaidenvalkaisusetti, kenkiä, Swaddle-kapaloita, untuvatakki, kaappisänky ja patja, laitesukelluskokeilu, sähköruohonleikkuri, etukäteen varatut istumapaikat lomalennolle, Takaisin kuntoon – verkkovalmennus juuri synnyttäneille äideille, pääsyliput Flying Hanuman vaijeriliukuradalle, liput Muumimaailmaan, kuumailmapallolento kahdelle, sähkösavuke ja nesteitä, nimikoituja tutteja, tyttöjen koulutus -aineeton lahja, tunnin hieronta, Cybex turvaistuin, 75 neliötä laminaattia, volyymiripset ja muuttoauto kahdella kantajalla neljäksi tunniksi. Tämä ei ollut perheeni joulun toivelista, vaan pieni osa niistä tavaroista, tuotteista ja palveluista, joita olen edellisen viiden vuoden aikana ostanut ja tilannut eri verkkokaupoista ympäri maailman. Mutta miksi? Siksi, koska olen säästänyt aikaa, vaivaa ja parhaimmissa monta sataa euroa rahaa verrattuna siihen, että olisin tilannut tai ostanut tuotteen, kuten esimerkiksi kaappisängyn patjoineen, Suomesta.

Kulutushysteriän ennätyspäivät

Black Fridayna, tuona Suomeenkin jo kiinteästi jalkautuneena ja asemansa vakiinnuttamassa olevana kulutushysterian alennusmyyntipäivänä, rikottiin viime vuonnakin useiden kauppojen Black Friday -myyntiennätyksiä niin suomalaisissa kivijalkakaupoissa, kuin varsinkin verkkokauppamyynnissä. Suomessa Black Fridayn jälkeinen Cyber Monday on vielä tuntemattomampi ostosjuhlapäivä, mutta siihen otti kuitenkin osaa viime vuonna sekä Gigantti että Verkkokauppa.com. Yhdysvalloissa viime vuoden Cyber Monday rikkoi jälleen kerran verkko-ostoennätyksiä – kokonaissumma nousi 9,4 miljardiin dollariin. Ennätyksiä rikottiin myös älypuhelimella suoritettujen verkko-ostojen määrässä, joiden arvo ylitti yli 3 miljardia dollaria.

Päivittäistavarat

Statista-tilastotietopalvelun mukaan päivittäistavaroiden verkkokauppa on kasvussa, vaikka sillä riittää vielä kirittävää kivijalkamyymälöiden markkinaosuuden pienentämiseksi. Suomessa päivittäistavaroiden ostaminen verkosta on vielä pientä, laskutavasta ja lähteestä riippuen noin 0,3 – 0,5 prosenttia, mutta Etelä-Koreassa jo lähes viidennes, 19,1 prosenttia, kaikista päittäistavaroista ostetaan verkosta. Euroopan maista päivittäistavaroiden verkko-ostoksia tehdään eniten Iso-Britanniassa (7,1 prosenttia) ja toiseksi eniten Ranskassa (5,6 prosenttia). Odotettavissa on, että päivittäistavaroiden verkkokauppa nousee Suomessakin nopeasti, koska suuret toimijat ovat saaneet verkkokauppamyyntinsä nyt käyntiin.

Kasvua vain

Voisiko verkkokauppa- ja ostaminen olla jo laantumaan päin? Ei ainakaan, mikäli Statista-tilastotietopalveluun on uskominen: digitaalisen kuluttajakaupan ennakoidaan kasvavan Suomessa vuoteen 2023 mennessä runsaat 40 prosenttia, joka tarkoittaa sitä, että myös digiostajien määrän odotetaan lähes tuplaantuvan. Näin ollen yritysten tulee ehdottomasti panostaa verkkokauppaan ja etenkin asiakaskokemukseen! Millä keinoilla asiakaskokemusta luodaan ja miten potentiaalinen ostaja saadaan viemään prosessi maaliin? Pitkälle pääsee, kun asiakkaalle ei paljastu tilausvaiheessa ylimääräisiä kustannuksia, kaupasta voi ostaa ilman erillistä rekisteröitymistä, sivusto on toimiva ja nopea, ostoprosessia ei ole tehty liian pitkäksi ja monimutkaiseksi ja asiakkaalle tarjotaan kattava valikoima erilaisia maksu- ja toimitusvaihtoehtoja. Tähän päälle kun lisää vielä sivuston ja navigoinnin selkeyden, helppokäyttöiset hakutoiminnot, kattavat tuotetiedot ja selkeät toimitus- ja palautusehdot, on verkko-ostajan paratiisi valmis!

Lähteet:

Helsingin Sanomat 30.11.2019. Black Friday rikkoi Suomessa ennätyksiä ja boikotit jäivät taka-alalle: ”Kulutuskriittinen kupla on loppujen lopuksi pieni”. Luettavissa: https://www.hs.fi/talous/art-2000006327075.html. Luettu: 2.2.2020.

Kaupan Liitto 5.12.2019. Cyber Monday rikkoi verkko-ostoennätyksen Yhdysvalloissa. Luettavissa: https://kauppa.fi/uutishuone/2019/12/05/cyber-monday-rikkoi-verkko-ostosennatyksen-yhdysvalloissa/. Luettu: 2.2.2020.

Kaupan Liitto 22.10.2019. Statista: Päivittäistavaroiden verkkokauppa kasvaa maailmalla. Luettavissa: https://kauppa.fi/uutishuone/2019/10/22/statista-paivittaistavaroiden-verkkokauppa-kasvaa-maailmalla/. Luettu: 2.2.2020.

Kaupan Liitto 28.8.2020. Sisustuksen ja kodin käyttötavaroiden digikauppa vahvassa kasvussa lähivuosina. Luttavissa: https://kauppa.fi/uutishuone/2019/08/28/sisustuksen-ja-kodin-kayttotavaroiden-digikauppa-vahvassa-kasvussa-lahivuosina/. Luettu: 2.2.2020.

Kuva:

Seuraavassa blogikirjoituksessa kerron teille, kuinka paljon pohjoismaiset ostavat verkkokaupoista ja miksi he ostavat verkosta eikä kivijalkamyymälöistä.

Pohjoismaiset kuluttajat ostivat vuonna 2017 verkkokaupoista yhteensä 21,7 miljardilla eurolla. Se on viidesosa koko Suomen valtionvelasta nykypäivänä. Talouden kehittyessä ostamista tapahtuu myös verkossa. Siitä alkaa ikuinen kierre. Kerran kun ostat verkosta, huomaat kuinka helppoa ja vaivalloista se on ja kynnys ostaa uudelleen ja uudelleen laskee melkein olemattomaksi.

Suomalaisten suosituin tuotenimike verkkokaupoista ovat vaatteet. Laaja sekä persoonallinen valikoima verrattaessa esimerkiksi stockmannin hullujen päivien valikoimaan saa ihmiset kääntymään verkkokauppojen puoleen.

44-prosenttia suomalaisista verkkokuluttajista tekee kuukausittain ostoksensa ulkomaisilta sivustoilta, joka on selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Pohjoismaalaisten suosimat ostosmaat ovat melkein samat. Suosituimmat verkkokauppakohdemaat ovat Kiina, Iso-Britannia, Saksa, Yhdysvallat ja yksi pohjoismaa eli Ruotsi.

Vaikka suomalaisten verkkokauppaostokset ovat lisääntyneet, käyttivät suomalaiset kuitenkin vähiten rahaa henkeä kohden eli vain 159€. Tanskalaiset käyttivät eniten rahaa eli 229€ henkilöä kohden.

Joka kolmas ostaa matkapuhelimella

Suomessa joka kolmas verkkokauppakuluttaja tehnyt ostoksiaan verkkokaupoissa puhelimella, vuotta aiemmin luku oli joka viides, eli nousua noin 15%-yksikköä. Ruotsissa vastaava luku on vieläkin suurempi eli jopa 41%.

Toimitus

Ruotsalaiset ja tanskalaiset arvostavat, että toimitus olisi mahdollisimman nopea (1-2 työpäivää). Suomalaiset ja norjalaiset ovat kärsivällisimpiä tilauksensa suhteen, mutta siihen vaikuttaa se että, suomalaiset ja norjalaiset tilaavat tuotteensa usein ulkomailta eikä maansisäisesti. Erothan eivät ole suuria toimituspäivissä, suomalaisten toimituspäivien kohdalla puhumme 2-5 työpäivän toimituksesta.

Miksi tilata verkosta?

Tärkeimmät seikat verkkokauppaostamiseen:

Helppous: Ei tarvitse juosta kaupasta toiseen, kun voi omalta kotisohvalta tilata haluamansa tuotteet.

Hinnat: Verkkokauppojen hinnat ovat usein alhaisemmat kuin kivijalkamyymälöiden, koska heillä varastoissa suuret määrät (alhaisemmalla hinnalla) tilattuja samoja tuotteita. Eikä juoksevia palkkakustannuksia jokaiselle eri myyjälle.

Valikoima: Kuten jo aiemmin mainitsin, valikoimat verkkokaupoissa ovat huomattavasti laajemmat kuin kivijalkamyymälöissä. Kuka haluaisi pukeutua samanlaisiin vaatteisiin muiden kanssa. Nykypäivänä oman persoonallisuuden esille tuonti vaatteiden avulla on erittäin suosittua, ja juuri sen takia verkkokauppaostosten suosio vain jatkaa kasvamista.

Kerrotaan tarina nyt ihan alusta asti. Pienenä opin pesemään hampaita, siinä missä muutkin. Joskus oli jotain reikiä, ei mitään normaalista poikkeavaa. En pitänyt hampaanpesusta, ja karkki maistui, siinä missä muillekin. Vasta kaukoidän reissulla huomasin, että itse ruoka voi olla niin hyvää, ettei “herkkuja” tarvitse erikseen, kun ruokakin voi olla herkullista. Ja että suolainenkin ruoka voi olla samalla makeaa - eikä valkosokerilla vaan esim. kookossokerilla ja hedelmillä makeutettua. Ja että tuoreet hedelmät maistuvat karkkia paremmalle, samoin kookospähkinät.

Opettelin Suomessakin lisäämään makua safkaani - ja huomasin ettei hampaitakaan tarvinnut enää harjata samalla tavalla. Vahva ruoka piti suuta paremmin puhtaana, ja kasvikuidut tekivät sen mihin yleensä tarvitaan muoviharjaa.

Se oli kuitenkin jonkinlaista utopiaa. En oikeasti osannut eri elämäntilanteissa järjestää syömisiäni niin kovin upeasti. Saatoin syödä toki luomua tai vaikka miten superia, mutta ei se taatelin napostelu ihan samaa tee kuin oikea ateria.

Ja aloin saada hammasvaivoja. Olin niin kiinni tekemisissäni, että oli vaikea pysähtyä, myöntää uudet haasteet ja muuttaa toimintaa niiden mukaan. Pysähtymään joutuu toki ennen pitkää, jos yrittää painaa putkiaivona tai toivoa asioiden ratkeamista ignoorauksen kautta. Sitten kun ne haasteet myöntää, voi taas oppia oikeasti uutta. Yleensä ihminen oppii parhaiten, kun asia kiinnostaa. Ja sellainen aihe kiinnostaa aina eniten, jossa on vahvasti omatkin intressit pelissä.

Eniten apua olen saanut kalanpääkeitoista. Luomulohen perkeet soppakattilaan - päät ja ruodot; kaikki mitä jää fileerauksessa yli - ja mukaan reilusti sitruunaa, sipulia, yllättävän paljon suolaakin. Vettä tietenkin sen verran että ruoto peittyy. Nautitaan jopa useammankin päivän ajan - ja voi toki lisätä myös esim. laakerinlehteä, fenkolia, vaikka kurkumaakin, mustapippuria... mitkä tahansa anti-inflammatoriset yrtitkin imeytyvät parhaiten siinä lämpimässä rasvaisessa herkkuliemessä. Ja se kalan liha myös sulaa parhaiten oman liemensä maustamana. Aikamoista luidenkasvatus-voimasafkaa. Harmi, ettei Tampereelta saa luomulohta - joten niinä aikoina kun sattuu saamaan peräti villilohen perkeitä kauppahallin kalatiskiltä, koitan olla sitäkin tarkempana. Hiljattain eräs potentiaalinen yhteistyökumppani on alkanut duunaamaan öljyä, kalsiumia ja proteiinia prikulleen samoista osista joista duunasin pitkään kaikkein vahvistavimmat voimaruokani - vaikkakaan kyse ei ikävä kyllä sentään ole ihan luomu lohesta.

Lohen lisäksi silminnähden on vaikuttanut laadukas maksa, sekin erinomaisesti maustettuna, ja mahdollisimman raakana. Poron vasan maksa, lampaan maksa, Highlanderin maksa... ja toki muutkin sisäelimet sikäli kun sattuu saamaan. Luuliemet myös ovat olleet varmaankin ihan yhtä hyviä vaikutuksiltaan kuin kalanpääkeitot, mutta kalasoppa valmistuu nopeammin, ja luomulohen maku ja siitä jäävä olotila on jotain ehkä taivaallisinta mitä olen ruokamaailmassa kokenut. Erinomaiset pientilakananmunatkin tuntuvat jotain tekevän, kunhan keltuaiset nauttii raakana. Ja lihamarinadeistakin olen huomannut rotevoittavaa vaikutusta, kun lihan voi nauttia lähes raakana, laatulihan muhiessa uunissa hapon, nesteen, rasvan, suolan, makeuden ja (tuore)mausteiden ja juuresten kera. Pataruoka, mutta ilman tarvetta kuumentaa lihaa sen enempää kuin raaka-ainetta arvostavat huippukokitkaan tekisivät.

Lisäksi on sitten se suuhygienia. Teoriassa sen voisi hoitaa niillä kasvikuiduilla ja vaikka voimakkaan inkiväärin pureksimisella, hengitystäkin raikastavan basilikanlehden jauhamisella, ja happoja puskuroivalla juustopalalla... käytännössä ei oikein. Näistä olen saanut apua:

Vaikka videolla unohdinkin mainita, Oil Pullingissa öljy on tärkeää sylkäistä ulos! :) Sen jälkeen voi vielä purskutella suolavedellä - johon siis riittää kun laittaa vaikka vajaan teelusikan raffinoimatonta merisuolaa suuhun ja puhdasta vettä päälle. Ja yleensäkin siis, kun jotain purskutellaan, se on tarkoitus sylkeä lopuksi ulos. Purskuttaminen on hyvin puhdistavaa.

Tässä linkki tähän videolla mainittuun suuveteen, jota frendikin pyytää usein tilaamaan:

http://bit.ly/1Gio3i2

Kieliharja, mikäli Oil Pullingin lisäksi kokee tarvetta - tosin uskon että kupariset ovat vielä parempia, ja niitä voisi saada ainakin Amazonista tai Ebaysta, mutta tämä minulla on:

http://bit.ly/1JbW7ju

“Ionisoiva hammasharja”, josta saattaa ehkä olla jotain plussaa myös:

http://goo.gl/VoVb4S