#digitalous

Selvitetään hieman mitä tarkoittaa tekoäly. Eli keino/tekoälyllä viitataan tietokoneohjelmiin, jotka suorittavat ihmisen älykästä toimintaa jäljitteleviä tehtäviä, kuten päättely, oppiminen, ennakointi, päätöksenteko sekä puheen- ja hahmontunnistus. Ne kykenevät suoriutumaan tehtävistä ilman käyttäjän avustamista sekä kehittämään toimintakykyään oppimisen kautta. Lisäksi tekoälyllä tarkoitetaan teknologioita, jotka korvaavat ihmisen erilaisten hyödykkeiden tuotannossa. Liike-elämälle se sopii, koska työn tuottavuus ja siitä syntyvä lisäarvo kasvavat.

”Automaatio uhkaa hävittää kokoonpanoteollisuuden työpaikat ennen kuin ne ehtivät siirtyä Afrikkaan. Uudet teknologiat voivat olla myös mantereen mahdollisuus.” (maininta kehityslehti.fi)

Vuoteen 2050 mennessä maailmasta häviää 400–800 miljoonaa työpaikkaa erilaisten automaatiosovellusten takia. Vielä ei ole selkeää, mihin suuntaan teknologiat tulevaisuudessa kehittyvät ja mitkä ovat esimerkiksi eri yhtiöiden suhtautuminen tekoälyn kehittämisessä ja sen hyödyntämisessä tai tuleeko kaikki yritykset hyödyntämään edes tekoälyä. Monille yrityksille tekoäly tarkoittaa ennen kaikkea oman toiminnan tehostamista ja työprosessien kehittämistä.

”Tekoäly ei ole suora oikotie menestykseen ja parempaan tulokseen, vaan se on ennemmin tehokas työkalu, joka nopeuttaa matkaa haluttuun suuntaan.”

Voidaan todeta, että kehittyvä teknologia, tekoäly ja automatisaatio tulevat muuttamaan työelämää nyt ja jatkossakin. Koneet tulevat korvaamaan yhä enemmän mekaanisia työtehtäviä sekä perinteistä asiantuntijatyötä, mutta oikein ohjattuna tekoäly ei ole ihmisen työn tuhoava pahin painajainen, vaan tehokas ja nopea kollega, joka helpottaa vain työtä. On selvää, että tällä hetkellä tekoälyn tuleminen ja digitalisaatio saattavat olla monelle hämmentävä uhka, mutta kenenkään ei tarvitse huolehtia tai kenenkään ei tarvitse vaivata itsensä tämän takia. Tulevaisuuden työelämä tehdään yhdessä, sillä pelkkä tekoäly ei korvaa ihmisen tekemää työtä vaan tarvitaan joku joka ohjaa sitä tekoälyä. Me yhä enemmän tarvitaan myös niitä taitoja, joissa ihmisaivot ovat parempia ja joita on hyvin vaikea opettaa koneelle esimerkiksi myötätuntoa ja tunneälyä. Siksi myös ihmistaitojen kehittäminen ja ihmis luottamus on tärkeää, vaikka tekoäly tuntuu valtaavan elämämme.

Lähteet 

https://www.arihovi.com

 https://www.tivi.fi/uutiset/tiukka-ennustus-suomelle-vuoteen-2030-mennessa-330-000-tyopaikkaa-katoaa-mutta-ei-niin-pahaa-ettei-jotain-hyvaakin/a0b82aaf-f132-3d1e-bba2-e3e3687ee810 

Tekniikan kehittyminen tuo helpotusta, mutta tämän lisäksi myös uusia rikosnimikkeitä. Onneksi myös kehitys väärinkäytön estämiseksi on vauhdissa.

Kauppalehden artikkelin mukaan identiteettivarkauksien määrä on kovassa kasvussa. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla ilmoitettiin yli 2000 tapausta Suomessa, mikä mielestäni on huolestuttavan suuri määrä. Artikkelin mukaan identiteetti saadaan Suomessa yleisimmin selville paperisista asiakirjoista, vaikka yleisesti julkisuuteen pääsee ainoastaan tapaukset tietomurroista tai -vuodoista. Itse identiteettirikos tapahtuu artikkelin mukaan usein esimerkiksi tietojen käyttämisessä nettiostoksissa, joissa tilausten tietoja harvoin tarkistetaan huolellisesti. Tämä on etenkin verkkokauppojen osalta vaikea pulma, sillä verkkokaupoissa tietenkin halutaan tuoda asiakkaalle mahdollisimman mutkaton ja nopea ostokokemus.

Artikkelissa painotetaan itseohjautuvuutta riskien vähentämiseksi. Usein puhutaan media- tai lähdekritiikistä, mutta digitalouden tuomien riskien kannalta tärkeää on muistaa myös kriittisyys omia toimia kohtaan. Identiteettivarkauksien estämiseksi tulisi kaikkien miettiä esimerkiksi mitä tietoja itsestään verkkoon julkaisee, tai miten oikeaoppisesti hävittää tärkeitä asiakirjoja.

Direktiivit avuksi turvallisuuteen

Toinen Kauppalehden artikkeli kertoo tunnistautumisen uudistuksesta verkkopalveluissa. Pian monille tuttu luottokorttimaksu ei enää kelpaa verkossa. Käyttöön tuleva vahva tunnistautuminen tarkoittaa, että henkilöllisyyden varmistamiseen tarvitaan jatkossa vähintään kaksi eri tunnistuselementtiä.

 Verkkomaksun ollessa nykyään suosituin maksutapa, huomataan myös sen tuomat ongelmat, kuten tietoturvarikokset. Artikkelissa mainitaan, että nopea reagointi ongelmiin on kuitenkin aiheuttanut ongelmia myös palveluntuottajille, sillä etenkin sovelluspohjaisten palveluiden tekniset ratkaisut vahvaan tunnistautumiseen eivät ole vielä saatavilla direktiivin astuessa voimaan. Palveluntarjoajien ongelman helpotukseksi suunnitteilla on siirtymä-aika, joka antaa lisäaikaa teknisten ratkaisujen tuottamiseen.

Ratkaisut tietoturvaongelmiin tämän hetken digitalouden rakentuessa tulevat varmasti siis kehittymään jatkossakin, ja esimerkiksi nouseva mobiilimaksun trendi tuo varmasti lähiaikoina enemmän kysymyksiä turvallisuudesta. Tietoturvallisuuden tärkeydestä on siis nykyään kerrottava yhä laajemmin, jotta tietoisuus digimaailman riskeistä kasvaisi!

Tilastokeskus määrittelee innovaation käsitteen laajasti ja virallisella kielellä: 

”Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu), yrityksen käyttöön ottama uusi tai olennaisesti parannettu prosessi, yrityksen käyttöön ottama uusi markkinointimenetelmä tai yrityksen käyttöön ottama uusi organisatorinen menetelmä liiketoimintakäytännöissä, työorganisaatiossa tai ulkoisissa suhteissa.”

Yllä oleva katkelma kuulostaa ehkä tavallisen tallaajan korvaan suhteellisen tönköltä yritysmaailman kieleltä, organisaatio/prosessi käsitteineen. Itse määrittelisin innovaation lyhyesti, se on uusi idea, joka on jo pistetty aluilleen. Painottaen vielä, se tulee olla laitettu aluilleen. Monella on varmasti tullut paljon erilaisia ideoita elämänsä aikana, mutta niitä ei luokitella innovaatioiksi, ennen kuin ne ovat toteutettu.

Mitä se voi olla?

Voiko innovaatio olla ihan mitä vaan? Kyllä, mutta mielellään innovaation tulisi tuottaa hyötyä sen käyttäjille. Kaikista optimaalisinta olisi, että hyödyistä saisi myös laajempia vaikutuksia ja sen myötä innovaatiotoiminnasta tulisi jatkumo. Innovaatioita voi olla esimerkiksi uusi tuote, palvelu, menetelmä, toiminto tai näkökulma. Innovointia voi myös toteuttaa kuka vaan, ja kenelle tahansa. Se ei katso rajoja.

Innovaatio voi lähteä aloitteille ja syntyä missä tahansa tilanteessa, joskus innovaatio syntyy vahingossa. Innovaatiotoimintaan kuuluu yleensä kokeilua ja kehittämistä, oivalluksia ja pettymyksiä. Innovaatio voi syntyä arkisessa tilanteessa kahden työkaverin kahvitteluhetkellä tai satojen asiantuntijoiden tutkimuksen tuloksena.  Toiminta on epäsäännöllistä, siinä muutos voi ottaa yhtäkkiä suuren harppauksen eteenpäin, toisaalta myös yhtä suuren taaksepäin. Perus runko toiminnalle on kuitenkin pienten harppausten kautta yhteen suuren harppaukseen, tätä voisi kutsua innovoinnin perussykliksi.

“Epäonnistuminen on vaihtoehto. Jos asiat eivät epäonnistu, ette ole innovoineet tarpeeksi” Lainaus lempi keksijältäni Elon Muskilta, joka on tunnettu muunmuuassa avaruusteknologian ja sähköautojen kehittäjänä.

Mutta mihin me tarvitsemme innovaatioita?

Innovaatioita voisi kuvailla yritysmaailman ja yleisesti elämän kehityksen mahdollistajiksi. Innovaatioiden myötä joku asia on tai pystytään tehdä paremmin. Uudistamisen ja kehittämisen halua on tunnistettu jo ennen ajanlaskun alkua. Jotta yhteiskunta ei tipu kehityksen matkasta, tulisi innovoinnin merkitystä ja sen toiminnan keinoja opettaa laajemmin. Moni ajattelee olevansa kykenemätön keksimään mitään uutta, mutta asia ei ole niin. Jokainen pystyy kehittämään omia innovoinnin kykyjänsä, harjoitus tekee mestarin!

 Lähteet

Innovoinnin periaatteet

Tilastokeskus innovaatiot

Kuva 1

Kuva 2

2000-luvulla monen suomalaisen kesälomaan kuuluu jäätelön ja roadtrippien lisäksi olennaisena osana jollekkin musiikkifestivaalille osallistuminen. Itsekin kävin kesällä nauttimassa lähes kokonaisen kolmipäiväisen antoisan festariviikonlopun Ruisrockissa.

  Katsellessani makkaraperunoideni pomppivan lautasellani basson tahdissa ja valkoisten kenkieni muuttavan väriään mietiskelin, voisiko festarikokemusta vielä kehittää. Pohdin seuraavassa aihetta digitalouden näkökulmasta kahden Kauppalehden jutun pohjalta.

Kuva: http://www.industryinthestreets.co.uk/calling-all-up-and-coming-camera-operators-are-you-ready-to-become-a-crowd-shooter/

Kauppalehden uutisessa otsikolla ”Näin digitalisaatio parantaisi festareita – verkkopankkien luotettavuuskin saatu ratkaistua jo 30 vuotta sitten” haastatellaan helsinkiläistä juristia Jaakko Lindgreniä, joka nostaa esille kaksi hyvää pointtia digitalisaation mahdollisuuksista festariympäristössä: lipunmyynti sekä artistien buukkaaminen.

Siinä missä ennen artistivalinnat tapahtuivat radiosoittojen ja levymyyntien mukaan, nykyään buukkaaminen tapahtuu Lindgrenin mukaan viimevuoden Spotify-striimien perusteella. Lindgren ehdottaakin, että festarit ottaisivat esiintyjiksi myös keväällä hyvin striimanneita yhtyeitä. 

Olen asiasta pitkälti samoilla linjoilla. Olisi hienoa, että myös hieman ennen kesää pinnalle tulleet artistit voisivat päästä festareille esiintymään. Asiassa on tapahtunut viimevuosina positiivista muutosta, mutta festareita edeltävän kevään uusia tuttavuuksia voitaisiin silti nostaa enemmän pinnalle. Tämä toimisi hyvänä boostina artistin uralle. Toki tässäkin on festarikohtaisia eroja (Flow - Ruisrock).

  Kuva: https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3575589/Ruisrock+panostaa+turvallisuuteen+jo+ennen+portteja

Jokakesäiseen laittomaan lippukauppaan olisi varmasti myös löydettävissä uusia keinoja digitalisaation avulla, jotta kyseinen ongelma saataisiin minimoitua. Esimerkiksi lippukauppa Tiketti on tuonut markkinoille uuden LiputOn –palvelun, jossa se lupaa tarkastaa jokaisen myyntiin laitettavan lipun kelpoisuuden. (Lähde: tivi.fi)

  Myös festivaalien turvallisuuspuolella olisi hyvä ottaa käyttöön uusia digiajan ratkaisuja. Näin onkin tehty; suomalainen Asqella yhtiö on kehittänyt Argon-turvakameran, joka skannaa turvatarkastuksen läpi kulkevan henkilön läpivalaisutekniikalla. Näin ollen myös vaatteiden alle piilotetut esineet paljastuvat. (Lähde: Iltalehti)

Kuva: http://www.visitturku.fi/ruisrock_fi-2

Digitalisaatio on jo tuonut monia erinomaisia uudistuksia festareille. Esimerkiksi kännyköiden festari-apit, lähimaksu sekä parantuneet mobiiliverkot parantavat festivaalikokemusta huomattavasti. Digitalouden kehittyessä yhä useammalla artistilla on mahdollisuus päästä osalliseksi festarikeikkailun ilojuhlaan ja laiton lippukauppa saadaan kitkettyä miminiin.

Toivottavasti saamme pian lisää uusia hyviä keksintöjä! Ehkäpä esimerkiksi tilatun juoman saa kohta dronen avulla omalle paikalleen – olipa sitten jonottamassa makkaraperunoita tai pomppimassa yleisömeren keskellä.

  Linkit Kauppalehden uutisiin:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/jvg-juristi-ja-yrittaja-menivat-festareille-nailla-evailla-ruisrock-sujui-onnistuneesti/0942b817-bbf9-4dff-ba05-a9c93e6b588f

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nain-digitalisaatio-parantaisi-festareita-verkkopankkien-luotettavuuskin-saatu-ratkaistua-jo-30-vuotta-sitten/842ede1f-a320-4f93-a278-1db04115ad38

  Lähteinä lisäksi:

https://www.tivi.fi/uutiset/menetitko-rahasi-lipputrokarille-tiketin-uusi-palvelu-laittaa-huijarit-kuriin/3151ce6c-2ff3-4f60-80fb-7091229ee868

Digitalisaatiolla tarkoitetaan informaatiota käsittelevien digitaalisten laitteiden käytön yleistymistä ihmisten arkielämässä. Digitalisaatio ei kuitenkaan tarkoita ainoastaan laitteita ja tekniikkaa vaan sen sijaan ihmisten kykyä ja halua olla vuorovaikutuksessa tekniikan avulla toistensa ja ympäristön kanssa. Lisäksi myös tiedon jakaminen liittyy digitalisaatioon ja on yksi digitalisaation tärkeimpiä aatteita. Tiedon jakamisella tavallisesti tarkoitetaan sitä, että jaettua tietoa ei vain käytetä erillään, vaan että tietoa myös kerätään ja hyödynnetään yhteystyössä.

Jakamistalouden aatteellisena moottorina yhteisöllisyyden lisäksi kuluttajien rooliin liittyy niin kutsuttu ekologinen etiikka. Tämä tarkoittaa siis sitä, että jakamistalouden tarjoama tehokkaampi käyttö merkitsee usein ekotehokkuutta eli ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen kannalta resurssiviisaampaa toimintaa. Monelle ihmiselle ekologisesti kestävä elämäntapa on tärkeä sekä ensisijainen syy kiinnostua ja lähteä jakamistalouteen mukaan. Tämä koskee lisäksi useita alan yrityksiä, erityisesti startupeja. Resurssiviisaus näkyy kirkkaasti myös monissa eteläeurooppalaisissa maissa, sillä monen tekijän seurauksena kuten massatyöttömyyden ja julkisen talouden kriisiytymisen takia monet kansalaiset ovat joutuneet keksimään uusia kuluttamisen ja toimeentulon tapoja.

Jakamistaloutta voimme yhdistää siis moneen asiaan, kuten kaupankäyntiin. Hyvä esimerkki on maksun tapahtuessa verkkopalvelun välityksellä, mikä saattaa tuntua monelle ihmiselle miellyttävämmältä kuin käteisellä maksaminen. Silloin raha ei tule konkreettisesti ihmisten väliin ja maksu tapahtuu nopeasti ja helposti yhdellä painalluksella oli ostaja/myyjä missä tahansa. Ottaen huomioon myös ihmisten erilaiset persoonallisuudet, monelle tämä saattaa olla suuri helpotus sillä he voivat välttyä sosiaalisista tilanteista.

Avoin innovaatio ja innovaatioiden ekosysteemi ovat termejä, joita kuulee liiketoiminnan puolella todella usein. Tässä on kyse tiedon jakamisesta ja sille rakentuvasta yhteistoiminnasta organisaatioiden rajojen yli. Digitalisaatiosta johtuva palvelullistuminen eli toisin sanoen palveluliiketoiminta on kykenevä johtamaan liiketoimintaa nopeaan kasvuun ja se myöskin ulottuu jakamistalouden kentälle. Kuten maailmassa nähdään tänäkin päivänä, niin voimme sanoa, että digitalisaatio on muuttanut ja muuttaa tälläkin hetkellä yhteiskuntaa todella merkityksellisellä tavalla. Ottamalla myös markkinoiden jakamistalouden toimintamallit huomioon, voimme todeta, että ne ovat yleensä häirikköjä ja niiden pelätään jopa pahimmassa tapauksessa tuhoavan monia liiketoiminnan aloja, kuten liikenne- ja majoitusalaa. Tässä hyvänä esimerkkinä on yritys nimeltään Airbnb, joka on kalifornialainen yhteisöllinen markkinapaikka. Airbnb:n kautta voi sekä löytää, varata tai jopa ilmoittaa majoituspaikkoja ympäri maailmaa matkapuhelimen tai internetin välityksellä. Kaiken tämän lisäksi yritys on levinnyt maailmanlaajuisesti ja se toimii jo yli 191 maassa ja yli 34 000 kaupungissa. Voimme siis hyvinkin sanoa, että meistä jokainen törmää päivittäin tähän suureen ilmiöön.

Digitalisaation myötä suoratoistopalvelut ovat tehneet varsinaisen vallankumouksen elokuva-alalla. Erilaisten laitteiden, kuten tietokoneiden, älypuhelimien ja tablettien suosio on kasvanut niin roimasti, että niiden kuuluvuus jokaiseen kotitalouteen alkaa olemaan itsestäänselvyys. Tämä on mahdollistanut suoratoistoyhtiöiden, kuten Netflixin, Viaplayn, Cmoren ja Hbonordicin massiivisen kasvun. 

Suoratoistopalvelut tarjoavat laajan valikoiman elokuvia ja tv-sarjoja helposti katsottavaksi omalta kotisohvalta halvalla, jonka takia video- ja dvdvuokraamot ovat joutuneet sulkemaan valtaosan kivijalkaliikkeistään, eikä fyysisten vuokraamoiden tulevaisuus näytä valoisalta. Suoratoistopalveluiden ylivoimaisia kilpailuetuja ovat laaja valikoima, halpa hinta ja helppo saatavuus, jonka vuoksi ne tulevat mitä suuremmalla todennäköisyydellä tulevaisuudessa jatkamaan vallankumoustaan.

Kauppalehti uutisoi netflixiä koskevassa artikkelissaan Netflixin ilmoittaneen asiakkailleen hintojen korotuksesta. Netflix on ilmoittanut korotuksesta asiakkailleen sähköpostitse ja perustellut hintojen nousua palvelun sisällöllä. ”Työskentelemme kovasti parantaaksemme Netflixiä, jotta sinulla on käytössäsi entistä enemmän upeita tv-sarjoja ja elokuvia”, viestissä kirjoitetaan. Viesti ei varsinaisesti kerro asiakkaalle suoraan yhtään mitään. Pääteltävissä on kuitenkin, että palvelun laajentamista halutaan jatkaa ja asiakkaat saavat tulevaisuudessa luultavasti entistä enemmän valikoimaa elokuville ja sarjoille, sekä entistä tehokkaamman palvelun. 

Hintojen nostaminen kielii myös kysynnän kasvusta, sekä siitä että ihmiset ovat valmiita maksamaan entistä enemmän suoraan netistä katsottavista elokuvista. Artikkeli on luettavissa seuraavasta osoitteesta: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/netflix-kallistuu-toukokuussa-perustelu-entista-enemman-upeita-tv-sarjoja-ja-elokuvia/93a820a6-41cf-4abb-912e-3a1664940c65.

Olen pitänyt erikoisena sitä, että Netflix on pystynyt laajentumaan rauhassa pitkään ilman varteenotettavia kilpailjoita, vaikka tietoisuus elokuvavuokraamoiden siirtymisestä internettiin on ollut mielipiteiden kannalta melkoisen yksimielisiä. Viaplay on onnistunut toimimaan kilpailijana elokuvien toistossa ja Hbonordic TV-sarjojen toistossa, mutta näistä huolimatta Netflix on säilynyt Applen kaltaisena jättinä elokuvateollisuudessa. Applesta puheen ollen, Kauppalehti uutisoikin uudessa artikkelissaan Applen viimein lähtevän kilpailemaan Netflixiä vastaan suoratoistopalveluiden tarjonnassa. 

Apple on käyttänyt jo yli miljardi dollaria uuden Apple TV+ kehittämiseen, joka tullaan julkaisemaan yli sadassa maassa ja tulee sisältämään elokuvia, TV-sarjoja, dokumentteja ja lastenelokuvia. Applen TV+ projekteissa uutisoidaan olleen mukana Steven Spielbergin ja parrasvaloista pois olleen Oprah Winfreyn kaltaisia suurnimiä. Vuosi 2019 tuleekin olemaan erittäin mielenkiintoinen seuratessamme, kuinka suoratoistopalvelut kehittyvät ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Artikkeli on luettavissa osoitteesta: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/netflix-saa-lisaa-kilpailijoita-markkinoille-apple-julkaisi-liudan-uusia-palveluita/19287e6c-b374-4325-a673-2e64da91f400.

Viimeaikainen uutinen Ruotsissa tapahtuneesta terveystietojen vuotoepäilystä voi järkyttää monia. Ruotsista kerrotaan, että 2,7 miljoonaa puhelutallennetta, joissa terveysneuvontaan soittaneet asiakkaat ovat kuvailleet terveysvaivojaan, ovat olleet vapaasti kuunneltavissa internetissä. Saatavilla on ollut myös yli 55 000 puhelinnumeroa ja puheluista on käynyt ilmi useiden soittajien henkilötietoja.

EU:n uudessa tietosuoja-asetuksessa määritellään rangaistuksia tietosuojan laiminlyönneistä, mutta on silti epävarmaa, miten käytäntöä sovelletaan julkishallinnon toimijoihin. Ruotsalaisia suuresti kauhistuttanut tietovuoto pakottaa ihmiset varpailleen tilanteissa, joissa omia tietoja syötetään digitaalisiin kanaviin esimerkiksi terveyspalveluita käytettäessä. Herää suuri kysymys, mitä tietoja itsestään uskaltaa jakaa esimerkiksi puhelimitse.

Toinen terveydenhuollon tietojärjestelmiin liittyvä vakava uutinen tulee puolestaan Yhdysvalloista, missä tietojärjestelmien digitalisaatio on yhä lapsen kengissä ja ontuu vakavin seurauksin. Vaikkakin yli 36 miljardia maksaneen Yhdysvaltain hallinnon luotsaaman tietojärjestelmien digitalisaation johdosta suurin osa sairaaloista, 96 %, on ottanut käyttöön sähköiset terveystietojärjestelmät, epäkohtia niiden toimimisessa on paljon.

Yhdysvaltalaispotilaiden tiedot ovat sekoittuneet, potilaille on määrätty vääriä lääkkeitä ja virheellisiä diagnooseja sekä hoitovirheitä on tapahtunut. Tietojärjestelmien hitaus on johtanut myös muun muassa hoitotoimenpiteiden peruuntumisiin. Vaikkakin Suomessa tällaisilta virheiltä on pääosin onnistuttu välttymään, tällaisista esimerkeistä on hyvä ottaa opiksi. Tietojärjestelmien on oltava toimivia, tehokkaita ja ennen kaikkea turvallisia.

Nämä kaksi uutista kuvailevat hyvin digitalisaation mukanaan tuomia uhkia, jotka ovat relevantteja globaalisti. Vaikka tietojärjestelmät ovat usein turvallisia, on hyvä muistaa, että aina asiakastietoja kerättäessä on erittäin tärkeää olla varovainen. Varmasti asiakkaat haluavat olla tietoisia oikeuksistaan ja siitä, mihin heidän tietojaan käytetään. Lisäksi asiakkaiden turvallisuuden tunnetta ja luottamusta lisäisi tieto siitä, että tietojärjestelmät on luotu asiantuntevasti eikä paineen alla hätäisesti.

Digitalisaatio mahdollistaa esimerkiksi asiakastietojen erittäin tehokkaan tarkkailun sähköisissä tietojärjestelmissä. Digitalisaatio mahdollistaa erittäin tehokkaan kohdennetun markkinoinnin. Digitalisaation ansiosta voit hoitaa asiasi internetissä muutamalla napinpainalluksella. Valitettavasti kolikon kääntöpuoli on likainen; digitalisaation takia arkaluontoiset asiakastietosi saattavat vuotaa nettiin kaikkien nähtäville. Digitalisaation takia saatat saada sairauteesi väärän lääkkeen.