VÀhÀn yli minuutti asiaa toimeentulotuen uusista leikkauksista
seen from Russia

seen from TĂŒrkiye
seen from Russia
seen from Spain
seen from France
seen from TĂŒrkiye
seen from Spain

seen from United Kingdom
seen from France

seen from Hong Kong SAR China

seen from Maldives
seen from TĂŒrkiye
seen from TĂŒrkiye
seen from Belarus
seen from China
seen from China
seen from United States
seen from United States
seen from Germany
seen from Germany
VÀhÀn yli minuutti asiaa toimeentulotuen uusista leikkauksista

Anya is live and ready to show you everything. Watch her strip, dance, and perform exclusive shows just for you. Interact in real-time and make your fantasies come true.
Free to watch âą No registration required âą HD streaming
Suuri osa opiskelijoista kokee toimeentulonsa erittÀin niukaksi ja epÀvarmaksi. Haastavinta toimeentulo on ammattikorkeakoulussa opiskelevil
Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulovaikeudet ovat lisÀÀntyneet vuosien 2021â2024 aikana. Tieto selviÀÀ Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta.
Noin viidennes opiskelijoista ilmoitti toimeentulonsa olleen erittÀin niukka ja epÀvarma viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Kokemus oli vanhemmissa ikÀryhmissÀ nuorempia yleisempÀÀ.
Heikko taloustilanne on yleisempi ammattikorkeakouluopiskelijoilla kuin yliopisto-opiskelijoilla.
Kaikista vastaajista viimeisen vuoden aikana neljÀnnes ilmoitti pelÀnneensÀ ruoan loppuvan rahanpuutteen vuoksi. LÀhes joka viides opiskelija kertoi tinkineensÀ lÀÀkkeiden ostosta.
-
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta selviÀÀ, ettÀ opintolainaa nostaneet opiskelijat kÀyttÀvÀt rahan ensisijaisesti arjen vÀlttÀmÀttömiin menoihin.
Vastaajista 70 prosenttia kertoi tarvitsevansa lainaa ruokaan, asumiseen, liikkumiseen ja opiskelukustannuksiin.
-
Tutkimukseen vastanneista opintolainaa nostaneista 15 prosenttia uskoi selviÀvÀnsÀ melko tai erittÀin huonosti lainan takaisinmaksusta valmistumisen jÀlkeen.
-
Tutkimuksessa selvisi myös, ettei suuri osa opiskelijoista ole luottavainen oman tulevaisuutensa suhteen. Suurin osa kokee kuitenkin pÀivittÀisen elÀmÀnsÀ hyvin turvalliseksi.
Hei, nÀin sun postauksen, missÀ oli maininta, ettÀ 15-vuotiaitten pitÀÀ ottaa lainaa lukion kÀymistÀ varten. Oon jotenkin aina aatellu, ettÀ toisen asteen kÀymistÀ varten saa tarvittaessa harkinnanvaraista toimeentulotukea. Eli lÀhinnÀ mietin, ettÀ eikö se olekaan nÀin?
"Hei, nÀin sun postauksen, missÀ oli maininta, ettÀ 15-vuotiaitten pitÀÀ ottaa lainaa lukion kÀymistÀ varten. Oon jotenkin aina aatellu, ettÀ toisen asteen kÀymistÀ varten saa tarvittaessa harkinnanvaraista toimeentulotukea. Eli lÀhinnÀ mietin, ettÀ eikö se olekaan nÀin?"
En itse asiassa tiedĂ€, miten nyt kun toimeentuloki on ensisijaisesti KELALLA? SieltĂ€ tulee aika varmasti kielteinen pÀÀtös joka ottaa lainan huomioon... vaikka ei olisi ottanut sitĂ€ se lasketaan silti tuloksi. Harkinnanvaraista voi koittaa hakea kunnalta, mutta se onkin sitten yhtĂ€lö kunnan sosiaalitoimen ja oman Ă€rhĂ€kkyyden kanssa saako vai eikö đ musta on todella vÀÀrin, ettĂ€ 2. Asteelle joutuis ottaan lainaa, mutta niin vaan moni joutuu. Ite kĂ€vin siis lukion ennen toimeentulotukimuutosta, ja silloin sain 90⏠kirjarahaa KOKO vuodeksi stressaavan paperirumban jĂ€lkeen... eli siis yhden kurssin kirjat tyyliin ja jouduin vaihtamaan koulua ettĂ€ pystyin asua kotona muuten olis tarvinnu ottaa opintolainaa... jĂ€lkeenpĂ€in ehkĂ€ se laina olis ollu parempi mutta joo
Aina kannattaa yrittÀÀ hakea tukea! Ehdottomasti! Ja myös selvittÀÀ stipendejÀ! Monet ei ees tiedÀ ettÀ on mm sukuseuroja tai paikallisia rahastoja jotka jakaa rahastipendejÀ opiskelijoille. Mutta ne on tottakai epÀvarmaa saako. Mut niitÀkin kannattaa hakea jos tulee eteen.
Ja parempi toivo on kunnan sosiaalitoimesta saada apua kuin kelasta, mutta ikĂ€vĂ€ kyllĂ€ ei oo tasa-arvoista missĂ€ pĂ€in asuu tai millainen virkailija sattuu hoitamaan sitĂ€ asiaa đ siks ite toivoisin ettĂ€ seuraava hallitus/eduskunta ottais huomioon tĂ€n, nykyÀÀn kun ei pelkĂ€llĂ€ peruskoululla juuri pĂ€rjÀÀ niin olis tĂ€rkee et kaikilla olis mahdollisuus kĂ€ydĂ€ 2.aste oli se lukio tai amis ilman ettĂ€ sen jĂ€lkeen on veloissa.
Jokaisella on oikeus riittÀvÀÀn toimeentuloon: Allekirjoita vetoomus! - Ihmisoikeusliitto
Vaadi hallitusta turvaamaan jokaiselle oikeus riittÀvÀÀn toimeentuloon. Allekirjoita Ihmisoikeusliiton vetoomus!
Hallituksen suunnittelemat leikkaukset vaarantavat oikeuden riittÀvÀÀn toimeentuloon. Vaikutukset kohdistuisivat yhteiskunnan köyhimpiin ihmisiin kuten pienituloisiin lapsiperheisiin.
Sosiaaliturva ja riittÀvÀ toimeentulo ovat jokaiselle kuuluvia ihmisoikeuksia. NÀiden ihmisoikeuksien turvaamiseen Suomi on sitoutunut ihmisoikeussopimuksissa ja perustuslaissa.
Leikkaukset eivÀt saa heikentÀÀ jo ennestÀÀn heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksia.
RiittÀvÀn toimeentulon takaaminen ei ole arvovalinta vaan ihmisoikeus, joka kuuluu kaikille. Vaadi hallitusta turvaamaan jokaiselle riittÀvÀ toimeentulo. Allekirjoita vetoomus!
-
Hallitusohjelmaan kirjatut heikennykset vaarantavat oikeuden riittÀvÀÀn toimeentuloon
Suomen on nostettava sosiaaliturvaetuuksien tasoa erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien perheiden osalta. TÀstÀ huolimatta hallitus kaavailee indeksijÀÀdytyksiÀ, asumistuen heikennyksiÀ, lapsikorotusten poistoja ja muita leikkauksia, jotka heikentÀisivÀt etuuksien ostovoimaa ja vaikuttaisivat erityisesti vÀhÀvaraisimpiin kotitalouksiin.
Useiden heikennysten kohdistuminen samoihin kotitalouksiin syventÀisi niiden jo valmiiksi heikkoa toimeentuloa merkittÀvÀsti. Samanaikaisesti lÀÀkkeiden hintojen ja terveydenhuollon asiakasmaksujen nousu lisÀisi pienituloisten talouksien menoja entisestÀÀn.
Toimeentulotuki on tarkoitettu turvaamaan ihmisen selviytyminen silloin, kun mitÀÀn muita tuloja ei ole. Nyt hallitus kaavailee toimeentulotuen epÀÀmistÀ tai alentamista ilman palvelutarpeen arviointia.
ESIMERKIKSI 2 500 euron kuukausipalkan perusteella lasketusta ansioturvasta jÀÀ hallituksen leikkausten jÀlkeen kÀteen 850 euroa kuussa, kun työttömyys on kestÀnyt yli kahdeksan kuukautta. Yli 280 euron nettotulonmenetys työttömyyden varalle itsensÀ vakuuttaneelle ihmiselle on mittaluokaltaan kohtuuton, sillÀ monen toimeentulo on veitsenterÀllÀ jo nyt.
â PitkĂ€llĂ€ aikavĂ€lillĂ€ tulemme nĂ€kemÀÀn, ettĂ€ niukkuudessa elĂ€vien asema työelĂ€mĂ€ssĂ€ heikkenee entisestÀÀn, jos heikennykset toteutuvat kuten Orpon-Purran hallitus on ne suunnitellut.
Laadullisen tutkimuksen toteutti korkeakouluharjoittelija Ilmari Railo SAK:n tutkimusasiantuntijan Ari-Matti NÀÀtÀsen ohjauksessa.

Anya is live and ready to show you everything. Watch her strip, dance, and perform exclusive shows just for you. Interact in real-time and make your fantasies come true.
Free to watch âą No registration required âą HD streaming
" Nyt on aika tehdÀ uudistus, joka tehdÀÀn ihmistÀ varten." https://tinyurl.com/perustulo2019 #perustulo #vasemmisto #toimeentulo #inhimillisyys (paikassa JyvÀskylÀ, Finland)
Vain riittÀvÀ toimeentulo kannustaa opiskeluun
Niin nykyisten kuin entisten kansanedustajien suusta on viime vuosien aikana kuultu, kuinka opintotukikuukausien mÀÀrÀÀ tulee rajata. TÀmÀ lukee myös tuoreimmassa hallitusohjelmassa. Ajatuksena on tehdÀ opintotuesta kannustavampi ja saada korkeakouluopiskelijat nopeammin työelÀmÀÀn lyhentÀmÀllÀ opintotukiaikaa. NÀin onkin toimittu: viimeksi viime syksynÀ, sitÀ ennen vuonna 2011. Opintotuen kÀyttöaste kuitenkin laskee koko ajan.
MielestÀni opintotuesta tulee kannustavampi, kun se antaa mahdollisuuden tÀysipÀivÀiseen opiskeluun. TÀmÀ tarkoittaa riittÀvÀÀ toimeentuloa. Tuoreimman OKM:n opiskelijatutkimuksenkin mukaan 61 % opiskelijoista kokee vaikeuksia saada rahat riittÀmÀÀn. Suurin syy sille, ettei opinnot valmistu mÀÀrÀajassa, on toimeentulon haasteet.
Nyt uusi opiskelija saa opintorahaa bruttona 330,32 ⏠ja asumislisÀÀ korkeintaan 201,60 ⏠kuussa. Kelan mukaan keskimÀÀrÀiset asumismenot asumislisÀn saajilla vuonna 2014 olivat 365 ⏠ja asumislisÀ kattoi keskimÀÀrin vain 54 % asumismenoista. Ilman lainaa rahaa jÀÀ kÀytettÀvÀksi muihin elinkustannuksiin noin 150 ⏠kuussa.
LisÀksi opintotuki voidaan lakkauttaa tai periÀ takaisin, jos opiskelija ei ole suorittanut tarpeeksi opintoja tai hÀnellÀ on liikaa muita tuloja. Opintotuki on siis vastikkeellista sosiaaliturvaa. TÀmÀ idea kuitenkin romuttui, kun opintotukiasiat siirrettiin STM:stÀ OKM:n alaisuuteen. SiitÀ lÀhtien opintotukea on kÀytetty yksinomaan koulutuspoliittisten tavoitteiden eteenpÀinviemiseen. Opintotukea heikentÀmÀllÀ on tavoiteltu opiskelijoiden nopeampaa valmistumista ja siten työurien pidentÀmistÀ alkupÀÀstÀ.
Jos opiskelijan sosiaaliturvaa heikennetÀÀn edelleen, joutuu opiskelija entistÀ enemmÀn etsimÀÀn muita toimeentulon lÀhteitÀ. Tutkimusten mukaan opiskelijat suosivat tÀssÀ työntekoa, eivÀt riskialtista lainanottoa. NÀin opiskelijan sosiaaliturvan heikentÀminen todennÀköisimmin pidentÀÀ opiskeluaikaa ja siten lyhentÀÀ työuraa alkupÀÀstÀ. EihÀn sen nyt nÀin pitÀnyt mennÀ?
Opintotuen lainaosuuden edelleenlisÀÀmistÀ on myös vÀlÀytelty. Miksi opiskelijat ovat maamme ainoa vÀestöryhmÀ, jonka tÀytyy ottaa lainaa kattaakseen vÀlttÀmÀttömÀt elinkustannuksensa?
Opintotuki on kannustava vain kun se mahdollistaa keskittymisen tÀysipÀivÀiseen opiskeluun. Eikö opiskelijan toimeentulolla leikittely siis saisi jo loppua?
--
TÀmÀ on lyhennetty mielipidekirjoitukseni edellisestÀ blogipostauksesta. Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 29.5.2015.
Rahahuolet ja mielenterveys (TMI)
missĂ€ voisimme vielĂ€ sÀÀstÀÀ voiko mĂ€yrĂ€koiran luontoon pÀÀstÀÀ kun lokakuussa öisin pakastaa ... nyt ei tarvitse enÀÀ sÀÀstÀÀ kun on tarpeeksi sekaisin pÀÀstÀÀn kyllĂ€ valtio huolen pitÀÀ omistaan - Arttu Wiskari: Sirpa tl;dr henkilökohtainen vuodatus alla. SiellĂ€ missĂ€ mĂ€ pentuna asuin oli joku kolmikymppinen mies, joka kulki ulkona hitaasti, pÀÀmÀÀrĂ€ttömĂ€sti, tuijotti asfalttia mitÀÀnnĂ€kemĂ€ttömin silmin. Oli kuulemma lukenut itsensĂ€ sekaisin. SiitĂ€ mua varoitettiin silloin - ettĂ€ Ă€lĂ€ pohdi asioita liikaa, ettei sulle kĂ€y noin. MĂ€ olen tapellut mielenterveysongelmien kanssa reippaasti yli puolet elĂ€mĂ€stĂ€ni ja vaikka mun tilanne on yleisesti ottaen ollut viime aikoina parempi kuin miesmuistiin, mĂ€ olen aina pelĂ€nnyt sitĂ€, ettĂ€ jonain pĂ€ivĂ€nĂ€ stressi ja ahdistus saa mut "sekoamaan" samalla tavalla kuin sen miehen mun lapsuuden ajoilta. MĂ€ kasvoin köyhĂ€ssĂ€ perheessĂ€ ja laman vaikutukset tuntui todella vahvasti. Ăiti oli jĂ€rkevĂ€ rahankĂ€ytön suhteen, eli asunto ja ruokaa oli aina. VĂ€lttĂ€mĂ€ttömĂ€t hankinnat pystyttiin tekemÀÀn, kun rahankĂ€yttö suunniteltiin tarkkaan. Mutta vaikka Ă€iti teki kaikkensa, ettĂ€ rahahuolet ei nĂ€kyis meidĂ€n lasten elĂ€mĂ€ssĂ€, kyllĂ€ sen aisti. Mulla oli ensimmĂ€isen paniikkikohtauksen ja ahdistushĂ€iriön sekĂ€ masennuksen taustalla vaikuttamassa pari vuotta aiemmin koettu paha trauma, mutta laukaisevana tekijĂ€nĂ€ oli suurelta osin rahahuolet. Useimmiten se on kohtausten suurin yksittĂ€inen laukaiseva tekijĂ€ vielĂ€ tĂ€nĂ€kin pĂ€ivĂ€nĂ€. Siksi tuo Wiskarin kappale herkistÀÀ aina. Se nostaa pintaan yhden mun vanhimmista ja vahvimmista peloista: jonain pĂ€ivĂ€nĂ€ jatkuvat rahahuolet vie multa jĂ€rjen lopullisesti. MĂ€ en halua olla rikas. MĂ€ vain haluaisin, ettĂ€ olis sillĂ€ tavalla turvattu toimeentulo, ettĂ€ vuokran, laskut, ruoan ja vĂ€lttĂ€mĂ€ttömĂ€t menot pystyis maksamaan laskematta joka senttiĂ€. EttĂ€ olis sellainen taloudellinen tilanne, ettĂ€ mĂ€ pystyisin hoitamaan velat pois eikĂ€ mun tarvitsisi tehdĂ€ kenellekÀÀn tiliĂ€ siitĂ€, mihin olen rahani kĂ€yttĂ€nyt. Se, ettĂ€ on köyhĂ€, ei sinĂ€nsĂ€ ole nöyryyttĂ€vÀÀ. Mutta se, miten muut ihmiset siihen useimmiten suhtautuu ja varsinkin se, millaisen byrokratiamyllyn joutuu kĂ€ymÀÀn lĂ€pi jos joutuu jotain tukia hakemaan, se on. Ei ole ihan yks eikĂ€ kaks kertaa, kun mun on tehnyt mieli pÀÀttÀÀ pĂ€ivĂ€ni, ettĂ€ voisin lakata olemasta valtiolle pelkkĂ€ kuluerĂ€. Silloin kun apua ja tukea (niin taloudellista kuin muutakin) kipeimmin tarvitsis ei mulla ainakaan ole voimia tapella sitĂ€ apua saadakseni. MĂ€ olen onnekas, kun en ole kokonaan yksin jÀÀnyt nĂ€iden asioiden kanssa, vaan mulla on ollut lĂ€heiset ja terapeutti tukena. MĂ€ en vĂ€litĂ€ edes ajatella, missĂ€ mĂ€ oisin ilman kaikkea sitĂ€ apua, mitĂ€ mĂ€ muilta olen saanut. On harvoja asioita, mitĂ€ mĂ€ pelkÀÀn niin paljon kuin sitĂ€, ettĂ€ jonain pĂ€ivĂ€nĂ€ nÀÀ jatkuvat rahahuolet vie multa viimeisetkin jĂ€rjenrippeet. MistĂ€ sitĂ€ tietÀÀ. EhkĂ€ mĂ€kin jonain pĂ€ivĂ€nĂ€ mittailen katuja ja jÀÀn johonkin kadunkulmaan tuijottamaan asfalttia tuntikausiksi liikkumatta mihinkÀÀn niin kuin se mies. Toivottavasti ei tarvitse ottaa selvÀÀ, kuinka hyvin valtio silloin omastaan huolen pitĂ€isi.