KariLapio

Epätavallinen verenvuoto emättimestä alkoi viime syksynä. Ensin se oli tihkuttelua, jonka Lilja arveli johtuvan keväällä tehdystä hormonikierukan poistosta. Toimenpiteen tehnyt lääkäri oli sanonut, että kuukautiskierron tasaantuminen saattaisi viedä aikansa.  Vuoto kuitenkin runsastui kuukautismaiseksi ja päivittäiseksi. Pöntöltä oli välillä vaikea nousta, koska housuja ei ehtinyt vetää jalkaan ennen kuin veri tahri joka paikan.  Kun tätä oli loka-marraskuun vaihteessa jatkunut kolmisen viikkoa, Lilja laittoi asiasta viestin omaan terveyskeskukseen hyvinvointialueen digitaalisen asiointipalvelun kautta.

---

Sinänsä empaattisessa vastauksessa puhuttiin vaivasta "naisena olon 'iloina'". Hoitajan konsultoima lääkäri määräsi minipillerit kokeiluun vuodon vähentämiseksi. Pillereistä huolimatta vuoto lisääntyi. Sen seassa alkoi tulla peukaloa suurempia verihyytymiä. 

---

Joulukuussa Lilja näpytteli digitaaliseen asiointipalveluun uuden viestin, jossa hän kertoi oireiden jatkuneen ja pahentuneen. Runsasta vuotoa oli tuolloin jatkunut jo noin kaksi kuukautta. Hän pyysi aikaa suoraan gynekologille, mutta ei saanut sitä. 

---

Tuntemus pyyhkiessä selittyi hoitajan konsultoiman lääkärin mukaan sillä, että kohdunkaula voi tietyssä vaiheessa kiertoa laskeutua alemmas. Myöskään verenvuodosta tai hyytymistä ei tarvinnut lääkärin mukaan olla huolissaan. Liljalle tehtiin kuitenkin lähete verikokeisiin. Hoitaja soitti joululomalla tehtyjen kokeiden tuloksista tammikuussa ja kehotti varaamaan ajan lääkäriin heti seuraavalle päivälle.  Yhtäkkinen touhukkuus ei johtunut Liljan alkuperäisestä vaivasta vaan siitä, että veriarvojen perusteella hänelle oli puhjennut tyypin 2 diabetes.

---

Siitä Lilja ei muista hoitajan sanoneen mitään, että sekä hemoglobiini että ferritiini olivat selvästi alle viitearvojen – ensimmäinen 107 ja jälkimmäinen 8. – Yritin selittää hoitajalle, että ymmärrän, että korkea verensokeri on tosi iso huolenaihe ja että se pitää hoitaa, mutta oma ensisijainen huolenaiheeni on verenvuoto. En voi antaa tilanteen jatkua näin, vaan siihen on pakko saada jokin ratkaisu, Lilja sanoo. Perusteluista huolimatta hoitaja kirjasi lääkärikäynnin ensisijaiseksi syyksi diabeteksen. 

---

Seuraavana päivänä lääkärin vastaanotolla Lilja istui kiltisti liki tunnin diabetesta koskevia asioita kuunnellen ja niihin vastaillen. Kun lääkäri tuntui jo olevan lopettelemassa, Lilja nosti vielä esiin verenvuodon. – Vasta siinä vaiheessa lääkäri sanoi, että niin joo, voisinhan minä nopeasti vilkaista sitä tilannetta. Kun lääkäri aloitti alatutkimuksen spekulalla eli emättimen seinämät avaavalla tähystimellä, totesi hän heti, että täällä on jotakin.  – Sitten hän tökkäsi sitä jotakin pumpulipuikolla, ja se lähti vuotamaan saman tien solkenaan verta.  Tässä vaiheessa lääkäri nosti kädet pystyyn, keskeytti tutkimuksen ja teki lähetteen Naistenklinikalle. 

---

Sairastumisen takia Lilja pääsi poliklinikalle vasta muutaman päivän päästä. Tutkimuspöydällä ei ehditty edes aloittaa näytteenottoa, kun verta alkoi jälleen vuotaa runsaasti. Paikalle hälytettiin lisää henkilökuntaa tyrehdyttämään vuotoa. 

---

Vuoto saatiin lopulta hallintaan verenvuotoa hillitsevän lääkkeen avulla. Liljan matka jatkui veren ja nesteiden tiputukseen sekä erilaisiin kuvantamistutkimuksiin. 

---

Kokenut lääkäri oli onnistunut nappaamaan kasvaimesta kaiken hässäkän keskellä pari näytepalaa.

---

Diagnoosi, kohdunkaulan syöpä, varmistui myöhemmin osastolla. Kasvain oli isoimmillaan halkaisijaltaan vajaat seitsemän senttiä. Se oli levinnyt emättimessä sekä sivusuunnassa että alaspäin.  Lantion imusolmukkeesta löytyi yksi nelisenttinen etäpesäke.  – Vielä edellisenä keväänä kierukan pois ottanut lääkäri oli kuvaillut kohdunkaulaa siistiksi. Mitään ulkoisia merkkejä syövästä ei silloin ollut, Lilja kertoo.

---

Lilja vietti osastolla kolposkopian jälkeen useamman päivän. Varsinaiset syöpähoidot aloitettiin vajaat neljä viikkoa sen jälkeen, kun hän oli saapunut Naistenklinikalle. Tässä kohtaa Lilja haluaa antaa ison tunnustuksen erikoissairaanhoidolle. – Kun lähete perusterveydenhuollon puolelta tuli, niin siellä kaikki sujui saman tien kuin hyvin öljytty kone, Lilja sanoo.

---

Lilja uskoo, että jos häneltä ei sattumalta olisi löytynyt diabetesta samaan aikaan, niin hän ei olisi verikokeiden jälkeenkään päässyt lääkärin vastaanotolle eikä saanut lähetettä Naistenklinikalle, jossa syöpä löydettiin ja verenvuotoa hillitsevä lääke aloitettiin. – Ja siitäkin huolimatta aika meinasi loppua kesken. Jos viivästystä olisi tullut yhtään enempää, en todennäköisesti olisi täällä. Ei sen takia, ettei syöpää itsessään olisi pystytty hoitamaan, vaan sen takia, että olisin vuotanut kuiviin, Lilja epäilee. Liljan kohdalla lääkekään ei lopettanut verenvuotoa kokonaan. Helmikuun alussa hän joutui vuodon hillitsemiseksi uudelleen Naistenklinikalle. 

---

Liljan mukaan myös erikoissairaanhoidossa oltiin "pöyristyneitä" siitä, miten hänen oireitaan oli perusterveydenhuollossa vähätelty.

---

Viimeisimmässä kesken hoitoja tehdyssä kuvantamisessa primäärikasvain oli kutistunut puoleen alkuperäisestä.

---

Tällä hetkellä Lilja harkitsee virallisen valituksen tekemistä perusterveydenhuollon menettelystä hänen tapauksessaan. – Syöpätautien puolella tähän kannustettiin. Asioihin ei tule muutosta, jos ihmiset eivät valita silloin, kun tällaista tapahtuu, Lilja sanoo.

---

Muille häiritsevistä oireista kärsiville Liljalla on yksi viesti: vaatikaa hoitoa. 

"Happamia" sanoi kissa puurosta ja sika limpusta

SILMÄT

KIINNI

MINÄ KATSELIN PARVEKKEELTA

MÄ OON RIKKI, MÄ OON PIENI

ON HYVÄ OLO SYDÄN HELLÄ

NYT MIELI LENTÄÄ KORKEALLA

TAJUSIN EI OO OLEMASSAKAAN

ANNA MULLE AAMURUSKO, ANNA USKO ELÄMÄÄN

ANNA MULLE ROHKEUTTA, ETTÄ JAKSAN HUOMISEEN

ANNA EDES VÄHÄN, RAKKAUTTA TÄHÄN

PUM-PUM

OLI ILTA IHANIN

JUNA JYSKYTTÄÄ, ENKÄ YSTÄVÄÄ NYT MÄ NÄÄ

VIRKAMIEHIÄ, VÄÄPELEITÄ

JA TÄNÄÄN VOIDAAN HETKI OLLA

ON RAKKAUTENI RAJATON

PANE MINUT PUOLIKSI

98-vuotias Pekka Raudaskoski istuu kotonaan Rovaniemellä rakkaassa nojatuolissaan, katse on terävä. Hän on hieman harmissaan, kun eduskunnan kyselytunti keskeytyy haastattelun vuoksi. Nykyiset hallituksen säästöt sosiaaliturvasta ja terveydenhuollosta tulevat entisellä kuntoutusylilääkärillä jo yöuniin painajaisina.

---

Raudaskoski on nähnyt elämänsä aikana suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan nousun. Hän pääsi myös toteuttamaan sitä omalla työurallaan Lapin keskussairaalan kuntoutusylilääkärinä. Nyt hän näkee, kuinka se puretaan pala palalta ja yhteiskunta epätasa-arvoistuu.

---

1960-luvulla Suomessa ryhdyttiin rakentamaan sosiaaliturvan perusteita ja sairasvakuutuslakia. Raudaskoski oli vielä tuolloin nuori lääkäri. – Rakennettiin järjestelmä, jossa sairaus ei romahduta koko perhettä, hän toteaa sosiaalisen median päivityksessään. Samaan aikaan Suomessa alettiin puhua laaja-alaisesta terveydenhuollosta, johon kuului tärkeänä osana ilmainen kuntoutus.

---

Kahden viime vuoden aikana nykyinen hallitus on heikentänyt sosiaaliturvaa muun muassa indeksikorotusten jäädyttämisellä. Hyvinvointialueet ovat puolestaan säästökuurilla hallituksen tiukan talouspolitiikan vuoksi. Perusterveydenhuollossa on karsittu vuodepaikkoja, erikoissairaanhoitoa keskitetty ja ikäihmisten kuntoutuspalveluja vähennetty. Säästöt ja leikkaukset saavat paljon nähneen Pekka Raudaskosken surulliseksi. – Niitä joskus hyväksi todettuja malleja ollaan nyt romuttamassa.

---

Nykyiset terveydenhuollon muutokset ja sosiaaliturvan heikennykset saavat lähes satavuotiaan entisen kuntoutusylilääkärin katseen vakavaksi. Huolenaiheena on ikäihmisten kuntoutus ja terveydenhuolto. Vastikään apulaisoikeusasiamies totesi, että esimerkiksi korona-aikana ikäihmisiä syrjivä käytäntö saattoi johtaa jopa kuolemiin. – Ei tarvita mitään valheryöppyä, että meillä on kaikki hyvin tai palveluita on jopa parannettu, lohkaisee Pekka Raudaskoski.

---

Entinen kuntoutusylilääkäri Pekka Raudaskoski on pyrkinyt Lapin hyvinvointialueella iäkkäiden ihmisten laitoskuntoutukseen. Apuna on ollut tytär, omaishoitaja Petra Raudaskoski.

---

Lääkäri kirjoitti Pekka Raudaskoskelle kuntoutusta varten virallisen lääkärinlausunnon. Tytär kuitenkin yllättyi ottaessaan yhteyttä Kelaan. – Kela olikin lakkauttanut kuntoutuksen, joka on tarkoitettu ikääntyneille monisairaille. Sitä ei ole enää olemassa, ihmettelee Petra Raudaskoski. Lopulta Kela tarjosi Raudaskoskelle yli 65-vuotiaiden kuntoutuspalveluja. Omaishoitaja Petra Raudaskosken mielestä se ei ollut sopivaa kuntoutusta lähes satavuotiaalle isälle. Samoin ajattelee Pekka Raudaskoski. – Se on masentavaa. Minä olen 98-vuotias ja pitäisi sitten olla yli 65-vuotiaiden kuntoutuksessa, hymähtää Raudaskoski. 100-vuotiaan kuntoutus on ylläpitävää ja räätälöity hauraalle keholle. Yli 65-vuotiaan kuntoutus on fyysisesti kuormittavampaa, ja tavoitteena voi olla esimerkiksi lihasvoiman lisääminen.

---