Learn useless Finnish

(1) You can actually get a sense of what different letters and dipthongs are meant to sound like in the language the person is using. They’re literally sounding it out for you in THEIR language, so if you’re trying to learn a language, this isn’t a bad place to start. Like, “so what DOES the letter “j” sound like in Finnish.”

(2) The guy who just swung by with the Cyrillic alphabet and all the other non-latinate languages, though I have no idea how well done they are (I assume quite) and are very funny to people who speak those languages…

(3) The ones where I actually do speak (some) of the language, it’s also fun to see where the person really batters the dipthongs especially. Like, not in a bad way but in an actual “lol I can HEAR the [xyz] accent in this sentence” because that is how the dipthong spelled in English SOUNDS in their language (even if it doesn’t sound that way in our language) and some dipthongs are way harder to pick up then others (I’m looking at you “gn” in Italian, “ng” in Vietnamese…which I don’t speak but I have to say a lot [if you happen to know Vietnamese people, you will understand why] and basically ALL OF FRENCH) and for the languages I know well enough, I can see where the person is substituting their language’s sound for ours.

Let’s start off with some shops

a shop - kauppa

a shopping centre - kauppakeskus (lit. trans. shopcentre)

a grocery shop - ruokakauppa (ruoka = food)

a fashion store/a clothes shop - vaatekauppa (vaate = clothing)

a game shop - pelikauppa (peli = game)

a jewellery shop - korukauppa (koru = jewellery)

a shoe shop - kenkäkauppa (kenkä = shoe)

a book shop - kirjakauppa (kirja = book)

an electronics shop - elektroniikkakauppa (elektroniikka = electronics)

a second hand shop, a flea market - kirpputori

a kiosk - kioski (an ice cream kiosk - jäätelökioski, jäätelö = ice cream)

a market place - tori

a market - kauppatori, kauppa

florist’s, a “flower shop” - kukkakauppa (kukka = flower)

an online shop - nettikauppa (netti = internet, web)

Now a little something else like…

a company - yhtiö, firma

a business - liike

a bank - pankki

an optician - optikko

a restaurant - ravintola

a fast food restaurant - pikaruokaravintola

a café - kahvila

a library - kirjasto

a price tag - hintalappu

a shopping cart - ostoskori, ostoskärry

a purchase - ostos

Off to the payment (and some extra financial words…)

a payment - maksu

to pay - maksaa

a bill - lasku

a debt - velka

a loan - laina

a budget - budjetti

a price - hinta

money - raha

cash - käteinen (to pay in cash - maksa käteisellä)

cash (as in paper money) - seteli (sing.), seteleitä (plur.)

a coin, coins - kolikko, kolikoita

a credit card - luottokortti

a debit card - pankkikortti, käteiskortti

a bank card - pankkikortti

euro - euro (€)

dollar - dollari ($)

pound - punta (£)

crown - kruunu (kr)

Good-to-know adjectives

cheap - halpa

expencive - kallis

pricey - hintava

new - uusi

old - vanha

used - käytetty

small - pieni

big - iso

To make something “too” big or expencive, add “liian” in front of the adjective (too expencive = liian kallis)

It’s time for some pretty useful sentences

Prices

How much does this cost? - Kuinka paljon tämä maksaa?

It costs 12€ (twelve euros). - Se maksaa 12€ (kaksitoista euroa).

27.99$ / Twenty seven dollars and ninety nine cents.) - 27.99$. / Kaksikymmentä seitsemän dollaria ja yhdeksänkymmentäyhdeksän senttiä.

Very cheap for a t-shirt. - Todella/Tosi halpa t-paidaksi.

Too expencive. - Liian kallis. / Liian kallista.

Wants and needs

I want to buy a new plant. - Haluan ostaa uuden kasvin.

I need to buy a new oven. - Minun täytyy ostaa uusi uuni.

I would like to make a purchase. - Haluaisin tehdä ostoksen.

I am ready to pay. - Olen valmis maksamaan.

Need something specific?

Are there any bigger/smaller sizes? - Löytyisikö suurempia/pienempiä kokoja? (löytyisikö = can there be found)

Can I have this in blue? - Saisinko tämän sinisenä?

Do you serve non-dairy ice cream? - Tarjoiletteko maidotonta jäätelöä?

Looking for something

Where are the dairy products? - Missä ovat maitotuotteet?

At aisle 8 (eight). - Käytävällä 8 (kahdeksan).

Payment

How will you pay, with cash or card? - Kuinka maksat(te), käteisellä vai kortilla? (maksat = you pay, maksatte = you [polite or plural] pay)

I pay with cash. - Maksan käteisellä.

We pay with card. - Maksamme kortilla.

We split the bill. - Jaamme laskun.

That’ll make 34.89€ (thirty four euros and eighty nine cents). - Se tekisi 34.89€ (kolmekymmentäneljä euroa ja kahdeksankymmentäyhdeksän senttiä).

Ordering food

What would you like to order? - Mitä haluaisitte tilata?

How may I help you today? - Kuinka voisin auttaa sinua/teitä tänään?

I would like to order a large pizza with pepperoni and cheese. - Haluaisin tilata suuren pitsan pepperonilla ja juustolla.

I will take a chicken burger with small fries and a milkshake. - Otan kanahampurilaisen pienillä ranskalaisilla ja pirtelöllä.

I’ll take it with me. - Otan sen mukaani.

I’ll eat here. - Syön täällä.

Can I have it with gluten-free bread? - Saisinko sen gluteenittomalla leivällä?

Have fun!

en tiiä ootteko kuullu TTIP (Trans Atlantic Investment Partnership)-sopimuksesta, mitä tällä hetkellä lobataan EU:ssa ja joka paperilla sallis “vapaan vaihdon Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä”, mutta todellisuudessa sallis paljon muitakin asioita kuten

geenimuunnelluiden ja terveydelle vaaralliseksi todettujen tuotteiden myynnin vailla turvallisuussäännöksiä ja varoituksia

yhtiöille oikeus haastaa mikä tahansa hallintoelin oikeuteen “menetetyistä voitoista”, jos tuotteen myynti kielletään turvallisuus-, terveys- tai ympäristöäsuojelevista syistä. Nähty aikasemmin esim. Uruguayssa 2010 kun tupakkayhtiö haastoi hallituksen oikeuteen laista, jolla suojeltiin ei-tupakoivia ihmisiä ja sai 2 miljardin dollarin korvaukset. 2012 Saksa aikoi luopua hiljalleen ydinvoimasta, mutta Vattenfall vaati ja sai 3,7 miljardin euron vahingonkorvaukset päätöksestä kyseisen sopimuksen takia.

julkisten palveluiden yksityistämisen (missä sote-uudistus onkin jo ottanut varaslähdön tasoittamalla tietä tälle sopimukselle)

Toisin sanoen TTIP kieltäis sellatteet asiat kun turvallisuusrajotukset ruuassa (eli myy vaan akkuhapossa marinoitua kanaa ässässä no problem vaikka vähän sisäelimet syöpyy), koska yhtiöille nähdään koituvan siitä taloudellista tappiota. Who gives a shit about the people anyways. Myös julkiset palvelut jouduttais poistamaan, koska valtion sekaantuminen koettaisiin epäreiluna taloudelliselle kilpailulle.

Trans-Atlanttista sijoituskumppanuutta lobataan maalailemalla kuinka ihanaa eurooppalaisille yrityksille ja suomalaisille pienyrityksille ois päästä Amerikan markkinoille, mutta pitäis miettii millä hinnalla. Monet asiat, jotka on EU:ssa kielletty koska ne on todistettu ihan helvetin vaarallisiksi terveydelle ja/tai tuhoavaksi ympäristölle jouduttais sallimaan EU:ssa, koska muutenhan niitä valmistavat yhtiöt kärsis tappioita.

Ketkä hyötyy tästä ei oo kansalaiset tai ees suomalaiset yritykset vaan ne suuret kansainväliset yritykset, jotka on onnistunu paskoon lähes joka paikan missä on käynyt ja tahkois täälläkin lisää voittoo hinnasta välittämättä. Jos tää sopimus astuu voimaan niin “kaupanalan sääntöjen yhtenäistäminen” johtaa siihen että meillä on käytännössä sama lainsäädäntö taloudessa kuin USAssa ja sit me ollaan kaikki kusessa. Goodbye ympäristösäädökset ja mikä tahansa mikä saattais rajoittaa kuinka paljon rahaa yhtiöt tekee.

Tällä hetkelle käsittelyssä Kanadan ja EU:n välillä on CETA(Comprehensive Economic and Trade Agreement)-sopimus (basically same but with Canada) ja jos se menee läpi niin todennäkösesti menee TTIPkin. Joten pliis puuttukaa! Ottakaa tästä selvää, infotkaa ihmisii koska nekään todennäkösesti ei tiedä et tää tapahtuu nyt salassa. Ja on tärkeetä et lähettätte viestii poliitikoille, jotka voi vaikuttaa tähän, koska ainakin sillon ne tietää et me ei hyväksytä mitä vaan.

TTIP ei tule milloinkaan menemään läpi edellä esitetyssä muodossa. Siitä oli tammikuussa neuvoteltu jo 15 kierrosta, eli sairaan paljon pidempään kuin yhtään mistään. Euroopan komissio on toistuvasti estänyt TTIP-neuvottelujen edistymisen kahdesta syystä:

1. Edellä mainitut EU:n laatustandardit, jotka estävät GMO-roskaa, eläintestausta ja muuta ikävää.

2. ISDS (muutettu myöhemmin muotoon ICS) -niminen asetus, joka pohjautuu täysin isojen yritysten lobbaamiseen. Asetus on monimutkainen, mutta käytännössä se sallii pankkien rajallisen vaikuttamisen EU-lainsäädäntöön vapaakauppasopimuksen kautta. Sopimuksen kannalta siitä ei juuri ole hyötyä.

Ratkaisuja & huomioita:

A. Nykymuodossaan TTIP on ehdottomasti viallinen, eikä EU tule hyväksymään sitä, jos suuria muutoksia ei tehdä. Toistan: niin kauan kuin mainitut uhat ovat olemassa, SOPIMUSTA EI SYNNY. Tämä on nähty aiemmilla neuvottelukierroksilla. EU rakastaa omia rajoituksiaan todella paljon, tällä kertaa meidän onneksemme :)

B. Jos vapaakauppasopimus syntyy, siihen ei lueta hyödykkeitä, joiden suhteen USAn ja EUn lainsäädäntö on täysin ristiriidassa keskenään. Esimerkki: EU kieltää useiden kosmetiikkatuotteiden eläintestauksen, kun taas USA vaatii, että tietyt kosmetiikkatuotteet testataan eläimillä. Kosmetiikasta sopimusta ei siis voi syntyä. Sama logiikka pätee geenimuunneltuihin elintarvikkeisiin.

C. ICS on sopimuksen kannalta tarpeeton. Jos sopimuksen muut osat saadaan molempia osapuolia tyydyttäväksi, se tullaan poistamaan.

TULOS: halpaa tavaraa jenkkilästä + lisää kilpailua => yhä halvemmat hinnat! Jes! Adam Smith tykkää ja me, tavalliset kuluttajat, vasta tykkäämmekin!

TL;DR

TTIP on ongelmainen => ei tulla hyväksymään ilman suuria muutoksia

Ongelmat ratkeavat => saadaan halpaa tavaraa jenkeistä

Toivon, että sain huolianne hälvennettyä edes hieman. Kiitokset alkuperäisen postauksen tekijälle aihee nostamisesta pinnalle, sillä TTIP todella on täynnä ongelmia!

P.S. Obaman kaudella TTIP eteni EU:n kannalta suopeasti. Trump sen sijaan on puhunut kovaan ääneen vapaakauppasopimusta vastaan, joten homma viivästyy entisestään.

time ⏳ aika

kello - clock

What’s the time? - Paljon kello on? (lit. trans. How much the clock is?)

It’s (number) o'clock. - Kello on (numero).

It’s half past (number). - Kello on puoli (number +1)

for. ex. It’s half past twelve. - Kello on puoli yksi. “Clock is half one.”

It’s like saying “It’s half to one”, but the “to” is not said.

It’s quater to (number). - Kello on varttia vaille (numero).

It’s quater past (number). - Kello on vartin yli (numero).

TIP! When someone asks what’s the time, Finnish people usually answer just “Puoli kaksi” or “Vartin yli kahdeksan” and leave out the beginning “The clock is…”

How much time do we have? - Paljonko aikaa meillä on?

TIP! Add “jäljellä” (=left, not the direction) to the end to get the sentence “How much time do we have left?”

Every morning I wake up at eight. - Joka aamu herään kahdeksalta.

a second - sekunti

a minute - minuutti

an hour - tunti

in the morning - aamulla

in the evening - illalla

It’s ten o'clock in the morning. (10am) - Kello on kymmenen aamulla.

It’s ten o'clock in the evening. (10pm) - Kello on kymmenen illalla.

day (24h) - vuorokausi

telling the date ⏳ päivämäärän kertominen

calendar - kalenteri

day - päivä

month - kuukausi

year - vuosi

The first day of December. - Joulukuun ensimmäinen päivä. (lit. trans. December’s first day.)

The last day of October. - Lokakuun viimeinen päivä. (lit. trans. October’s last day.)

The 23rd of July. - Heinäkuun 23. (kahdeskymmeneskolmas) päivä. (lit. trans. July’s 23rd day.)

Friday the 13th. - Perjantai 13. (kolmastoista) päivä.

TIP! You don’t have to say “päivä” in the end of the sentence when telling what day is it.

The 16th of May 2015. - 16. (kuudestoista) toukokuuta vuonna 2015 (kaksituhattaviisitoista).

I was born on the 28th of May in 2001. - Synnyin 28. (kahdeskymmeneskahdeksas) toukokuuta vuonna 2001 (kaksituhattayksi).

TIP! Also, leaving out “vuonna” is fine, too.

dates ⏳ päivämäärät

1st - 1. (ensimmäinen)

2nd - 2. (toinen)

3rd - 3. (kolmas)

4th - 4. (neljäs)

5th - 5. (viides)

6th - 6. (kuudes)

7th - 7. (seitsemäs)

8th - 8. (kahdeksas)

9th - 9. (yhdeksäs)

10th - 10. (kymmenes)

11th - 11. (yhdestoista)

12th - 12. (kahdestoista)

13th - 13. (kolmastoista)

14th - 14. (neljästoista)

15th - 15. (viidestoista)

16th - 16. (kuudestoista)

17th - 17. (seitsemästoista)

18th - 18. (kahdeksastoista)

19th - 19. (yhdeksästoista)

20th - 20. (kahdeskymmenes)

21st - 21. (kahdeskymmenesensimmäinen)

22nd - 22. (kahdeskymmenestoinen)

23rd - 23. (kahdeskymmeneskolmas)

24th - 24. (kahdeskymmenesneljäs)

25th - 25. (kahdeskymmenesviides)

26th - 26. (kahdeskymmeneskuudes)

27th - 27. (kahdeskymmenesseitsemäs)

28th - 28. (kahdeskymmeneskahdeksas)

29th - 29. (kahdeskymmenesyhdeksäs)

30th - 30. (kolmaskymmenes)

31st - 31. (kolmaskymmenesensimmäinen)

months ⏳ kuukaudet

Months are written with all small letters. The beginning letter is not in capital unlike in English.

January - tammikuu

February - helmikuu

March - maaliskuu

April - huhtikuu

May - toukokuu

June - kesäkuu

July - heinäkuu

August - elokuu

September - syyskuu

October - lokakuu

November - marraskuu

December - joulukuu

Summer holiday starts in June. - Kesäloma alkaa kesäkuussa.

Children begin kindergarten or home nursing as early as at the age of three. The last phase of kindergarten is called esikoulu, pre-school. This occurs when children are six years old. Esikoulu teaches basic skills in maths and writing. Peruskoulu, primary school starts at the age of 7. Primary education consists of years 1-6 (ala-aste) and 7-9 (ylä-aste) and it is both compulsory and free. After that students face their first big choice which can influence their future in a major way and has thus been criticised. It’s the choice between lukio (high school, gymnasium) and ammattiopisto (vocational school, technical college). Lukio education is general education on natural and humanist sciences and languages while ammattiopisto gives you a basic profession such as a designer, builder, mechanic etc. and work experience in your field. Both are 3-4 years long and free but not compulsory. Students apply for these schools on-line.

Those who chose secondary education can further apply for universities/colleges (yliopisto) and polytechnic universities/colleges (ammattikorkeakoulu). This too requires an on-line application and usually means participation in entrance exams. Whether you get in or not depends on how you scored in the entrance exam and on your matriculation examination (ylioppilaskirjoitukset) scores, which are the final exams in lukio. These scores are equivalent with international baccalaureate scores.