H

Poliisi haluaa seurata ihmisiä ilman heihin kohdistuvaa rikos­epäilyä

HS:n tiedot|Suomessa ollaan tekemässä vauhdilla suurta muutosta poliisin oikeuksiin seurata kansalaisten elämää.

Tilaajille

Ote oikeusministeriön asettaman työryhmän muistiosta.

Ote oikeusministeriön asettaman työryhmän muistiosta. Kuva: HS

Kuuntele juttu

Mikko Gustafsson HS, Susanna Reinboth HS

15:39

Lue tiivistelmä

Poliisi haluaa saada oikeuden seurata ihmisten viestejä ja puheluja ilman, että ketään yksilöä epäillään rikoksesta.

Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa perustuslain muutosta, joka antaisi poliisille mahdollisuuden käyttää salaisia tiedonhankintakeinoja pelkän vakavan rikosuhan perusteella.

Näytä lisää

Miltä kuulostaa poliisin mahdollisuus seurata viestejäsi ja puheluitasi, vaikka sinun ei epäillä syyllistyvän mihinkään rikokseen?

Sitä eduskuntapuolueet joutuvat pian miettimään. Perustuslakiin esitetään muutosta, jolla havitellaan poliisille ja suojelupoliisille uusia keinoja seurata kansalaisten elämää salaa.

HS on nähnyt luonnoksen oikeusministeriön asettaman työryhmän muistiosta. Keskeinen syy perustuslain muuttamiselle näyttää olevan se, että poliisi haluaisi toimia yhä enemmän kuin salaista tietoa keräävä turvallisuuspalvelu.

Perustuslain muuttaminen ja myöhemmin säädettävä rikostiedustelulaki antaisivat poliisille mahdollisuuden käyttää salaisia tiedonhankintakeinojaan jo pelkän vakavan rikollisuuden uhan takia.

Tämä olisi valtava muutos, eikä siitä ole toistaiseksi käyty laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Muutoksen myötä poliisi pääsisi aiempaa helpommin seuraamaan salaa ihmisten toimintaa ja viestintää.

Keihin seuranta kohdistuisi?

Poliisi voi jo nyt käyttää salaisia tiedonhankintakeinoja, vaikka rikosta ei vielä ole tapahtunut. Rikoksen paljastaminen tai estäminen esimerkiksi puhelinkuuntelulla tai soitto- ja paikkatietojen avulla vaatii kuitenkin yksilöidyn epäilyn rikoksesta, joka pystytään kytkemään tiettyyn henkilöön.

Nyt tämä periaate on murtumassa.

Uudistuksen jälkeen poliisi voisi seurata ihmisiä tai ihmisryhmää ilman yksilöityä rikosepäilyä. Viestin suojan saisi jatkossa murtaa, jos yksilöön tai yhteiskuntaan kohdistuisi vakavan rikoksen uhka.

Muutosta perustellaan muun muassa järjestäytyneellä rikollisuudella, katujengeillä, terrorismin uhalla ja valtiollisten toimijoiden masinoimalla rikollisuudella.

Tästä voi päätellä, että esimerkiksi Elokapinan aktivistien pitäisi olla suojassa poliisin systemaattiselta seurannalta.

Mutta entä tilanne, jossa lähes kaikki kaupunginosan vähemmistön edustajat tuntevat toisensa, mutta vain osa heistä syyllistyy huumekauppaan ja väkivaltaan?

Jos ihmisen lähipiiri toimii hyvin rikollisesti, oma päätös toimia toisin ei välttämättä enää pelastaisi urkinnalta.

Kuka valvoo valvojaa?

Toinen vaikea kysymys koskee poliisin toiminnan valvontaa.

Perustuslain muutosehdotusta käsittelevässä muistiossa on todettu, että rikostiedustelua koskevat toimivaltuudet sisältäisivät nykyistä suurempia mahdollisuuksia toimivaltuuksien väärinkäyttöön.

Nykyään sotilas- ja siivilitiedustelua valvovat tiedusteluvalvontavaltuutettu ja eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta. Tuomioistuin antaa tapauskohtaiset luvat salaisten keinojen käyttöön.

Muistion mukaan uuden, uhkaperusteisen rikostiedustelun valvonta tulisi tiedusteluvalvontavaltuutetun kontolle. Eduskunnan roolia ei laajennettaisi.

Tiedusteluvalvontavaltuutetun ryhmässä on nyt neljä henkeä. Perustuslakia koskevassa muistiossa ei kerrota, millä henkilöstömäärällä mittava uusi tehtäväkenttä on tarkoitus hoitaa.

Tavoitteena nopea muutos

Kiire on kova. Hallitusohjelman mukaan rikostiedustelun mahdollistava lainsäädäntö otetaan käyttöön tällä vaalikaudella, joten perustuslain muutos pitäisi tehdä kiireellisenä. Se vaatisi eduskunnassa taakseen viiden kuudesosan enemmistön kansanedustajista.

Tämän jälkeen pitäisi yhä valmistella loppuun ja nuijia voimaan laki rikostiedustelusta.