Jullen innovatiivinen digiblogi

Kurssin aikana olemme ryhmänä oppineet paljon siitä mitä digitalisaatio ja siihen liittyvä digitaalinen liiketoiminta oikeastaan on ja kuinka se vaikuttaa yritysten toimintaan nykypäivänä. Huomasimme, kuinka tärkeää yritykselle on kehittää jatkuvasti omaa digitaalista toimintaansa pysyäkseen mukana kansainvälisessä kilpailussa ja uskomme tämän tärkeyden vielä korostuvan tulevaisuudessa.  

Mielestämme yksi tärkeimmistä asioista mihin yrityksen tulisi panostaa on verkkosivujen toiminta, näkyvyys ja verkkopalvelujen tarjonta. Koemme, että internet on nykypäivän kuluttajan yksi tärkeimmistä tiedonhakulähteistä ja ostokanavista. Yritykselle on siis ensisijaisen tärkeää se, että heidän verkkosivujen tulisi olla mahdollisimman helppokäyttöiset, selkeät sekä näkyvät. Kansainvälinen toimintaympäristö asettaa yrityksen sivuille myös erilaiset vaatimukset. Toimiakseen kansainvälisesti tulee yrityksen sivut saada käännettyä eri kielille ja varmistaa, että maksu ja laskutus onnistuu eri maan pankkienkin ja maksupalveluiden kautta. Verkkosivuja tulee myös parantaa jatkuvasti digitalisaation kehityksen myötä. Saavuttaakseen maksimaalisen yleisön nettisivujen on mielestämme tärkeää olla mahdollisimman responsiiviset eli niin, että ne mukautuvat käytettävän selaimen ja laitteen mukaan.  

Opimme myös kuinka yritys tekee itsestään mahdollisimman näkyvän kuluttajille ja mitä palveluita siihen voi hyödyntää. Ei siis riitä, että verkkosivut itsessään ovat miltein moitteettomat, jos kuluttaja ei sinne löydä. Parhaiten uskomme, että yritys tuo itsensä mahdollisimman hyvin näkyville on olemalla aktiivinen sosiaalisen median alustoilla kuten Facebook ja Intagram, hyödyntämällä hakukoneoptimointia sekä ostamalla valmiita mainospaikkoja. Seuratakseen yrityksen verkkosivuja ja niiden toimivuutta yrityksen kannattaa hyödyntää valmiita palveluita, kuten Google Analytics, Google My Business ja Search Console ja näiden pohjalta yritys pystyy huomaamaan sivujen epäkohdat, mitkä eivät tuota haluttua tulosta, ja näin ollen korjaamaan ne.  

HSL:n tapaiset sovellukset ovat tosiaankin helpottaneet varmasti jokaisen elämää. Julkisilla matkustaminen on mullistunut ja täten paljon vaivattomampaa digitalisaation myötä. Itse en osaisi kuvitella selviäväni tien päällä ilman reittioppaan ominaisuutta. Mielenkiinnolla luin myös Pivosta, sillä olen kyllä kuullut siitä, mutta omaan käyttöön se ei toistaiseksi ole vielä päätynyt.

Grand One-kilpailu on tarkoitettu suomalaisille digitaalisen median töille, jossa palkitaan aina vuosittain parhaiten suunnitellut digitaaliset ideat ja niiden markkinoinnit. Itse en ole aikaisemmin kuullut mitään tästä kilpailusta, joten oli mukava tutustua siihen nyt vähän tarkemmin ja erityisesti kilpailussa mukana olleisiin mobiilipalveluihin. Tutustuin tarkemmin näistä vielä HSL:n omaan sovellukseen, koska se on itsellenikin tuttu ja käytän sitä itsekin päivittäin. Sovelluksesta on kätevä katsoa reitit ja aikataulut eri kohteisiin, tätä sovelluksen ominaisuutta itse hyödynnän eniten. Sovellus on nyt myös päivitetty toimivaksi vyöhykeuudistuksen kanssa ja haettaessa reittiä se myös kertoo, minkä vyöhykkeiden liput tarvitset matkan tekemiseen. Reitin katsomiseen jälkeen voit samalla ostaa sen lipun, minkä tarvitset. Sovelluksella pystyy ostaa kaikkia eri vyöhykelippuja ja maksun voi suorittaa eri maksukorteilla tai niin, että maksu tulee seuraavalle puhelinlaskullesi. Ostaessa lipun se on heti voimassa ja näkyy puhelimessasi. Sovellus on yksi HSL:n tärkeimmistä myyntikanavista.  HSL-sovellus menestyi Grand One-kilpailussa juurikin sen helppokäyttöisyyden takia ja se oli vuonna 2018 yksi ladatuimpia mobiilisovelluksia. Tämä sovellus ei kuitenkaan saanut ykkössijaa kilpailussa, mutta sai kunniamaininnan.

Toinen sovellus, minkä hyödyllisyyden haluan tuoda esiin tässä kirjoituksessa, on Pivo-mobiilisovellus. Tämä on myös päivittäin minulla käytössä oleva palvelu. Se on OP pankin kehittämä mobiilimaksusovellus, jolla on useita eri käyttötarkoituksia. Vaikka kyseessä on OP:n kehittämä sovellus, sitä voivat käyttää kaikkien suomalaisten pankkien asiakkaat.  Pivoon voit liittää oman pankkitilisi/-korttisi tiedot ja näet sen kautta nopeasti esim. sen, että paljonko tililläsi on rahaa tällä hetkellä. Pivoa käyttäessä ei myöskään tarvita nettipankkitunnuksia, mitkä tarvitsisi OP:n perinteisessä mobiilisovelluksen käytössä. Pivoon voi kirjautua sisään omalla salasanalla tai sormenjälkitunnistimella. Sovelluksessa on mukana lähimaksusovellus, minkä takia sinun ei tarvitse erikseen käyttää pankkikorttia maksaessa ostoksiasi. Pelkkä puhelimen mukanaolo siis riittää lähes kaikkien maksujen suorittamiseen. Pivon avulla voit myös lähettää rahaa kavereillesi ja vastaanottaa sitä pelkän puhelinnumeron perusteella, tämä on siis hyvin samalla lailla toimiva palvelu kuin mitä Danske Bankin tarjoama Mobile Pay on. Pivon käyttäminen on myös yhtä turvallista kuin verkkopankin käyttö.

Mielestäni tekstisi oli mielenkiintoinen. Toit hienosti tekstiässäsi esiin asiakaspuolen. Teksti oli minusta kattava ja toi hyvin verkkokaupan erilaisia puolia esille. 

Teimme toimeksiantajallemme lean canvasin, jonka avulla tutkimme, mitä ongelmia valitsemallamme kohderyhmällä on liittyen vanhojen Apple-tuotteiden myymiseen, ja miten pystyisimme ratkaisemaan ne. Aloitimme lean canvasin rakentamisen määrittelemällä ensimmäisenä asiakaskohderyhmämme. Ideaalisin kohderyhmämme olisivat perheelliset, sillä uskomme, että heillä olisi usean perheenjäsenen vuoksi paljon käytettyjä, mutta käyttämättömäksi jääneitä Applen laitteita. Lisäksi haluaisimme myös laajentaa kohderyhmää niin opiskelijoihin kuin kaikkiin Apple-tuotteiden käyttäjiinkin.  

Kohderyhmän päätettyämme, aloimme seuraavaksi pohtimaan, mitkä tekijät vaikeuttavat tai jopa estävät vanhojen laitteiden uudelleenmyymistä. Ongelmaksi koemme ihmisten ajanpuutteen ja sen, että kuluttajat kokevat myymisen työlääksi, eivätkä halua käyttää siihen paljon vaivaa elleivät tiedä tarkkaan, miten he siitä konkreettisesti hyötyisivät. He eivät myöskään haluaisi myydä käytettyjä laitteitaan, sillä he uskovat, että niistä ei saisi tarpeeksi rahaa. On jo olemassa muutamia ratkaisuja näihin ongelmiin. Asiakkaat voivat esimerkiksi viedä käytetyt laitteensa operaattori- ja elektroniikkamyymälöihin ja saada niistä saman tien hyvityksen.

Kun olimme sisäistäneet asiakkaiden mahdolliset ongelmat, rupesimme kehittämään ideoita, miten niitä voisimme lähteä ratkaisemaan. Päädyimme ratkaisuun, missä haluamme nopeuttaa asiakkaan päätöksentekoa, välttää turhaa kommunikointia yrityksen kanssa sekä näin ollen helpottaa laitteista luopumista. Samalla haluamme tukea asiakkaan myyntipäätöstä. Tämän koemme onnistuvan siten, että asiakas saa itse selvitettyä myymänsä laitteen arvon ja kun yritys ilmoittaa myös siitä koituvan hyödyn ympäristölle koemme sen tukevan asiakkaan päätöstä. Edellä mainittujen ratkaisujen perusteella kehitimme innovaatiomme arvolupauksen.  Innovaatiomme arvolupauksena on luoda asiakkaalle halu päästä eroon vanhoista laitteista hyötyen siitä sekä rahallisesti, että säästäen samalla luontoa.  

Tutustuin Paytrailin kokoama artikkeliin tämän vuoden verkkokaupan trendeistä. Artikkelia varten on haastateltu verkkokaupan asiantuntijoita ja kansainvälisesti menestyneitä verkkokauppoja. Teknologia kehittyy jatkuvasti ja tämän myötä asiakaskokemus nousee kokoajan suurempaan arvoon. Artikkelissa on esitelty viisi trendiä ja tutustuin niistä kolmeen tarkemmin ja esittelen ne tässä blogitekstissäni.

Arvot korostuvat nykyään yhä useammin kuluttajien ostokäyttäytymisessä. Nykyisin palveluilta ja tuotteilta osataan vaatia paljon enemmän ja ollaan tarkempia sen suhteen, että mihin tai millaisiin asioihin kulutetaan rahaa. Valintoja tehdään yhä enemmän omien arvojen perusteella ja erityisesti nyt trendinä korostuvat ekologisuus ja tuotteiden ympäristöystävällisyys. Kuluttajat haluavat myös tietää, millaiset arvot yritys omaa ja vastuullisuus on erittäin tärkeää. Ollaan tultu tietoisiksi siitä, ettei kannata ostaa pelkkää halpaa krääsää Kiinasta, vaan halutaan vastuullisesti tuotettuja tuotteita, jotka ovat myös laadukkaita ja kestävät pitkään ja niistä ollaan myös valmiita maksamaan enemmän. Kiinasta ei myöskään ole kannattavaa tilata enää tulevaisuudessa, sillä tullimaksut kasvavat suuriksi. Meidän länsimainen kulttuuri, eli ostetaan kerralla hyvä eikä halpaa jatkuvasti uudelleen ja uudelleen on myös kantautumassa muihinkin kulttuureihin.

Asiakaskokemusta osataan nykyään vaatia ja verkkokauppojen palvelutaso nousee. Asiakkaat odottavat nykyään henkilökohtaista palvelua myös verkkokaupassa. Se on helppo toteuttaa esim. Chatin avulla. On tärkeää, että verkkokauppojen chateissa on laajat aukioloajat ja viesteihin vastataan nopeasti. Asiakaspalvelua kannattaa myös tuoda vahvemmin esille automaation ja personointien kautta, sillä silloin asiakas myös kokee palvelun enemmän henkilökohtaiseksi niin, että hänet on otettu hyvin huomioon. Verkkokauppiaiden pitää jatkossa hyödyntää dataa enemmän, että markkinointi osataan kohdistaa oikein.

Maksamisen keinot monipuolistuvat edelleen. Nykyään on monia erilaisia ja helppoja tapoja maksaa verkkokaupassa. Mobiilimaksaminen varsinkin on yksi yleistynyt maksamisen muoto, tosin maksamiseen tarkoitettuja sovelluksia ei käytetä vielä niin paljon, mutta niiden tunnettuus kasvaa jatkuvasti ja markkinointi lisätään kokoajan. Asiakkaat haluavat, että kokonaishinta on helposti nähtävissä ja ostoprosessin pitää muutenkin olla nopea.

Oli mielenkiintoista lukea kyseisestä aiheesta, sillä sitä ei välttämättä tiedosta, kuinka monet palvelut ovat nykyään siirtyneet digitaalisiksi. On jopa hieman pelottavaa miettiä, kuinka pitkälle tässäkin asiassa voidaan tulevaisuudessa mennä. Olit kivasti myös tuonut omia kokemuksiasi ja mielipiteitäsi tekstiin, joihin pystyin itsekin samaistumaan.

Digitaalisuuden kehittyminen luo monia uusia mahdollisuuksia ja helpottaa elämää. Itse kuulun niihin ihmisiin jotka haluavat tietyt asiat hoitaa verkon välityksellä, mutta jotkin asiat kuten juurikin ruokaostoksien, tai suurempien hankintojen tekeminen on mukavempaa ihan kivijalkamyymälässä.

Tutustuin ennen tämän blogitekstin kirjoittamista DNA:n teettämään tutkimukseen suomalaisten digitaalisesta asioinnista ja palvelukokemuksesta. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15-74 vuotiaat suomalaiset ja tutkimukseen vastasi yhteensä reilu 1000 suomalaista. Tiedonkeruu tapahtui Norstat Finland Oy:n internet-paneelin kautta ja tulokset on painotettu mahdollisimman paljon Suomen väestöä edustaviksi.

Tutkimuksesta selvisi, että nykyään monet arjen asiat hoidetaan digitaalisesti. Esimerkiksi suurin osa pankkiasioista hoidetaan digitaalisesti. Viimeisen kolmen kuukauden aikana 80% oli käyttänyt pankin mobiilisovellusta tai itsepalvelua. Myös digitaalisilta kirpputoreilta ostaminen on kasvattanut suosiotaan. Ihmiset eivät enää niin paljoa käytä vanhanaikaisia kirpputoreja, vaan käyttävät esim. Facebook-kirppistä tai huutonettiä, sillä näiden kautta ostaminen ja myyminen on erittäin helppoa nykyään. Suomalaisista 30% käyttää nettikirpputoreja ja näistä on saatu myös parhaat digitaalisten palvelujen asiakaskokemukset, sillä n. 80% on ollut tyytyväisiä asiointiin.

Digitaalisesti hoidetaan nykyään monia muitakin asioita, kuten ajanvarauksia tai vapaa-ajan palveluiden hankintaa. On vaivatonta vain parilla klikkauksella varata vaikkapa kampaamo- tai hieroja-aika. Ulkomaanmatkat ja risteilyt hoidetaan myös netin kautta, perinteisten matkatoimistojen määrä on vähentynyt huomattavasti. Miksi vaivautua matkatoimistoon asti, kun unelmien loman varaaminen onnistuu niin kätevästi kotisohvalta? Kaikkia asioita ei tosin voida hoitaa digitaalisesti. Suomalaiset ovat toivoneet, että esim. lääkäriajan voisi varata netin kautta, sillä nykyisin ainakin julkisten terveydenhuoltopalvelujen ajanvaraukset onnistuvat vain puhelinsoitolla. Myös matkakortin lataus pitäisi voida hoitaa digitaalisesti, tätä olen itsekin ihmetellyt, että miten se ei ole vielä mahdollista, kun on kuitenkin kaikennäköistä mobiilippuakin saatavilla. Monet myös haluaisivat äänestää vaikkapa eduskuntavaaleissa digitaalisesti. Siinä tosin saattaa olla ongelmana se, että miten henkilöllisyys voidaan täysin varmistaa.

Yrityksen ei nykypäivänä kannata jättää digitaalista markkinointia vain yhden kanavan varaan. On olemassa ostettuja, omia ja ansaittuja kanavia. Mitä eroa sitten näillä kaikilla kolmella kanavalla on? Tutustuin ennen tätä blogitekstiä Brandwatchin artikkeliin.

Maksetut kanavat koostuvat siis markkinoinnista, mistä yritys maksaa. Näihin kuuluu yleensä tv- ja radiomainonta sekä tulostetut mainokset. Myös verkossa on alakategorioita, jotka ovat maksettuja kanavia. PPC – mainokset, eli ”Pay per click” tarkoittavat mainoksia, joita löytyy mm. hakukoneista. Aina kun joku klikkaa tuollaista mainosta ja päätyy kyseisen yrityksen sivulle, yritys maksaa tästä. Toinen suosittu verkossa oleva maksettu mainos esiintyy erilaisissa sosiaalisissa medioissa, kuten Instagramissa. Nämä mainokset esiintyvät esim. Instan kuvafeedissä ja ”mystoryjen” välissä ja ne saavuttavat paljon ihmisiä helposti. Maksettujen kanavien tehon mittaaminen riippuu mainostamastasi alustasta, esim. Instagram ei tarjoa sisäistä analyysitietoa, toisin kuin esim. Facebook ja Twitter.

Omistettuihin kanaviin kuuluvat yrityksen omat nettisivut, blogit, e-kirjat sekä kaikki sisältö minkä yritys jakaa omissa sosiaalisissa medioissaan. Omien kanavien mittaus tapahtuu käyttämäsi sosiaalisen verkoston analyysialustassa. Yksi analyysialusta on nimeltään ”Brandwatch”, mikä toimii Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä. Se mahdollistaa omien kanavian ja kilpailijoiden tilanteen syvällisemmän analysoinnin. Sen avulla saa hyvän yleisnäkemyksen asioista, mikä toimii ja mikä ei.

Ansaitut kanavat taas koostuvat kaikesta yrityksen ja sen palveluiden ympärille olevasta sisällöstä ja keskustelusta, jonka on luonut joku muu kuin itse kyseinen yritys. Ja se on myös julkaistu jossain muualla kuin yrityksen omilla kanavilla. Ansaittu kanava on saatu yrityksen omien ponnistelujen ja toimien seurauksina. Sitä voidaan ajatella toiminnan tehostamisena, sillä uutissivustot ja sosiaalisen median käyttäjät ottavat sanasi talteen ja jakavat sitä eteenpäin. Ansaittuun kanaviin kuuluu siis esim. lehdistöjen julkaisut, sosiaalisen median maininnat, ulkopuolisten henkilöiden tekemät blogipostaukset sekä yritys- ja tuotearviot. Ansaitut kanavat koetaan arvokkaina, koska niitä pidetään luotettavina ja uskottavina, sillä ulkopuoliset henkilöt puhuvat yrityksestä eikä itse yritys. Helpoin tapa seurata kaikkia yrityksestä olevia mainintoja ja mainoksia tapahtuu jo aiemmin mainitun Brandwatchin avulla.

Tekstin lähde: https://www.brandwatch.com/blog/define-measure-paid-owned-earned-media/

Mielestäni toit hyvin esille menneet some palvelut. Hienoa, että pystyit tuomaan omaa kokemusta tekstiin. Teksti oli mielenkiintoinen ja sitä oli helppo lukea. 

Tässä postauksessa käsittelen suomalaista sosiaalista mediaa, aihe mikä kiinnostaa nykypäivänä monia. Se on usealle harrastus ja osalle siitä on avautunut jopa ura. Tarkastelen tarkemmin somen menneisyyttä ja mitä tulevaisuus mahtaa tuoda tullessaan. Pohjana tälle tekstille toimii Digitaalinen Suomi  –kirjahanke (osat 28 ja 59), joka käsittelee Suomen digitalisointia vuosina 1995-2015 ja digitaalista tulevaisuutta Suomessa. 

Suomessa ei ole syntynyt kovinkaan paljoa menestyvää somealan liiketoimintaa, mutta loistavia innovaatioita on kuitenkin riittänyt, jotka eivät vain syystä tai toisesta ole ottanut tuulta alleen. Sosiaalisen median voidaan katsoa syntyneen 2000-luvun alussa. Silloin saivat myös alkunsa kaksi suurta nimeä: Habbo Hotel ja IRC-galleria.   

Moni minun ikäiseni, eli noin parikymppinen nuori muistaa varmasti nämä molemmat sivustot noin kymmenen vuoden takaa, niiden suosio oli silloin valtava suomalaisten nuorten keskuudessa. Ainakin itse olin aktiivinen käyttäjä näissä molemmissa yhteisöpalveluissa ja koneella tuli vietettyä aikaa päivittäin lukuisia tunteja, kun älypuhelimella selailu ei ollut vielä mahdollista. Galtsun idea on hyvin saman tyyppinen kuin kansainvälisen Facebookin, käyttäjä lisää sinne kuvia itsestään ja elämästään ja keskustelee muiden käyttäjien kanssa ja voi tehdä päivityksiä blogiinsa, mikä on verrattavissa Facebookissa olevaan aikajanaan/seinään. Galtsuhan on vieläkin olemassa, tosin sen suosio on kultavuosista hiipunut huomattavasti, kun ihmiset alkoivat siirtyä käyttämään Facebookia. Aluksihan Facebook oli myös lähinnä vain nuorten juttu, mutta nyt myöhemmin vanhempikin sukupuoli on alkanut käyttämään sitä, ja nykyään jopa paljon enemmän mitä nuoret käyttävät. Monet ovat varmasti ihmetelleet äidin tai iskän jatkuvia kissakuvien julkaisuja tai “syvällisiä” päivittäisiä mietelauseita, joita tulee jatkuvalla syötöllä etusivulle.  

Habbo Hotellin ikärajana on 13-vuotta, mutta monet eivät tästä ikärajasta piitanneet ja Habboa käytti myös paljon nuoremmatkin lapset. Taisin myös itse kuulua tähän joukkoon. Habossa tehtiin “habboukko”, jonka pystyi muokata oman näköiseksi ja vierailla sen kanssa eri huoneissa, joissa chattailit ja pelailit muiden habboilijoiden kanssa.  

Galtsu ja Habbo olivat somen edellekävijöitä, mutta siitä huolimatta kumpikaan näistä yhteisöpalveluista ei ole varsinaisesti saavuttanut kansainvälistä ja pitkäaikaista liiketoimintaa ja menestykselle tuli stoppi. 

Miltä suomalaisen somen kulutus tulevaisuudessa sitten näyttää? Tällä hetkellä Youtube on suosituin somekanava Suomessa. Tänä päivänä ihmisiä kiinnostaa videoiden katselu ja erityisesti videovlogit ovat tulleet suureen suosioon blogien ohella. Onkin siis ennustettu, että tulevaisuudessa halutaan nähdä enemmän live-sisältöä, tällä hetkellä livepäivitysten jakamisen mahdollistavat esim. Periscope ja Snapchat. Myös Facebook ja Instagram ovat lisänneet toimintoihinsa livevideoinnin ominaisuuden. Viimeisen parin vuoden sisällä podcastit ovat tulleet tunnetuiksi, ja suosio kasvaa koko ajan. Podien kuuntelusta tekee mukavaa sen, että voit hyödyntää aikasi ja siivoat vaikka samalla kuuntelun lomassa. 

Ensinnäkin teksti oli tosi sujuvaa, joten sitä oli helppo lukea. Mielestäni onnistuit hyvin myös sisällöllisesti käsitellen aihetta eri näkökulmista ja sopivan monipuolisesti. Lopussa mainitsit Suomen suhteesta kansainvälisiin markkinoihin, joka oli hyvä ja ajankohtainen lisä.

Digitaalisuus on yksi avain yrityksen menestykseen. Digitaalisuutta on nykyään kaikkialla ja sen tuomilta muutoksilta ei voi välttyä yksikään yritys. Nykyään ei juurikaan ole yrityksiä, jonka liiketoiminnassa ei olisi mitään digitaalista.

Mitä digitaalinen liiketoiminta sitten käytännössä on? Sitä on esimerkiksi jo jonkun olemassa olevan palvelun siirtyminen digitaaliseen muotoon. Muun muassa monia sanoma- ja aikakausilehtiä voi nykyään lukea nettiselaimen tai sovelluksen kautta, jolloin lehdet ovat jatkuvasti kuluttajien saatavilla helposti ja nopeasti. (Digia 2018.)

Erilaiset kanavat ja digitaaliset palvelut, kuten mobiilisovellukset ja verkkokauppa, ovat usein ensimmäinen asia, mikä ihmisillä tulee mieleen digitalisoitumisesta. Digitalisoituminen tarjoaa myös mahdollisuuden kokonaan uuden liiketoiminnan kehittämiseen. (Digia 2018.)

Ihmiset suosivat nykyään paljon vaatteiden kierrättämistä ja ostavat niitä kirpputoreilta. Perinteisten kirpputorien lisäksi on kehitelty Zadaa-mobiilisovellus, jossa myydään vaatteita ja asusteita. Sovelluksessa voit helposti etsiä tuotteita haluamisillasi kriteereillä. Sovelluksen kautta sovitaan myyjän kanssa tapaaminen, tai toisena vaihtoehtona voi käyttää postitusta ja rahat veloitetaan tililtäsi vasta, kun olet rekisteröinyt tuotteen vastaanotetuksi.

Kuluttajat suosivat nykyään entistä enemmän verkkokauppaa, kuin tavallista kivijalkamyymälää. Onhan se monellakin tapaa paljon helpompaa ostaa verkosta; voit rauhassa kotisohvalla katsella kiinnostavia tuotteita, säästät aikaa, saat tuotteet lähipostista noudettavaksi tai suoraan kotiin tuotuna. Usein myös varsinkin vaateliikkeiden verkkokaupassa on parempia tarjouksia, kuin itse myymälässä. Osa yrityksistä toimiikin pelkästään verkossa, esimerkiksi juuri vaateliikkeisiin lukeutuva Zalando. Yritys on erikoistunut vaatteiden, asusteiden ja kenkien verkkomyyntiin. Yrityksen vahvuutena on sen valtava valikoima, johon kuuluu lukuisia suosittuja eri brändejä. On erittäin kätevää kuluttajan kannalta saada monien eri valmistajien tuotteet samasta paikasta.

Miten yritys voi menestyä digitaalisessa liiketoiminnassa? Yleensä yrityksellä on kaikki tekniset ainekset jo kasassa menestyäkseen, eli käytännössä ei tarvitse löytää enää mitään uutta. Pelkkä tekninen osaaminen tosin ei riitä, sillä digitaalinen liiketoiminta perustuu laajalti ideatalouteen. Yritykset kilpailevat jatkuvasti siitä, kuka keksii parhaat digitaaliset ideat ja miten niitä voidaan hyödyntää. Kaikki digitaaliajan liiketoimintamallit pitäisi suurimmaksi osaksi rakentaa asiakkaan ympärille ja heidän tarpeita huomioiden. Aiemmin Suomessa yritysten ongelmana on ollut liika keskittyminen kotimaan markkinoihin, siispä menestyäkseen liiketoiminnan pitää myös olla globaalia ja yritysten on suunnattava katseensa kansainvälisille markkinoille. (Solita 2014.)