Yliopistot antavat rajua kritiikkiä ministeri Wille Rydmanille. Rydman kertoo Ylelle, että hän haluaisi lopettaa tutkimusavustuksen kokonaan
Rydman päätti kesäkuussa olla jakamatta avustusta yhdeksälle tutkimushankkeelle vastoin hänelle tehtyä esitystä.
Asiakirjat osoittavat, että Rydman myönsi rahoitusta tutkimushankkeille, jotka olivat saaneet vertaisarvioinnissa vähemmän pisteitä kuin monet Rydmanin hylkäämät hankkeet. Rydmanilla ei tosin ollut tarkkaa tietoa vertaisarvioinnin tuloksista. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) lähetti kielteisen päätöksen saaneille hakijoille lähes identtiset Rydmanin allekirjoittamat perustelut. Yliopistot arvostelevat tätä kovin sanoin, koska hankkeet ovat erilaisia.
STM voi myöntää vuosittain rahoitusta yliopistotasoisille sosiaalityön tutkimushankkeille, jotka täyttävät tietyt kriteerit. Asiantuntijoista koostuva ryhmä pisteyttää kaikki hankehakemukset vertaisarvioinnin perusteella.
Rydman ei noudattanut päätöksessään asiantuntijoiden laatimaa paremmuusjärjestystä. Hän jätti rahoittamatta muun muassa järjestyksessä sijoilla 2, 4 ja 5 olleet hankkeet. Rydman kertoo Ylelle torstaina lähettämässään sähköpostissa, ettei hänellä ollut käytettävissään vertaisarviointipisteytystä, jonka Yle on nähnyt. Samassa hän antaa ymmärtää, ettei listan puuttuminen vaikuttanut merkittävästi päätöksentekoon. – Ei sillä, että vertaisarviointipisteytys nyt mikään taivaallinen totuus muutoinkaan olisi, hän kirjoittaa.
Jyväskylän yliopistolla oli kolme hanketta, jotka olisivat saaneet rahoitusta vertaisarvioinnin perusteella. Rydman hylkäsi ne kaikki. Yliopisto sai ministeriöltä kolme Rydmanin allekirjoittamaa kirjettä, joissa perusteltiin noin yhden A4-sivun verran kunkin hankkeen hylkäämistä. Kaksi perusteluista on täysin identtisiä. Kolmannesta perustelutekstistä on poistettu kaksi sanaa. Muidenkin yliopistojen saamat hylkäyskirjeet ovat käytännössä identtiset Jyväskylän yliopiston saamien kirjeiden kanssa. Jyväskylän yliopisto katsoo oikaisuvaatimuksissaan, että sen saamat perustelut eivät ole hallintolain mukaisia. Hallintolain mukaan ”perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset”.
Rydman ei ota kantaa siihen, ovatko yliopistojen saamat hylkäysperusteet hänen mielestään hallintolain mukaisia. – Tätä arvioidaan epäilemättä sitten valitusprosessin yhteydessä. Härskiä, millä raivolla yliopistojen koura on rohmuamassa veronmaksajan velkaisella taskulla, hän kirjoittaa.
Kokeeko Rydman noudattaneensa hyvää hallintotapaa? – Ehdottomasti. Sinänsä on täysin järjetöntä, että ministeriö jakaa mitään tutkimusrahoitusta ylipäätäänkään, hän toteaa.
