#tarinankerronta

Suomi ykkösenä Suomen sija Digibarometrimittauksessa on noussut vuoden 2014 kolmannesta ja vuoden 2015 toisesta sijasta ykköseksi vuonna 2016. Vaikka Suomi onkin kokonaisindeksissä ykkösenä, se ei suinkaan ole kaikissa barometrin mittauksissa ykkössijalla.

Digibarometrissa maita verrataan kolmella tasolla; digitaalisuuden edellytykset, käyttö ja vaikutukset, sekä kolmella pääsektorilla; yritykset, kansalaiset ja julkinen sektori.

Suomen huonoimmat sijat (seitsemän ja yhdeksän) liittyvät kansalaisten digin käyttöön ja digitalisaation kansalaisvaikutuksiin. Suomen ongelmana barometrin tutkimusten perusteella pidetään kyvyttömyyttä hyödyntää digitaalisia ratkaisuja yhteiskunnallisiin asioihin. Edellytykset hyödyntämiselle olisivat kyllä olemassa.

Miten Suomi vertautuu muihin Pohjoismaihin Kokonaisindeksissä muut Pohjoismaat sijoittuvat heti Suomen jälkeen, järjestyksessä Norja, Tanska, Ruotsi. Pääsektorit vertautuvat seuraavasti: Yritysvertailussa Suomi on ykkönen, toisena tulee Tanska. Kolmantena yllättää Etelä-Korea. Ruotsi ja Norja tulevat sijoilla 5 ja 6. Kansalaisten vertailussa Suomi tulee neljänneksi kaikki Pohjoismaat edellään järjestyksessä Norja, Tanska, Ruotsi. Julkisen sektorin vertailussa Suomi sijoittuu kolmanneksi, edellään ykkösenä Viro ja toisena Norja. Ruotsi on viides ja Tanska vasta yhdeksäs.

Digitaalisuuden hyödyntämisen edellytyksissä Suomi on edellisvuosien tapaan ykkönen, seuraavina tulevat Ruotsi, Tanska ja Norja. Digin käytössä Suomi sijoittuu vasta viidenneksi, edellään ensimmäisenä Tanska sitten Alankomaat, Norja ja Yhdysvallat. Ruotsi on tässä vertailussa kahdeksas. Digitalisaation vaikutusten vertailussa Suomi on kolmas, edellään Norja ja Ruotsi. Tanska on viides.

Barometri vertaa myös kolmea pääsektoria erikseen edellytyksissä, käytössä ja vaikutuksissa. Näiden joukosta löytyvät Suomen huonoimmat sijoitukset (myös verrattuna muihin Pohjoismaihin). Huonoimmin Suomi sijoittuu kansalaisten digin käytössä ja digitaalisuuden käytön kansalaisvaikutuksissa. Sijat seitsemän ja yhdeksän Suomelle, kun Norja, Tanska ja Ruotsi ovat molempien listojen kärjessä. Kansalaisten edellytyksiä verratessa Suomi on jälleen listalla ykkösenä.

Suomen edellytykset digitalisaatioon kaikilla sektoreilla ovat huippuluokkaa, mutta niitä ei osata hyödyntää tuottavuutta lisäävästi, kuten muissa Pohjoismaissa.

Googlen digibarometriä varten tekemän verkkokauppakäyttäytymistä tutkivan tutkimuksen perusteella suomalaiset yritykset eivät myöskään hyödynnä kansainvälisyyden mahdollisuuksia verkkokaupassa yhtä hyvin kuin muut Pohjoismaat. Kun suomalaiset kaupan alan yritykset tavoittelevat mainonnan kautta asiakkaita viidestä maasta, on Tanskan ja Ruotsin maaluku tuplasti Suomea enemmän.

Kuvat: Digibarometri 2016.

Digitalisaation tehokkaampi hyödyntäminen - Mitä pitää muuttua Jotta Suomi pystyisi tehokkaammin hyödyntämään ja käyttämään sen erinomaisia digitalisaation edellytyksiä pitäisi Digibarometri 2016 asiantuntijapaneelin keskustelijoiden mukaan muutoksia tapahtua yritysten liiketoimintamalleissa. Yritysten tulisi kehittää uusia liiketoimintoja jotka hyvödyntävät uusia teknisiä mahdollisuuksia (mm. globaalisti kattavat palvelut!) sekä muuttaa olemassa olevia liiketoimintamalleja niin, että uutta teknologiaa otettaisiin käyttöön täysimääräisesti.

Paneelikeskustelijoiden mukaan tarvitaan myös Rohkeutta, Pokkaa, Isoja visioita ja Brändi-itsetuntoa. Tarvitaan Tarinankerrontaa ja Yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa pelkäämättä sitä, että muutkin voivat menestyä. Yhteistyössä kumppanin menestys on myös sinun menestyksesi.

Ja lohdutukseksi digitalisaatiossa myöhännäisherännäisille:

’Koskaan ei ole liian myöhäistä, jos on parempi kuin muut!’

Lähteet: Digibarometri 2017. Kuinka digitaalinen Suomi on? Tilaisuuden videotallenteet. Katsottavissa: http://www.digibarometri.fi/barometri-2016.html. Digibarometri 2016. Helsinki: Taloustieto Oy. Luettavissa: http://www.digibarometri.fi/.

Kävin kaupungilla tänään asioimassa ja, kun olin tulossa takaisin kotiin, huomasin kuinka erään puun oksassa roikkui musta sukka, jossa oli epämääräistä tekstiä.

Mielikuvat alkoivat tulvia siitä kuinka salaperäinen rakastaja oli vihdoin jäänyt kiinni ja kuinka petettävän oikea puoliso olisikin saanut nämä kaksi verekseltään kiinni! Pakojahti päätyi ulos salaperäisen rakastajan ollessa ilkosillaan, vain sukat peittivät ruumiinosia, jotka ovat säädyllisiä jo sellaisinaan. On kuitenkin huomioitava, että on talvi ja tie on liukas! Salaperäinen rakastaja liukastuu ja oikea puoliso tarjoaa oikeutta sekä vasemmalla että oikealla nyrkillään. Rakastaja yrittää paeta, mutta puoliso saakin tämän jalasta kiinni ja sukka irtautuu jääden yksin kylmään ja kolkkoon sohjoon. Välikohtaus jatkuu toisaalle.

Myöhemmin ihminen ja sen paras ystävä; koira, kulkevat kotiinsa tällä samalla tiellä. Ulkoiluttaja puhuu puhelimeensa lakonisesti ja koira juoksee edellä mennen siksakkia puolelta toiselle. Maasta löytyy yksinäinen, musta ja märkä sukka. Ihmisen paras ystävä leikkii sukalla. Koirankusettaja ottaa sen hauvan suusta ja laittaa sen puun oksaan, jos oikea omistaja sen löytäisi. He jatkavat matkaansa.

Siellä se musta sukka nyt liehuu tuulessa, merkkinä sivettömyydestä ja siitä, kuinka oikeutta joskus jaettiin Säästäjänkadulla.

– Jos pelaat jääkiekkoa tai soitat viulua, et opi sitä kirjoista, vaan tekemällä. Aalto-yliopistossa tarinankerrontaa tullaan opettamaan harjoittelemalla. Siitä tehdään oppimisen rutiinia, kunnes jonain päivänä huomaatkin olevasi siinä hyvä ja osaavasi käyttää sitä bisneksen tekemiseen, Oreck kuvailee.