#pohjoismaat

Juuri viime viikolla suunnittelin uusien kenkien hankintaa ja selailin läpi eri verkkokauppojen tarjontaa. Verkkokauppojen tarjonta pelkästään muodin saralla on huima ja verkko-ostamisen suosio on muuttanut koko kaupan alaa. Jäin itsekin muistelemaan aikaa ennen verkkokauppoja ja nykyistä kulutuskäyttäytymistäni, jossa uudet hankinnat ovat vain klikkausten – ja parhaimmillaan päivän toimitusajan – päässä. Logistiikkayritys Postnord tutkii vuosittain pohjoismaissa verkkokauppamarkkinaa ja perehdyin uusimpaan puolivuotisraporttiin (raportti kokonaisuudessaan on ladattavissa täältä) aiheesta. Jatkaako verkkokauppa hurjaa kasvuaan myös tulevaisuudessa?

Raportti kertoo, että pohjoismaissa verkkokauppa jatkoi vuoden 2018 alkupuoliskon aikana kasvuaan 11%. Tosin pohjoismaiden vertailussa samalla ajanjaksolla Suomi pitää häntäpäätä verkko-ostosten arvossa 1,24 miljardilla eurolla, kun Ruotsissa luku on hurjat 4,20 miljardia euroa. Tähän raportti antaa selitykseksi Suomen kielen poikkeavuuden muista pohjoismaisista kielistä, suomalaisten heikomman ostovoiman sekä varovaisen suhtautumisen verkkokauppoihin. Suomessa verkkokaupalla on siis potentiaalia kasvaa.

Ostokäyttäytyminen verkkokaupoissa vaihtelee suuresti pohjoismaiden kesken. Suomessa suurin osa kuluttajista tekee ostoksensa vielä perinteisesti tietokoneella (31% vastaajista) ja ainakin itseäni yllätti tieto, että suomalaiset käyttävät eniten rahaa kauneudenhoitoon ja terveyteen (64€/kk). Tutkimus myös kertoo, että ruotsalaiset verkkokaupat ovat suomalaisten suosiossa, mikä ei yllätä, sillä esim. itselleni tutut Ellos, Nelly, Bootz ja Caliroots ovat kaikki ruotsalaisia – ja tuossa oli vain murto-osa suurista ruotsalaisista verkkokaupoista. Ruotsalaisten verkkokauppojen lisäksi suomalaiset tekevät paljon tilauksia myös pohjoismaiden ulkopuolelta, Yhdysvalloista, Kiinasta ja Iso-Britanniasta.

Suomalaiset verkkokauppoja käyttävät kuluttajat ovat suhteellisen nuoria verrattuna muihin pohjoismaihin ja meillä Suomessa verkkokauppojen käyttö vähenee, mitä iäkkäämpi kuluttaja on. Tanskassa ja Ruotsissa tilanne on tasaisempi, luultavammin korkean ostovoiman ja verkkokauppaan tottuneisuuden ansiosta. Suomessa verkko-ostajien osuus on pohjoismaiden tasolla ainoastaan nuorimmissa ikäryhmissä.

Pohjoismaalaiset ostavat verkosta eniten vaatteita ja kenkiä ja Suomessa tuo osuus on ollut koko ajan kasvussa, mikä näkyy myös kivijalkaliikkeiden näivettymisenä. Kotimaisia muodin verkkokauppoja on kuitenkin vähän, jolloin suomalaiset joutuvat tekemään tilauksensa suuremmista verkkokaupoista ulkomailta – erityisesti Ruotsista. Toiseksi eniten muodin jälkeen suomalaiset tilaavat verkosta viihde-elektroniikkaa. Ostosummiltaan suomalaiset käyttävät pohjoismaisessa vertailussa vähiten rahaa verkko-ostoksiin, ainoana poikkeuksena jo aiemmin mainitut kauneuden ja terveyden tuotteet, mikä selittyy suomalaisten heikommalla ostovoimalla ja palkkatasolla. 

Päivittäistavaroiden verkkokauppa kasvaa pohjoismaissa ja myös Suomessa on lanseerattu uusia palveluita esim. ruokaostosten tekemiseen kotiin toimituksella ja kasvu päivittäistavaroiden osalta on Suomessa ollut 3% luokkaa. Pakettitoimitusten osalta suomalaiset noutavat pakettinsa noutopisteeltä, mutta myös pakettiautomaattien suosion on ollut kasvusuunnassa. Pakettiautomaatit eivät ole yleistyneet pohjoismaissa Suomen lisäksi kuin Tanskassa, mikä voi olla pieni yllätys, kun miettii ahkerasti verkossa shoppailevia ruotsalaisia, jotka noutavat pakettinsa yhtä yleisimmin noutopisteestä, eivätkä tunne ainakaan tutkimuksen mukaan lähes lainkaan käsitettä pakettiautomaatti. Suomalaiset myös toivovat pakettien viikonlopputoimituksia muita pohjoismaalaisia hanakammin.

Suosittelen tutustumaan Postnordin Verkkokauppa Pohjoismaissa-puolivuotisraporttiin, sillä se tarjosi ainakin itselleni mielenkiintoisen kattauksen faktaa verkko-ostosten eroista pohjoismaiden välillä. Raportista löytyy paljon tutkimustietoa ostokäyttäytymisestämme ja aloin itsekin miettimään verkkokaupan kehitystä ja sen ilmiöitä. Erityisen mielenkiintoiseksi Postnordin raportin teki myös se seikka, että tässä taannoin uutisoitiin, miten Postnord toimittaa jatkossa saksalaisen muodin verkkokauppajätti Zalandon paketit kaikissa pohjoismaissa. Verkkokauppa on siis ala, jossa kilpailu on kovaa ja menestyminen vaatii tarjonnan ja käyttäjäystävällisyyden lisäksi myös pitkälle hiottua logistiikkaa. Onkin jännä nähdä, mitkä verkkokaupoista pystyvät kehittymään menestystekijöiksi ja millä keinoin. Ainakaan verkkokauppamahti-Amazonin tulo Suomeen ei hiljennä verkkokauppojen kilpailua, vaan tuo lisäjännitystä yhä kiristyvään kilpailuun. Anttilan konkurssi on vielä hyvässä muistissa ja tämä vanha Hesarin kolumni tiivistää mielestäni hyvin sen, miten elämyshakuisuus on karannut verkkoon. Toivottavasti myös Suomesta löytyisi kasvavia tekijöitä, eikä kaikki markkina karkaisi ulkomaille.

Niin ja miten kävikään niiden uusien kenkien kanssa? Uudet tennarit ovat jo matkalla lähipostiini ja näin kilahti sata euroa lisää saksalaisen (arvatkaa vaan minkä) verkkokaupan kassaan. Oi tätä verkkoshoppailun iloa!

Mitä sinä olet viimeksi tilannut verkkokaupasta?

Lähteet:

https://www.talouselama.fi/uutiset/postnord-nappasi-ison-sopimuksen-kuljettaa-kaikki-zalandon-paketit-pohjoismaissa/29ad788f-3d0c-37e1-8fa8-c9639ff1f9bc

https://www.postnord.fi/tietoa-postnordista/ajankohtaista/tutkimukset/verkkokauppa-pohjoismaissa-puolivuotisraportti

https://www.hs.fi/talous/art-2000005729450.html

Nykyistä verkko-ostamista voi peilata kauppakeskustoimintaan: kun minä esimerkiksi tarvitsen uuden takin itselleni tai syntymäpäivälahjan puolisolleni, useimmiten suuntaan ensin kauppakeskukseen erillisten kivijalkaputiikkien sijaan, sillä saman katon alta löytyy mieletön määrä eri vaihtoehtoja (mikäli internet on tässä tapauksessa poissuljettu). Voin tehdä rauhassa hintavertailua eri liikkeiden tuotteiden välillä ilman kohtuuttoman pitkiä välimatkoja. Samanlaista hinta- ja laatuvertailua voidaan tehdä verkossa, kun kaikki verkkokaupat löytyvät yhdestä ja samasta paikasta.

Pohjoismaalaiset ovat tottuneita asioimaan verkkokaupoissa. Verkkokaupoista ostetaan eniten muotia, mediatuotteita ja viihde-elektroniikkaa. Valtava tarjonta vie yhä useamman kuluttajan vilkaisemaan vaihtoehtoja verkosta. Mitä arkisemmaksi verkkoasiointi muuttuu, sitä enemmän nousevat kuluttajien vaatimukset ja odotukset verkkokauppaa kohtaan (Postnord 2017, 6). Yritysten on kuunneltava kuluttajia ja tunnettava asiakkaansa, jotta odotuksiin voidaan vastata parhaalla mahdollisella tavalla. Nykyään nopeus, henkilökohtaisuus ja älykkyys ovat verkkokaupan merkityksellisimpiä ominaisuuksia.

Vaikka Suomi kulkeekin muiden pohjoismaiden kanssa tilastollisesti vieri vieressä verkkoasioinnin aktiivisuuden suhteen, on maamme kuitenkin Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan verrattuna häntäpäässä. Vuonna 2016 18–79-vuotiaista suomalaisista 49 % teki verkko-ostoksia, kun Ruotsissa luku on 67 %, Tanskassa 63 % ja Norjassa 65 % (Postnord 2017, 4). Ero ei siis ole valtava, mutta jäljessä mennään kuitenkin. Mikä jarruttaa suomalaisten intoa verkkoasiointiin? Omaavatko muut pohjoismaat jotakin, mikä meiltä puuttuu?

Kyse voi olla puhtaasti muita varautuneemmasta kulttuurista. Suomalaiset ovat muita pohjoismaita varovaisempia verkossa maksamisen suhteen, joten mieluisimmaksi maksutavaksi koetaan suoramaksu tai lasku. Tuotteita saatetaan tutkia verkossa, mutta mahdollisuuksien mukaan ostos tehdään kivijalkaliikkeessä. Henkilökohtaisten tietojen antamista arastellaan yhtä paljon kuin small talkia ruuhkabussissa. Ymmärrän tämän hyvin – en minäkään suin päin syötä luottokorttitietojani ennestään tuntemattomalle sivustolle, vaan pyrin ensi varmistamaan sen luotettavuuden. Turvallisuus on kaiken A ja O, eikä siinä ole mitään väärää.

Suomalaisten ykkösmotiivit verkko-ostamiseen ovat tarjonnan laajuus sekä edullisuus. Samalla ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset arvostavat kaikkein eniten vapautta päättää itse ostosajasta (Postnord 2017, 8). Suomalaisista internetiä käyttävistä verkko-ostajista liki puolet asioi ulkomaisissa verkkokaupoissa, mikä johtunee kotimaisten verkkokauppojen vähyydestä tai kalleudesta. Tästä johtuen tuotetta ei odoteta kotiovelle heti seuraavana päivänä, vaan toimitus saa viedä oman aikansa. Tärkeämpää on, että toimitustapa on ostajan tiedossa ja siihen voidaan vaikuttaa. Suomi ei ole tämän kanssa yksin, sillä neljä viidestä pohjoismaalaisesta niin ikään arvostaa vapautta valita toimitustapa. Onneksi verkkokaupat ovat huomanneet tämän ja tarjoavat vaihtoehtoja.

Hinnalla on meille todella merkitystä, sillä jopa 98 % verkko-ostoksia tekevistä suomalaisista koki kokonaishinnan tärkeimmäksi seikaksi. Toisiksi eniten kaivataan selkeitä tuotetietoja. Voimmeko päätellä tästä, että hinta voittaa laadun? Tai sitten olemme kärsivällistä kansaa ja jaksamme nähdä vaivaa löytääksemme parhaan hintaisen tuotteen. Omalla kohdallani allekirjoitan jälkimmäisen.

Lähde:

Verkkokauppa Pohjoismaissa 2017. Pohjoismaalaisten ostokäyttäytyminen verkossa. Postnord. file:///C:/Users/kiiam/Documents/verkkokauppa_pohjoismaissa_2017.pdf

Onko Suomella maailman parhaat edellytykset hyötyä digitalisoitumisesta? Ainakin Digibarometri 2016 -julkaisun mukaan on. Barometrin vertailussa on mukana 22 maata, ja näiden maiden joukossa Suomi nousi ensimmäistä kertaa kärkeen vuonna 2016. Muut Pohjoismaat ovat myös vahvoilla vertailussa, sillä Suomen jälkeen tulevat Norja, Tanska ja Ruotsi. Maat on digibarometrin vertailussa laitettu siis järjestykseen 36 eri muuttujan perusteella. Koulutustaso tai muut yleiset tekijät eivät vaikuta maiden sijoituksiin.

Vuoden 2016 digibarometrista löytyy eräs huomattavan merkityksellinen ja mielestäni oleellinen seikka. Vaikka Suomi on kokonaisvertailun kärjessä, olemme me tarkemmin tarkasteltuna kärjessä vain kahdessa julkaisun alaindekseistä. Suomen menestys perustuu siis erityisesti tasaisuuteen verrattuna muihin maihin. Vertailtavien osa-alueiden joukkoon mahtuu totta kai myös muutama pieni notkahdus keskikastin puolelle. Vastaavia notkahduksia löytyy kuitenkin jokaisen muunkin maan tuloksista, joten tässä ei ole mitään ihmeellistä. Lisäksi on vain hyvä, ettemme voi 2000-luvun alun Nokian tyyliin tuudittautua siihen, että missään ei olisi parannettavaa.

Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomi on pärjännyt erityisen hyvin yritysten vertailussa, ollen selvä ykkönen. Tanska on yhtä selvä kakkonen, mutta sen jälkeen on tasaisempaa. Tässä suhteessa Suomen ylivoima ei tule varmaan kenellekään yllätyksenä: Nokian, Supercellin tai Rovion kaltaiset teknologiayritykset ovat usein olleet vahvimpia kotimaisia yrityksiä kansainvälisesti. Lisäksi esimerkiksi Rovion ja Supercellin koko liiketoiminta keskittyy käytännössä digitalisuuteen. Teknologiayritysten lisäksi myös esimerkiksi Konecranes on viime aikoina keskittänyt resurssejaan vahvasti digitalisaation suuntaan erilaisten järjestelmien kanssa.

Esimerkiksi kansalaisten vertailussa Suomi on kuitenkin neljäntenä, selvästi kaikkia muita Pohjoismaita jäljessä. Tätä selittänee osittain esimerkiksi se, että suomalaiset tekevät nettikauppaostoksia muita Pohjoismaita vähemmän. Suomessa ylipäätään tunnutaan usein tulevan hieman jälkijunassa kaiken uuden suhteen, ja ehkä siksi myös Postilla on viime aikoina ollut vaikeuksia kaukomaista, esimerkiksi Kiinasta tulevien nettikauppaostospakettien käsittelyn ja toimituksen suhteen. Tässä on ainakin yksi asia, josta voi heti löytää parannettavaa tulevaisuuden suhteen.

PostNord on seurannut kehitystä pohjoismaisessa verkkokaupassa jo yhdeksän vuoden ajan. Tammikuusta 2016 alkaen kehitystä on seurattu kuukausittain: kuluttajatutkimukset tehtiin Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Suomessa.

Asiakkaan näkökulmasta verkkokauppa-asioinnin ostokokemuksen on oltava yksinkertainen, mukava ja joustava. Asiakkaat haluavat yhä enemmän seurata tilausta reaaliajalla eli päästä tutkimaan missä paketti on, mihin se toimitetaan ja milloin.

Ostajien mielestä verkkokaupan ratkaisevat edut kivijalkakauppaan verrattuna ovat seuraavia:

-       edullisemmat hinnat. Asiakkaat eivät haluaa maksaa liikaa. Verkossa hinta on useimmiten edullisempi, koska tarjonta ja kilpailu ovat kovempia.

-       valikoima on laajempi ja monipuolisempi. Verkosta löytyy kaikenlaisia tuotteita jokaisen asiakkaan tarpeisiin.

-       pidemmät aukioloajat. Verkkokaupassa voi shoppailla aina, silloin kun on sopiva aika. Se on erittäin kätevä ja antaa asiakkaille paljon mahdollisuuksia valita rauhassa nimenomaan sen tuotteen ja sillä hinnalla, joka sopii hänelle eniten. Ei tarvitse stressata eikä kiirehtiä kaupan aukioloaikojen mukaan.

-       miellyttävämpi asiointi ja tavaran palautus. Asiakas voi tehdä ostoksensa jopa kotona sohvalla istuessa, se on paljon miellyttävämpi, kuin stressaavassa ympäristössä.

-       helpompi tuotteiden vertailu. Tuotteiden hintaa ja valikoimaa voi vertailla omassa rauhassa.

-       muiden asiakkaiden kokemukset ovat usein esillä. Verkkokaupan sivuilla voidaan lukea muiden ihmisten palautteita tai kommentteja koskien kyseistä tuotetta.

-       monipuolisemmat maksutavat. Verkkokaupassa on muitakin maksutapoja paitsi käteistä, pankkikorttia tai luottokorttia (esim. laskut, Bitcoinit yms.).

-       parempi logistiikka. Tuotteet saapuvat usein suoraan kotiovelle.

Ruotsalaiset ovat tottuneita asioimaan internetissä ja tekevät verkko-ostoksia yhä useammin. Tanskassa verkkoasiointi kasvaa hyvin nopeasti. Suomalaiset ostavat edelleen eniten ulkomaalaisista verkkokaupoista. – Suomessa hinta ja valikoima ovat tärkeitä, mikä on yksi syy sille, että monet asioivat mieluummin muunmaalaisissa verkkokaupoissa. Suomalaisten ostajien mielestä kotimaiset verkkokaupat eivät tyydytä kuluttajien tarpeita ja vaatimuksia samalla tavalla kuin ulkomaiset, kertoo Jouni Lamberg, Suomen PostNordin markkinointi- ja viestintäjohtaja, verkkokaupan asiantuntija. Suomessa palauttavat tuotteita muita maita enemmän, vaikka suuri osa ostoksista tulee ulkomailta. Tämä selittyy todennäköisesti sillä, että suuri osa tilatuista tuotteista on muotia, ja osin sillä, että palautukset voi hoitaa näppärästi vuorokauden ympäri auki olevilla pakettiautomaateilla, joita on monessa paikassa.

Yhä useammin kuluttajat tekevät ostoksensa verkossa. Enää ei osteta vain vaatteita ja muita kulutustavaroita, vaan koko ajan siirrytään isompiin ja raskaimpiin tuotteisiin, kuten rakennustarvikkeisiin ja isoihin kodinkoneisiin. Verkosta ostaminen on jo normaali käytäntö, mutta Pohjoismaiden välillä löytyy eroavaisuuksia, vaikka paikkoina ja ostotottumuksia niitä pidetään hyvin samanlaisina.

Logistiikkayrityksen PostNordin laatima tutkimus ”Verkkokauppa Pohjoismaissa 2017”, kertoo, minkälainen on Pohjoismainen ostokäyttäytyminen verkossa 2016 ja näiden maiden eroista.

Pohjoismaiset kuluttivat yhteensä 21,9 miljardia euroa, josta Suomen osuus oli 3,2 miljardia euroa. Eniten käytti Ruotsi 8,5 miljardia dollaria, taas Tanska ja Norja molemmat 5,1 miljardia euroa.

Suomi jää jälkeen myös muilla mittareilla. Esimerkiksi alle puolet (49%) suomalaisista tekevät ostoksia verkossa. Muissa Pohjoismaissa luvut ovat selvästi korkeammat, Ruotsissa 67%, Norjassa 65% ja Tanskassa 63%. Myös keskimääräinen verkko-ostos oli matalin, vain 135 euroa. Kun taas Norjassa 173 euroa, Tanskassa 162 euroa ja Ruotsissa 151 euroa.

Suomalaisten verkko-ostajien rahat valuvat ulkomaille. Melkein puolet tekevät ostoksensa ulkomaisilta verkkokaupoilta. Kun taas Ruotsissa vastaavasti alle kolmasosa ostaa ulkomailta.

Mitkä ovat verkkoasioinnin tärkeimmät ominaisuudet suomalaisen mielestä?

Suomalaisille on tärkeää voida valita eri maksutapojen välillä. Suomalaiset eivät uskalla antaa korttitietojaan verkossa, vaan valitsevat mieluummin turvallisemmalta tuntuvan maksutavan kuten laskun tai suoramaksun nettipankissa.

Ostokokemuksen tulisi olla selkeää ja helppoa. Lopullisen hinnan tulisi olla hyvin näkyvillä, eikä lisäkustannuksia pitäisi tulla eteenpäin mentäessä. Tuotteen tiedot kattavat ja palautuksen pitäisi ehdottomasti olla ilmaista suomalaisten mielestä. Helppoutta halutaan verkkosivuilla navigoidessa ja hakutoiminto on oltava hyvä.

Suomalaiset ovat ahkeria palauttamaan tuotteita, mutta myös reklamoimaan niitä. Tällöin asiakaspalvelu ja turvallisuusluokitus on oltava hyvällä tasolla, jotta asiat etenevät ja ongelmilta vältytään reklamaatiota tehdessä.

Joustavimpia suomalaiset ovat toimitusajan suhteen. Todennäköisesti syynä on se, että suurin osa tilauksista tehdään ulkomailta.

Lähteet:  

Suomi ykkösenä Suomen sija Digibarometrimittauksessa on noussut vuoden 2014 kolmannesta ja vuoden 2015 toisesta sijasta ykköseksi vuonna 2016. Vaikka Suomi onkin kokonaisindeksissä ykkösenä, se ei suinkaan ole kaikissa barometrin mittauksissa ykkössijalla.

Digibarometrissa maita verrataan kolmella tasolla; digitaalisuuden edellytykset, käyttö ja vaikutukset, sekä kolmella pääsektorilla; yritykset, kansalaiset ja julkinen sektori.

Suomen huonoimmat sijat (seitsemän ja yhdeksän) liittyvät kansalaisten digin käyttöön ja digitalisaation kansalaisvaikutuksiin. Suomen ongelmana barometrin tutkimusten perusteella pidetään kyvyttömyyttä hyödyntää digitaalisia ratkaisuja yhteiskunnallisiin asioihin. Edellytykset hyödyntämiselle olisivat kyllä olemassa.

Miten Suomi vertautuu muihin Pohjoismaihin Kokonaisindeksissä muut Pohjoismaat sijoittuvat heti Suomen jälkeen, järjestyksessä Norja, Tanska, Ruotsi. Pääsektorit vertautuvat seuraavasti: Yritysvertailussa Suomi on ykkönen, toisena tulee Tanska. Kolmantena yllättää Etelä-Korea. Ruotsi ja Norja tulevat sijoilla 5 ja 6. Kansalaisten vertailussa Suomi tulee neljänneksi kaikki Pohjoismaat edellään järjestyksessä Norja, Tanska, Ruotsi. Julkisen sektorin vertailussa Suomi sijoittuu kolmanneksi, edellään ykkösenä Viro ja toisena Norja. Ruotsi on viides ja Tanska vasta yhdeksäs.

Digitaalisuuden hyödyntämisen edellytyksissä Suomi on edellisvuosien tapaan ykkönen, seuraavina tulevat Ruotsi, Tanska ja Norja. Digin käytössä Suomi sijoittuu vasta viidenneksi, edellään ensimmäisenä Tanska sitten Alankomaat, Norja ja Yhdysvallat. Ruotsi on tässä vertailussa kahdeksas. Digitalisaation vaikutusten vertailussa Suomi on kolmas, edellään Norja ja Ruotsi. Tanska on viides.

Barometri vertaa myös kolmea pääsektoria erikseen edellytyksissä, käytössä ja vaikutuksissa. Näiden joukosta löytyvät Suomen huonoimmat sijoitukset (myös verrattuna muihin Pohjoismaihin). Huonoimmin Suomi sijoittuu kansalaisten digin käytössä ja digitaalisuuden käytön kansalaisvaikutuksissa. Sijat seitsemän ja yhdeksän Suomelle, kun Norja, Tanska ja Ruotsi ovat molempien listojen kärjessä. Kansalaisten edellytyksiä verratessa Suomi on jälleen listalla ykkösenä.

Suomen edellytykset digitalisaatioon kaikilla sektoreilla ovat huippuluokkaa, mutta niitä ei osata hyödyntää tuottavuutta lisäävästi, kuten muissa Pohjoismaissa.

Googlen digibarometriä varten tekemän verkkokauppakäyttäytymistä tutkivan tutkimuksen perusteella suomalaiset yritykset eivät myöskään hyödynnä kansainvälisyyden mahdollisuuksia verkkokaupassa yhtä hyvin kuin muut Pohjoismaat. Kun suomalaiset kaupan alan yritykset tavoittelevat mainonnan kautta asiakkaita viidestä maasta, on Tanskan ja Ruotsin maaluku tuplasti Suomea enemmän.

Kuvat: Digibarometri 2016.

Digitalisaation tehokkaampi hyödyntäminen - Mitä pitää muuttua Jotta Suomi pystyisi tehokkaammin hyödyntämään ja käyttämään sen erinomaisia digitalisaation edellytyksiä pitäisi Digibarometri 2016 asiantuntijapaneelin keskustelijoiden mukaan muutoksia tapahtua yritysten liiketoimintamalleissa. Yritysten tulisi kehittää uusia liiketoimintoja jotka hyvödyntävät uusia teknisiä mahdollisuuksia (mm. globaalisti kattavat palvelut!) sekä muuttaa olemassa olevia liiketoimintamalleja niin, että uutta teknologiaa otettaisiin käyttöön täysimääräisesti.

Paneelikeskustelijoiden mukaan tarvitaan myös Rohkeutta, Pokkaa, Isoja visioita ja Brändi-itsetuntoa. Tarvitaan Tarinankerrontaa ja Yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa pelkäämättä sitä, että muutkin voivat menestyä. Yhteistyössä kumppanin menestys on myös sinun menestyksesi.

Ja lohdutukseksi digitalisaatiossa myöhännäisherännäisille:

’Koskaan ei ole liian myöhäistä, jos on parempi kuin muut!’

Lähteet: Digibarometri 2017. Kuinka digitaalinen Suomi on? Tilaisuuden videotallenteet. Katsottavissa: http://www.digibarometri.fi/barometri-2016.html. Digibarometri 2016. Helsinki: Taloustieto Oy. Luettavissa: http://www.digibarometri.fi/.