#slush2017

Oneplus - puskaradiolla miljoonamyyntiin!

Tehtävänäni oli tutkia Slush 2017 esityksiä markkinoinnin näkökulmasta youtubesta. Tarkasteluni kohteeksi valikoitui huikea kiinalainen Oneplus -yrityksen menestystarina.

Videossa kiinalaissyntyinen Ruotsissa kasvanut (29-vuotias!) Oneplus -yrityksen perustaja ja omistaja Carl Pei kertoo yrityksensä poikkeuksellisesta markkinointistrategiasta: tehdä halpa, mutta teknisiltä ominaisuuksiltaan Android-huippumallien kanssa kilpaileva puhelin. Näin syntyi yrityksen ensimmäinen älypuhelin Oneplus One vain neljä vuotta sitten.

Puhelimen edullisuus perustuu ennen kaikkea siihen, että turhat välikädet jäävät pois, kun kuluttaja voi ostaa puhelimen suoraan valmistajalta. Perinteisen mainostamisen sijaan, Oneplus on keskittynyt verkossa toimivaan kutsukampanjaan, jolloin kuluttaja voi kutsun saatuaan ostaa puhelimen. Menestys perustuu myös niin sanottuun puskaradioon, onhan Oneplussaa kehuttu niin paljon eri tekniikkalehdissä. Sen ei ole siis tarvinnut mainostaa perinteisesti itseään, kun loistelias hinta-laatusuhde on puhunut puolestaan.

Oneplus panostaa myös oikeanlaisiin työntekijöihin. Aluksi oli vaikea saada hyviä tekijöitä, koska potentiaaliset työntekijät suhtautuivat kriittisesti täysin uuteen, vieraaseen kiinalaiseen yritykseen. Kun Oneplus One lanseerattiin, yritys sai kasapäin ansioluetteteloita työntekijöiltä, jotka olivat työskennelleet isoissa, maineikkaissa yrityksissä, kuten Applella, Googlella ja Facebookilla. Näiden työntekijöiden palkkaaminen kuitenkin osoittautui virheeksi uusien työntekijöiden kyseenalaisen moraalin takia, josta oppineena Oneplus panostikin hyviin tyyppeihin ja persoonoihin työkokemuksen sijasta.

Huippumenestys Oneplus One:in jälkeen lanseerattiin Oneplus One X, markkinointistrategiana vieläkin suurempi kohderyhmä edeltäjäänsä vieläkin huokeampaan hintaan! Samanlaista markkinointistrategiaa käytti myös Nokia aikanaan. Oneplusin kohdalla mentiin kuitenkin pahasti metsään. Niin halvalla hinnalla ei pystytty tekemään teknillisesti laadukasta taittuvaa Android -puhelinta.

Kun Oneplus oli vuoden vanha, suuri aasialainen teleyritys tarjosi yli 90 miljoonaa 250:sta tuhannesta puhelimesta. Oneplus kuitenkin kieltäytyi sopimuksesta, ja onneksi kieltäytyi, koska nyt tätä huippumenestyksekästä startupia ei olisi enää olemassa. Sopimusta tarjonnut yritys olisi maksanut aina sitä mukaa, kun myyntiä syntyi. Mutta mitä, jos myyntiä ei olisikaan syntynyt niin paljon? Ottaisiko tuore, pieni yritys vastuun kantaakseen, jos puhelimia valmistetaan liian suuri määrä kerrallaan, eikä kauppa käy. Tarjous tuntui liian hyvältä ollakseen totta: Oneplus kieltäytyi. Ja mitä kävikään: kyseinen teleyritys lanseerasi sittemmin toisen puhelimen, ja he saivatkin myytyä vain 20 000 kappaletta. Tämä varmasti hankala päätös siis kannatti.

 https://www.youtube.com/watch?v=po1K8Kb5CwE&list=PLFChRVpZlTJSA1eh7zvo29cybDtEj7CLD&index=2

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tallainen-on-oneplus-puskaradiolla-miljoonamyyntiin/c045bb23-624f-30fd-a2a8-34944e22b60f

https://en.wikipedia.org/wiki/Carl_Pei

Innostuin katsomaan viime vuoden Slushin puheiden ja keskusteluiden videoita. Törmäsin muun muassa videoon, jossa nuotion äärellä Jenny Wolfram haastatteli Kiip-nimisen yrityksen perustajaa Brian Wongia markkinoinnin haasteista tulevaisuudessa. Koska mielenkiintonne kuitenkin heräsi, niin tässä on linkki kyseiseen videoon.

Markkinoinnissa onkin pitkään vallinnut aikakausi, jossa viattomalle kuluttajalle tyrkytetään tuotteita ja palveluita vasemmalta sekä oikealta. Ja nykyään, vaikka mainokset ovat löytäneet oikeat paikkansa, esimerkiksi kokkailukursseja mainostetaan ruuanlaitto-ohjelmien yhteydessä, niin hetki ei silti välttämättä ole oikea. Brian Wong puhuu linkkaamallani videolla siitä, kuinka mainostajalle olisi optimaalisinta saavuttaa kuluttaja juuri oikealla hetkellä, esimerkiksi tarjota palautusjuomaa heti treenin päätyttyä. Tämän tyylinen ”seuraaminen” on mahdollista kaikkien älylaitteidemme ansiosta, koska esimerkiksi kännykkähän kulkee mukana oikeastaan kaikkialla. Itse uskonkin markkinoinnin pikku hiljaa sulautuvan meidän jokapäiväiseen arkeen, jolloin emme välttämättä enää edes huomaa sitä. Toisaalta tämä on pelottavaa, koska toisin sanoen ihmisten manipuloiminen tätä kautta olisi mahdollista.

Tekoäly on tämän hetken yksi kuumimmista puheenaiheista ja päädyin katsomaan myös yhden tekoälyyn liittyvän videon samaisesta Slushista. Tässä linkki.

Tällä videolla David Goldberg juttelee yhden Skypen perustajista, Jaan Tallinnan kanssa. Tekoäly tuokin uskomattomia mahdollisuuksia myös markkinoinnin saralle, kun kuluttajat nojautuvat yhä enemmän ja enemmän ”omien pienten apuriensa” suuntaan jokapäiväisessä elämässä. Tämän hetken tunnetuimmat tekoälyä jäljittelevät systeemit ovat Applen Siri, Amazonin Alexa ja Googlen Assistant. Näitä kaikkia kuitenkin yhdistää se, että ne ovat suurien pörssiyhtiöiden tuotoksia, ja näiden firmojen perimmäisenä tarkoituksena on tuottaa osakkeenomistajille voittoa. Voittoa pystyy luonnollisesti kasvattamaan myymällä kuluttajille enemmän hyödykkeitä tai hyödyllistä dataa muille yrityksille. Samalla kun nämä apulaiset fuusioituvat yhä suuremmaksi osaksi arkipäiväämme, olemme entistä alttiimpia huomaamattomalle markkinoinnille ja sitä kautta jopa manipuloinnille. Kuten Jaan Tallinn aikaisemmin linkkaamallani videolla totesikin, niin on tärkeää, että tekoälyn kehittämisen yhteydessä myös turvallisuus otetaan huomioon. Ihmisen ja luomamme tekoälyn tulevaisuudenkuva olisi oltava yhdenmukainen.

OnePlus puhelimen toinen perustajajäsen ja kasvuyrittäjä Carl Pei antoi haastattelun teknologia -ja kasvuyritystapahtuma Slushissa Helsingissä vuonna 2017, jossa kertoi tarinaa puhelimen menestyksen taustalta. Kiinalainen OnePlus on meillä suomessa erittäin tunnettu ja mainostettu tuote, jonka läpilyönnistä Carl mainitsi heti haastattelun alkumetreillä yhteistyön ELISAn kanssa, joka on suomalainen tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisten palveluiden tarjoaja. OnePlussan ajatuksen takana on ollut tehdä Android puhelin, joka kilpailee iPhonen kanssa designilla, kun taas muut Android puhelimet ovat aikaisemmin kilpailleet lähinnä ominaisuuksilla. Tällä toimintasuunnitelmalla OnePlus differentioitui muista Android tuottajista ja oli ELISAn myydyin puhelinmalli vuonna 2017.

Puhelimen viemisestä markkinoille tehtiin strateginen päätös jättää mahdollisimman paljon väliportaita pois, ja myydä tuotetta suoraan kuluttajille, jolloin hinta pysyi kohtuullisena. Yritys nousi tuntemattomasta startupista tunnetuksi hyvin lyhyessä ajassa, vain kahdeksassa kuukaudessa, ja heidän tuotepolku oli alkanut muodostua uuteen toimintasuunnitelmaan; tuotetaan ensin highend lippulaivatuote ja sen jälkeen edellisempi tuote/tuotteita massamarkkinoille. Massamarkkinoille tarkoitettu tuote ei menestynyt, mikä ei lopulta yllättänyt edes itse kasvuyrittäjää. Ajatus oli kuolleena syntynyt, koska alkuperäinen missiohan oli tuottaa highend tuote kilpailemaan Applen kanssa, eli tavoitella tuottoa isommalla marginaalilla ennemmin kuin volyymimyynnillä.

Innovaationa OnePlus on omaa luokkaansa sekä designin että ominaisuuksien suhteen. Tulevaisuudessa tulemme todennäköisesti näkemään muitakin markkinoille nousevia kilpailijoita, mutta millä eväillä? Markkinointi on paljon muuta kuin mainostaminen, se on OnePlus kaltaiselle tuotteelle ennen kaikkea imagon luomista. Markkinoinnin kannalta OnePlusan menestystarinaa voi tarkastella eri aspektista:

·       Luodaan ”pöhinää” tuotteen ympärille, jolloin kuluttajien mielenkiinto herää.

·       Valitaan hyvät tunnetut yhteistyökumppanit, kuten suomessa ELISA.

·       Kuunnellaan käyttäjiä herkällä korvalla, ja tuodaan se esille. Yritys on asiakkaitaan varten.  

·       Pitäydytään alkuperäisessä missiossa ja muutetaan strategiaa matkan varrella sen saavuttamiseksi.

·       Hjghend tuotteen myyminen on hyvin erilaista kuin massatuotteen myyminen.