#luonnonvarat

Avaruusolentojen resurssikartellista

Kirjoittanut Ed Komarek helmikuu 18, 2009

Artikkelin julkaissut Biblioteca Pleyades

UFODigest-sivulta

Eksopolitiikan tutkijat, joilla on jotain ymmärrystä siitä miten avaruusolentojen korporaatioresurssikartelli voisi toimia, ja monikansalliset yritykset, jotka saattavat olla sellaisessa mukana, ovat vastahakoisia nimeämään mitään tahoa.

Ehkä on aika alkaa miettiä sitä mitkä korporaatiot ovat mukana, jotta voidaan antaa kasvot sille mikä on nyt ollut kasvotonta supersalaisten organisaatioiden toimintaa, joka haluaa estää UFO/ET-paljastuksen.

Jotkut korporaationimet esiintyvät historiallisissa, vuodetuissa ja julkisiksi tehdyissä dokumenteissa, ja sisäpiiriläiset ovat vuotaneet myös nimiä UFO-tutkijoille.

Jatkan sen pohtimista miten salainen avaruusolentopolitiikka voitaisiin toteuttaa yksityisellä sektorilla, jota on myös ehdottanut

Ben Rich

Bill Uhouse

Tri. Greer

Kenraali Wilson

Kenraali Wilson ilmeisesti sai kieltävän vastauksen yrittäessään päästä käsiksi salaiseen UFOihin liittyneeseen ohjelmaan (Special Access Program) korporaatioiden lakimiehiltä.

Vastapuolen tunteminen on tärkeää! Miten voi kamppailla sellaista organisaatiota vastaan jota ei näe tai ymmärrä?

Olen alkanut epäillä, että vuodetut ja julkistetut dokumentit ennen Nixonin puhdistusta ja yksityistämistä ovat voineet liittyä kartellin salaiseen agendaan. On mahdollista, että vuoto ja julkistus ennen puhdistusta tehdyille dokumenteille on tehty huomion suuntaamiseksi pois kartellista harhauttamalla tutkijat ajattelemaan, että avaruusolentojen resurssitaloudesta on edelleen pitämässä vahtia jonkinlainen perustuslaillisen hallituksen valvova viranomainen.

Mitä enemmän olen miettinyt tätä kuukausien mittaan, sitä enemmän olen sitä mieltä, että vastassamme on OPECin tyylinen kartelli, jonka tavoitteena on jatkaa sen avaruusolentojen resurssikartellin monopolia.

Mielestäni tämä kartelli käyttää salaisia ohjelmia (special access programs, SAPS), turvaluokituksia, propagandaa massamediassa, lahjontaa, jopa ahdistelua ja väkivaltaa kansalaisia ja valtion virkamiehiä vastaan rajoittamaan kilpailua ja kansan ymmärryksen tasoa avaruusolentojen resurssikaupasta.

Tämä viittaa varsin vahvaan tiedustelupalvelujen ja armeijan mukanaoloon ylhäältä alas. Jos aiottaisiin paljastaa UFO/ET-todellisuus, avaruusolentojen resurssimonopoli avautuisi kilpailulle ulkopuolisille korporaatioille, ja kartelli kohtaisi suuret oikeusjutut, jotka voisivat tuhota kartellin. Uskon paljastuksen uhkaavan tämän kartellin olemassaoloa.

Mielestäni viitteet siihen mitkä korporaatiot voisivat olla mukana löytyvät sekä sisäpiiriläisten todistuksista, vuodetuista ja paljastetuista dokumenteista, että avaruusolentojen teknologian luonteesta jota käytetään. Tuntuu loogiselta ja järkeenkäyvältä minulle että vaadittaisiin laaja spektri asiantuntemusta ymmärtää ja käyttää sellaista eksoottista ja monimutkaista teknologiaa kuten avaruusolentojen alus.

Spekuloin, että monikansalliset yritykset kartellissa voidaan tunnistaa niistä avaruusaluksen aspekteista joita aluksien kaupallisessa ja sotilaallisessa käytössä esiintyy. Rajoittuneet todisteet viittaisivat siihen, että amerikkalaiset monikansalliset korporaatiot dominoivat kartellia, mutta muita kansainvälisiä eurooppalaisia yrityksiä on myös mukana Britanniasta, Kanadasta, Ranskasta, Saksasta ja Australiasta.

Avaruusalus tarkoittaisi, että mukana on myös suuret ilmailualan yritykset.

Lockheed Martin, joka omistaa Skunkworksin ja jota Ben Rich joskus luotsasi, olisi listani kärjessä puolustusalihankkijoista. Ben Richin todistus ennen kuolemaansa tuntuisi kertovan Lockheedin mukanaolosta.

Haluaisin myös katsoa vanhoihin julkisiksi tehtyihin dokumentteihin löytääkseni viitteitä muista ilmailualan yrityksistä tai aiemmista yrityksistä, jotka nykypäivän korporaatiot ovat ostaneet.

Tri. Steven Greer on maininnut seuraavat nimet:

Lockheed Martin

SAIC

Black Ops Boeing

Aesop Systems

EG & G.

Avaruusaluksen työntövoimajärjestelmä perustuu sähkömagneettiseen ja sähkögravitaatioteknologiaan.

General Electric olisi tässä listani kärjessä johtuen sen nimen maininnasta vuoden 1955 Wright Pattersonin julkistetussa dokumentissa koskien elektrogravitaatiota ynnä muut suuret sähköalan yritykset tuona aikana. Arkki-debunkkaaja Phil Klass joskus työskenteli GE:lle 1950-luvulla.

Monet näistä yrityksistä 50-luvulta ovat joko kadonneet tai sulautuneet suuremmiksi yrityksiksi, mutta viitteitä voidaan löytää nykypäivän korporaatioistakin kun etsitään termillä ”Electrogravitic Systems.”

Laajalti on raportoitu avaruusaluksen olevan rakennettu erittäin vahvasta, kestävästä nk. ”älymateriaalista”. Tällaisen materiaalin tutkimusta johtaa petrokemian yritykset kuten DuPont ja Dow Chemical.

Minulle on sanottu, että Monsanton nimi tulee esiin historiallisissa UFO-dokumenteissa. Minulla kertoi CIA-lähde vuosia sitten, että hän näki avaruusaluksen DuPontin laitoksella ja toisen Dow Chemicalin laitoksella. Me voimme olettaa, että nämä yritykset olisivat kiinnostuneita panttaamaan mitä tahansa teknologioita, jotka laskisivat öljyn hintaa ja vähentäisivät yleisesti globaalia fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Vaaditaan erittäin kehittynyt tietokone ja viestintäteknologia pyörittämään ja navigoimaan avaruusalusta. Tietokoneet ovat olennaisia avaruusalusten käytölle ja maailman johtava alan yritys on IBM. Corso antaa muutaman varhaisen sähköisen ja tietokoneen komponenttivalmistajan kuten Bell Labs nimen. Yritykset kuten Intel ovat todennäköisesti mukana.

Avaruusaluksien on raportoitu sisältävän asejärjestelmiä ja sähköisen sodankäynnin kyvykkyyksiä. Yritykset kuten Raytheon ovat kai mukana. Minulle annettiin vuosia sitten yksityiskohtaista informaatiota erittäin kehittyneistä avaruussodankäynnin järjestelmistä, joita kehitti Philips Laboratoriesin keksijä James Black.

Aluksen kyydissäolijoilla on kehittynyt ymmärrys genetiikasta, nanoteknologiasta, hybridisaatiosta jne. Keskeiset lääkealan ja geenimanipuloinnin yritykset voivat olla mukana käyttämässä näitä teknologioita ja jopa yhteistyössä joidenkin avaruusolentojen kanssa.

Kutsun tätä avaruusolentojen ja ihmisten väliseksi orjakaupaksi.

Toivon, että tämä artikkeli herättää keskustelua ja että muut voivat ehdottaa lisää korporaatioiden nimiä OPECin kaltaisessa kartellissa.

Petrokemian yrityksillä on paljon kokemusta laittomien energiamonopolien rajoittamisesta vähällä valtion tai julkisen puolen valvonnalla viime vuosisadalta. Avaruusolentojen resurssikartellilla tuntuu olevan vahva petrokemian läsnäolo.

On myös pitkä väkivallan, häirinnän ja muiden laittomien toimien historia, joka liittyy näiden petrokemian monopolien rakentamiseen.

Kartellin kansainväliset johtajat loisivat ja toteuttaisivat polittiikkaa aivan kuten OPEC, joka tarjoaa suunnan kaikille kartellin yrityksille niin, että estetään tai hidastetaan UFO/ET-paljastusta ja valtion valvontaa korporaatioista.

Mielestäni Nixonin hallinto kolluusiossa suurten monikansallisten korporaatioiden kanssa ovat luoneet hirviökartellin, joka hitaasti tuhoaa globaalin yhteiskunnan sisältä käsin sekä globaalin ympäristömme ulkoapäin.

  Artikkelin julkaissut Biblioteca Pleyades

Tällä kertaa pohdin talouskasvun ja hyvinvoinnin tulevaisuutta Sitran asettamien tulevaisuuden megatrendien kannalta. Talouskasvun eri skenaariot ovat hurjia ja Sitran mukaan, jos huonosti käy taistelemme köyhyydessä luonnon katastrofista toiseen, kun kourallinen yläluokkaa nauttii teknologian yltäkylläisistä hedelmistä. Aika pelottavaa eikö?

Onneksi tämä ei ole se ainoa vaihtoehto tulevaisuudelle, sillä jos järkevästi hyödynnämme luonnonvaroja ja teknologiaa, pystymme nauttimaan tasaisesti talouskasvusta. Tämä toki vaatii todellista kulttuurin muutosta, jossa työtä tullaan tekemään aivan eri tavalla kuin nykyään, sillä useat elämälle välttämättömät palvelut pystyttäisiin tuottamaan minimaalisilla kustannuksilla tehokkaan energiantuotannon ja digitalisaation avulla. Sitran mukaan tämä olisi talouden paratiisi, jossa iloa elämään toisi merkityksellinen tekeminen, viihde sekä kokemukset ja elämykset muiden ihmisten kanssa. Tämä kuulostaa ainakin minusta erittäin miellyttävältä vaihtoehdolta jossa hyvinvointi kukoistaa. Enää pitää vain odottaa, että ennustusten mukaan digitalisaatio lyö itsensä kunnolla läpi vuonna 2040…

 Miten sitten pääsemme tähän hyvinvoinnin utopiaan?

Huoli ilmastonmuutoksesta on todellinen ja pelko siitä, että haemme talouskasvua hinnalla millä hyvänsä ja turmelemme maapallon, on todellinen. Jo tänä päivänä mannerjäätikkö sulaa kovaa vauhtia ja makean veden varannot hupenevat silmissä. Tämän lisäksi luonnonkatastrofit lisääntyvät ja ennen kaikkea voimistuvat vuosi vuodelta yhä tuhoisimmiksi. Nyt olisikin tärkeää, että kaikki valtiot ottaisivat ilmastonmuutoksen tosissaan ja tehtäisiin yhdessä aitoa toimintaa maapallon pelastamiseksi. Kyllä, tämä meni nyt hieman paasaamisen puolelle, mutta kun asia on näinkin tärkeä, sallittakoon se tämän kerran. Hienona esimerkkinä hyvinvoinnin ja talouden yhtäaikaisesta kasvusta on ollut näkyvissä esimerkiksi Yhdysvalloissa Kalifornian osavaltiossa, joka on toiminut viimevuosina ns. cleantechin edelläkävijänä ja kasvattanut talouttaan samalla vähentäen päästöjä. Näitä onnistumisen tarinoita siis löytyy, eikä tämä hyvinvoinnin haavekuva olekaan ehkä pelkkää utopiaa. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii päätöksentekijöiltä tiukkaa ilmastopolitiikkaa ja kovaa sitoutumista siihen, kysymys siis kuuluukin, löytyykö tätä kompetenssia nykyisistä päättäjistämme? Löytyi tai ei, meidän jokaisen tehtävä olisi kantaa kortemme kekoon paremman tulevaisuuden puolesta.

 Miten voisimme mitata onnistumistamme?

Sitran mukaan talouden onnistumista tulisikin mitata esimerkiksi hyvän elämän edellytyksillä kuten ravinnon, puhtaan veden ja terveydenhuollon saatavuudella. Toisena yhtä tärkeänä mittarina toimisi ilmastonmuutoksen jarruttaminen: otsonikadon määrän tai eläinlajien häviämisen seuranta. Jos onnistumme molemmilla mittareilla, olemme väistämättä lähempänä valoisampaa tulevaisuutta, jossa digitalisaation keinoin pääsemme nauttimaan teknologian tuomasta vapaudesta ja hyvinvoinnista, turmelematta ympäristöämme. Tähän tulevaisuuteen haluan itse uskoa.

Kirjoitan tätä blogia 8.8.2013. Päivämäärä on tärkeä muun muassa siksi, että tänään tuli kuluneeksi tasan 5 vuotta Pekingin olympialaisten avajaisista. Tuo kiinalaisen ajattelun mukaan suuresti onnea tuova päiväys 8.8.08 ajoittui aikaan, jolloin olimme perheen kanssa valmistautumassa Kiinaan muuttoon. Kiinassa pääsin mukaan maaseudun hajautettujen energiaratkaisujen kehittämiseen ja käynnistelemään biokaasualan tutkimusyhteistyötä maiden välillä.

Nuo muistot tulvivat mieleen istuessamme tänään Hämeen liitossa pitämässä ensimmäistä kolmen maakunnan yhteisen Luonnonvarojen kestävän käytön -työryhmän kokousta. Mietittiin, miten saisimme aikaan hyvää ympäristön tilaa, osallistumista ja liiketoimintaa. Halusimme uusia avauksia, hajautettuja ratkaisuja ja vaikuttavuutta.

VEDET-hankkeen asianajajana halusin tietysti työhön valittavaksi teemoja, jotka voivat kietoa kaikkinaiset vesien tilan kysymykset liepeisiinsä. Kuitenkin niin, että maakuntien yhteistyölle löytyy selvät kärjet ja muotoutuu yleisesti ymmärrettävät tavoitteet.

Kiinassa kotitalouskohtaisilla biokaasuratkaisuilla kohennettiin maaseudun ihmisten elinoloja, parannettiin vesistöjen tilaa ja luotiin bisnesmahdollisuuksia. Kyse ei ollut keskusjohtoisista suurlaitoksista vaan pienimuotoisista ratkaisuista, joita tuettiin julkisella osarahoituksella ja poliittisilla päätöksillä. Toimintamalli maaseudun kylissä oli innovatiivinen ja yrittäjyyteen kannustava.

Suomessakin voisi saada aikaan jotakin samanlaista. Vaikka kuinka olemme laajalla metropolialueella, luonnonvaramme liittyvät tiiviisti peltoon ja metsään. Kiinan mittakaavaa ajatellenhan täällä ei kaupunkeja olekaan.

Tarvitsisimme bioenergian näkemistä moniulotteisemmin kuin polttoprosessina ja materian kierron ymmärtämistä muunakin kuin tavaran ja jätteen kierrättämisenä. Myös maa-aineksia, lannan ravinteita ja erilaisia bioraaka-aineita pitäisi kierrättää. Eikö tässä olisi logistiikkainsinöörille kiintoisa uusi sarka kynnettäväksi! 

Cleantechistäkin palaverissamme puhuttiin. Se raukka pitäisi vapauttaa juhlapuheista tekemisen tasolle.  Arjen pienistä ratkaisuista voisi syntyä vaikka miten suuria läpimurtoja. Tälle toivon tilaa maakunnissamme.

Elämmekö unessa?