Eksopolitiikka

Natsi-UFOja ja aavikkomysteereitä: Mitä 'Branton' tietää?

kirjoittanut Sean Casteel

Ei tiedetä, milloin Bruce Alan Walton otti käyttöönsä nimen ”Branton”, mutta tiedämme, että hän teki sen peläten henkensä edestä.

Branton oli saanut tietää tiettyjä yksityiskohtia avaruusolentojen ja ihmisten välisestä salaliitosta, joka oli peräisin kaikista perinteisistä käsityksistämme ihmiskunnan historiasta. Sellaisista yksityiskohdista, joista salaliittolaiset eivät kaihda keinoja pitääkseen salassa. Näille salaseuroille murha oli ja on aina yksi vaihtoehto.

Vaikka Branton alkoi epämukavasti tuntea olevansa helppo kohde pimeille voimille, hän onnistui levittämään oman versionsa todellisuudesta internetiin 1990-luvun puolivälistä lähtien. Hänen julkaisujaan alettiin kutsua ”Branton-tiedostoiksi”, ja ne on julkisesti tuomittu ”korkeafantasiaksi”, joka on täynnä monimutkaisia ​​ja mutkikkaita salaliittoteorioita.

“The Omega Files.” Julkaisija: Timothy Green Beckley’s Global Communications.

Timothy Green Beckley, Global Communicationsin ja Inner Light Publicationsin toimitusjohtaja, ei koskaan kaihda vaaraa. Hän on julkaissut joitakin Brantonin kirjoja, kuten ”The Dulce Wars: Underground Alien Bases and the Battle for Planet Earth” ja ”The Mojave Desert’s Mysterious Secrets”, jotka molemmat käsittelevät yksityiskohtaisesti Brantonin tutkimusta ja hänen elämänsä tapahtumia sekä opiskellessaan että yrittäessään piiloutua oudoilta piilotetuilta voimilta, jotka pyrkivät hallitsemaan ja orjuuttamaan ”meidän” maailmaamme. Beckley julkaisi myös Brantonin kirjan ”Omega-tiedostot: Salaiset natsien UFO-tukikohdat paljastuvat”, jossa kuvataan, kuinka saksalaiset insinöörit todella lensivät lentävillä lautasilla vähän ennen toisen maailmansodan loppua ja jatkavat parhaillaan turmeltuneita ponnistelujaan maanalaisissa tukikohdissa ympäri maailmaa.

Voi vain toivoa, että Beckley säästyy salaisen ryhmän kostotoimilta autettuaan Brantonia paljastamaan nämä ilkeät juonet. Beckley voitaisiin helposti pakottaa tilanteeseen, jossa hänen on katsottava olkansa yli kävellessään kadulla matkalla ravintolaan illalliselle.

Ilmeinen seuraus Brantonin pyrkimyksestä piiloutua helvetin ja kurjuuden pirullisilta asukkailta on se, että hän on pitkälti piilossa myös meiltä, ​​myötätuntoiselta ryhmältä, joka uskoo mahdollisiin salaliittoteorioihin. Se, mitä Brantonista tiedetään vähän, käsitellään “The Mojave Desert’s Mysterious Secrets”:n alkuosassa. Se on lainattu verkkosivustolta, jota hän ylläpiti jossain vaiheessa 1990-lukua.

Ainoa tällä hetkellä tunnettu ja saatavilla oleva kuva Bruce Waltonista eli Brantonista.

Verkkosivuston mukaan Branton syntyi vuonna 1960 suureen perheeseen lähellä Kalliovuorten länsijuurta. Kasvaessaan hän alkoi epäillä järjestäytynyttä uskontoa, jonka hän koki jo kauan sitten saastuttaneen eräänlainen vapaamuurarillinen ”virus”, joka voitiin jäljittää Luciferiin, langenneeseen enkeliin, josta tuli Saatana.

Branton kertoo lyhyesti surullisesta historiastaan, jossa hän joutui mukaan erilaisiin salaisiin, uusvapaamuurarillisiin, niin kutsuttuihin ”New Age” -kultteihin, jotka manipuloivat jäseniään mielenhallintataktiikoilla ja jopa altistivat nuoremmat kannattajansa perversseille ahdistelurituaaleille kulttien syvemmillä tasoilla. Hän myöntää avoimesti, että tämän psyko-hengellisen myrkyn tartunta aiheutti hänelle monia henkisiä ja emotionaalisia ongelmia hänen saavuttaessaan aikuisuuden, kuten kaikkien ahdistelun uhrien kohdalla.

Samaan aikaan pakoon pyrkiminen kristinuskon ”lakihenkisten” muotojen kautta ajoi Brantonin vain syvemmälle pahuuden kynsiin. Hänestä tuntuu, että Paholainen jotenkin ”käytti” häntä ja pakotti hänet vahingoittamaan ympärillään olevia. Mutta ennen loikkaamistaan ​​pimeyden loisvaltakunnasta hän ehti oppia monista sen syvemmistä salaisuuksista ja joistakin sen sisäisen toiminnan yksityiskohdista. Hän alkoi tuntea velvollisuudekseen – henkilökohtaisesta riskistä riippumatta – paljastaa tämä pimeys totuuden valolle ja auttaa siten muita pakenemaan ansoista, jotka melkein pilasivat hänen elämänsä.

Hän ajatteli vihollisiaan vampyyreina, jotka loisivat hänestä yrittäessään selviytyä lapsena siepattujen avaruusolentojen aiheuttamista sieppauksista ja tavanomaisten siihen liittyvien implanttien asettamisesta hänen kehoonsa. Ajan myötä hän oppi ymmärtämään, että lopullinen syyllinen oli reptiliaanien rotu, joka oli tullut sekä maailmamme sisältä että ulkopuolelta ja joka oli kerännyt huomattavan määrän halukkaita seuraajia, jotka toimivat monien eri salaseurojen, mukaan lukien edellä mainittujen vapaamuurarien, kautta.

Brantonin mukaan usko Jeesukseen Kristukseen johdatti hänet pakoon Saatanaa ja hänen kätyreitään. Hän tunsi löytäneensä puhtaamman ja totuudenmukaisemman ymmärryksen Jeesuksesta, joka oli erilainen kuin mitä järjestäytynyt uskonto opettaa. Hän sai uskostaan ​​varmuutta siihen, että paholaisen valtaan joutuneet synnit voitaisiin lopulta antaa anteeksi ja että hän saisi varoittaa koko maailmaa, tai ainakin pientä osaa siitä, vaaroista, jotka hän oli löytänyt ollessaan jumalattoman kurjuuden otteessa, joka oli melkein tappanut hänet.

Brantonin kustantaja Beckley lisää “The Mojave Desert’s Mysterious Secrets” -kirjan alkusivuille osion, jossa hän esittelee sen vähäisen tiedon, jota Brantonista tiedetään.

”Hänen päässään selvästikin liikkui jotakin”, Beckley kirjoittaa, ”mikä aiheutti tämän muutoksen [ja johti Bruce Waltonin vaihtamaan nimensä Brantoniksi]. Kaikki huipentui siihen, että nyt muuttunut Branton tajusi olleensa CIA:n ’nukkuja’. Yksinkertaisesti meille tulleiden tarinoiden mukaan Branton törmäsi tietoon, jota hänen ei pitänyt tietää. Hänelle oli oletettavasti annettu vaihtoehtoinen persoonallisuus, joka oli ohjelmoitu palvelemaan hänen CIA:n/mustien projektien handlereita ja baijerilaista/Harmaata kollektiivia. Tässä vaihtoehtoisessa tai ’kaksoiselämässä’ hänellä oli pääsy useisiin maanalaisiin tukikohtiin ja ilmeisesti ajan myötä hän kohtasi myös useita avaruusolentojen ryhmiä. Kerrotaan jopa, että hänellä oli useita avaruusolentojen implantteja eri puolilla kehoaan, ei vain yhtä, kuten useimmissa tapauksissa.”

Vaikka se saattaa kuulostaa salaliittoteorioiden harhaluulojen ”täydelliseltä myrskyltä”, Branton esitti vieläkin oudompia väitteitä. Hän sanoi olevansa useiden hybridi-lasten isä, jotka siitettiin hänen pariutuessaan naispuolisten muotoaan muuttavien reptiliaaniavaruusolentojen kanssa. Hän uskoi, että hänen hybridilapsensa olivat päättäneet liittyä häneen vastustamaan luciferilaista uutta maailmanjärjestystä.

”On todennäköistä”, Beckley kirjoittaa, ”että olet Brantonin ’fani’, tai muuten et olisi ostanut tätä kirjaa. Branton ei sovi kaikille! Hänen materiaalinsa vetovoima on rajallista, mutta niille, jotka pystyvät sisäistämään kaiken tämän ja sulattelemaan, mitä hänellä on sanottavanaan, Brantonia pidetään eräänlaisena ’pelastajana’, erityisesti niiden keskuudessa, jotka väittävät, että on olemassa maailmanlaajuinen juoni ’vallata meidät kaikki.”

”Haluan tehdä täysin selväksi”, Beckley jatkaa, ”ettei hänestä ole kuulunut vuosiin, enkä tunne ketään muutakaan, joka olisi kuullut hänestä. Kun Brantonin kanssa viimeksi puhuttiin, hän oli joutunut tienvarsi-onnettomuuteen. Hän oli pyöräilemässä lähellä asuntoaan, kun joku törmäsi häneen ja lähti ajamaan moottoritietä pitkin. Salaliittoteorioihin taipuvaiset väittävät, että ajoneuvon ikkunat oli tummennettu mustiksi ja autoa ajoivat Uuden maailmanjärjestyksen edustajat pelätyn MIB:n eli Men-In-Blackin muodossa. Pian sen jälkeen hän joutui vaikeuksiin ’viranomaisten’ kanssa ja päätyi kolinaan. Hänestä ei ole raportoitu mitään sen enempää Brantonina kuin Bruce A. Waltoninakaan.”

Beckley myöntää sitten, että Brantonin tiedostot ovat eri muodoissa ja eri puolilla internetiä ja että niiden oikeinkirjoitus ja välimerkit olivat vaatineet paljon siivousta ennen kuin Beckley saattoi julkaista osan Brantonin kirjoituksista kirjan muodossa.

Toinen internetistä löytyvä asia on kirje, jonka Brantonin väitetään kirjoittaneen brittiläiselle salaliittoteoreetikolle David Ickelle, joka uskoo, että kuningatar Elisabet ja monet muut korkean profiilin auktoriteettihahmot ovat itse asiassa reptiliaaniavaruusolentoja, jotka naamioituvat ihmisiksi.

”Kuten luultavasti tiedätte”, Branton kirjoittaa, ”nämä reptiliaanihybridit elävät usein kaksoiselämää, johon liittyy kaksi persoonallisuutta: toinen elää ’normaalia’ elämää ulkomaailmassa ja toinen on syvästi mukana maanalaisessa yhteiskunnassa yöelämän merkeissä. Tämä pätee erityisesti ’koteloituihin/isännöityihin’ yksilöihin ja ’hybrideihin/siepattuihin’. Uskon, että olen yksi tällainen hybridi.”

Branton jatkaa sanomalla, että hänen sukupuunsa leikkaa Britannian kuningasperheen sukupuun ja että mormonikirkko eli Myöhempien Aikojen Pyhät toimivat peitteenä monille vanhoille reptiliaaniverilinjoille. Hän arvelee, että tämä saattaa olla syy siihen, miksi mormonit suosivat suurperheitä voidakseen jalostaa normaalit ihmisgeneettiset linjat ja korvata ne reptiliaani-/hybridigeeneillä. On monia tapauksia, joissa mormonien hybridi-/siepatut kärsivät monipersoonallisuushäiriöstä, ja he ovat kirkon taholta valtavan paineen alla, erityisesti Utahissa, olla puhumatta sieppauskokemuksistaan.

”Useimpien suurten kaupunkien alla”, Branton jatkaa kirjeessään Ickelle, ”etenkin Yhdysvalloissa, on maanalaisia ​​vastinkaupunkeja, joita vapaamuurari-/hybridi-/muukalaiseliitti hallitsee. Usein maanalaisia ​​terminaaleja on vapaamuurariloosien, poliisiasemien, lentokenttien ja liittovaltion rakennusten alla. Jotkut tärkeimmistä asutuskeskuksista perustivat tarkoituksella vanhan ja uuden maailman vapaamuurari-/hybridi-eliitti, jotta jo olemassa oleviin maanalaisiin laitoksiin, joista osa on tuhansia vuosia vanhoja, olisi helppo päästä.”

”Nämä pikkukaupungit tarjoavat myös läheisen pääsyn järjestäytyneisiin rikollisjärjestöihin, jotka toimivat pinnalla. Ne ovat kehittäneet taloustieteen, jonka avulla ne kirjaimellisesti tekevät meistä orjia monitasoisen verotuksen, inflaation, sublimaation, manipuloinnin, sääntelyn, sakkojen, maksujen, lupien ja koko Yhdysvaltain keskuspankin ja Wall Streetin pyörittämän velka-luottohuijauksen avulla.”

”’Drakot’ eivät ainoastaan ​​ravitse ulkoista yhteiskuntaamme taloudellisesti, vaan myös emotionaalisesti emotionaalisen vampirismin kautta, psyykkisesti implanttien avulla ja jopa bioplasmisesti verijuhlien avulla. He ovat pahimman laatuisia loisia, vampyyreja ja iilimatoja ihmiskunnan selässä. He hallitsevat meitä kehdosta hautaan globaalin taloudellisen ja elektronisen ohjausjärjestelmänsä kautta ja jatkavat niin, kunnes tarpeeksi meistä maan päällä liittyy yhteen kansainväliseen vastarintaan ja kirjaimellisesti hyökkää maanalaisiin järjestelmiin ja alkaa ’potkia perseelle ja ottaa ylös nimiä’. En näe mitään muuta tapaa, jolla voisimme jälleen saavuttaa itsenäisyytemme. Aiommeko vain istua ja olla kilttejä pieniä natsidrooneja, vai aiommeko tehdä asialle jotain?”

”The Dulce Wars”, julkaisija Timothy Green Beckley’s Global Communications.

Branton kehuu sitten Ickeä hänen liittymisestään taisteluun pahoja voimia vastaan ​​ja sanoo rukoilevansa Icken menestyksen ja turvallisuuden puolesta heidän yhteisessä taistelussaan.

Kirjoitin FATE Magazine -lehteen arvostelun Brantonin kirjasta ”The Dulce Wars”, jossa yritin tiivistää hänen aineistonsa helposti sulavaan pähkinänkuoreen.

”Väitetty salaliitto”, kirjoitin, ”toimii pääasiassa salaisista sotilastukikohdista, kuten Nevadan Area 51:ltä sekä, ’Dulce-sotien’ mukaan, maanalaisesta tukikohdasta, joka sijaitsee lähellä pientä Dulce-nimistä kaupunkia New Mexicossa. Haudattua, monikerroksista laitosta ympäröivä salaperäisyys on niin tiukasti varjeltu, että kirjoittaja tunsi pakkoa kirjoittaa keksityllä nimellä ’Branton’, koska, kuten kirjan kansi sanoo, ’hän on kuolemanpelossa’.”

”Jättäen sikseen kysymyksen siitä, onko tällainen pelko perusteltua, Branton onnistuu silti tarjoamaan erinomaisen yleiskatsauksen Dulcen maanalaista laitosta koskevista lukuisista huhuista ja legendoista esittäen todistuksia niin erilaisilta lähteiltä kuin UFO-tutkija John Learilta (Lear-suihkukoneen keksijän pojalta), Paul Bennewitzilta, tiedemieheltä, joka väitti olleensa yhteydessä Dulcen tukikohdan avaruusolentojen kanssa tietokoneellaan olevan erityisen koodin kautta, ja Thomas Edwin Costellolta, joka kertoi Brantonille olevansa Dulcen tukikohdan turvallisuuspäällikkö ja katoaneensa noin vuoden kuluttua heidän haastattelustaan.”

“Branton kokoaa useista saatavilla olevista asiantuntijoista ja lähteistä kokoelman kauhutarinoita, jotka käsittelevät muun muassa ihmiseläintarhaa nimeltä ’Nightmare Alley’, jossa miehiä, naisia ​​ja lapsia pidetään laboratoriorottina geneettisiin kokeisiin ja mielenhallintatekniikoiden kehittämiseen. Hallituksen tiedemiehet työskentelevät väitetysti miehittävän avaruusolentojen rinnalla selvittääkseen erilaisia ​​tapoja, joilla maanpäällinen väestö voidaan saada lopullisen totalitaarisen hallinnan alaisuuteen. Kaikki tämä alkoi presidentti Harry Trumanin vuonna 1947 allekirjoittamasta sopimuksesta – hallitus hankki avaruusolentojen teknologisia salaisuuksia vastineeksi siitä, että se salli avaruusolentojen siepata ihmiskohteita pirullista tutkimustaan ​​varten.

Harmaita avaruusolentoja, vai olentoja maan alta?

”Tarinan mukaan hallitus tajusi liian myöhään, että avaruusolennot eivät koskaan aikoneetkaan pitää kiinni sopimuksestaan, vaan ovat sen sijaan syyllistyneet hirviömäiseen, kenties tuhansien viattomien uhrien hyväksikäyttöön, synnyttäen matkan varrella groteskeja legendoja ihmisruumiinosia täynnä olevista sammioista ja eläin-ihmishybridiolentoista, jotka ulvovat ajattelemattomasti häkeissä Dulce-installaation syvemmillä tasoilla.”

Käy ilmeiseksi, miksi Branton oli päättänyt omistaa elämänsä vastustaakseen tällaista kauhistuttavaa juonea, jonka tekijät piileskelivät aivan planeettamme pinnan alla. Hän toivoi voivansa vakuuttaa muut vaaran todellisesta olemassaolosta ja värvätä heidät apuun taistelussa pahoja voimia vastaan, jotka saattavat pian orjuuttaa ihmiskunnan niin täydellisesti, että vastarinta on turhaa ja kohtalomme sinetöity ikuisiksi ajoiksi.

Brantonin ponnistelut saattavat olla sankarillisia tietyssä mielessä, mutta ovatko hänen uskomuksensa edes järkeviä?

Päätin arvosteluni sanomalla: ”Tässä monimutkaisessa huhujen ja virallisen salailun sekoituksessa täytyy olla ripaus totuutta, ja Branton pyytää vain, että luet kirjan ja vedät sitten omat johtopäätöksesi.”

Missä tahansa Branton nyt onkin, hän todennäköisesti käy edelleen jonkinlaista sotaa pahoja vihollisiaan, todellisia tai kuviteltuja, vastaan, samalla kun me jatkamme keskenämme keskustelua siitä, mitä johtopäätöksiä meidän pitäisi tehdä.

LISÄLUKEMISTA

Branton’s The Mojave Desert’s Mysterious Secrets

The Dulce Wars: Underground Alien Bases and the Battle for Planet Earth

The Omega Files: Secret Nazi UFO Bases Revealed

Reality of the Serpent Race and the Subterranean Origin of UFOs

Underground Alien Bio Lab at Dulce

Myös Youtubessa: Mr UFOs Secret Files

  Artikkelin julkaissut Spectral Vision