#kauppalehti

Progressive web app = progressiivinen nettisovellus Vaatimen toimitusjohtaja Joonas Lehtinen kertoo Kauppalehden artikkelissa mielenkiintoisesta uudesta mobiilitrendistä, Progressive web appistä (PWA) eli suomeksi progressiivinen nettisovellus. Kyseessä on Googlen markkinoille tuoma uusi skaalautuva nettisivu, joka on tarkoitettu mobiilikäyttöön. Lahtinen ennustaa, että tulevaisuudessa mobiilisovellukset sulautuvat näihin nettisivustoihin, eikä perinteisiä mobiilisovelluksia lopulta enää tehdä.

Kehityksen suunnan ytimeen on noussut käyttökokemus, palvelun nopeus ja helppous (reliable, fast, engaging) Pois jäävät linkkien avaamiset, sovelluksen lataaminen ja käyttäjätunnuksen luominen, kaikki ne vaiheet jotka hidastavat palvelun tai tuotteen käyttöönottoa ja karsivat samalla käyttäjiä.

Uuteen teknologiaan on lähtenyt mukaan jo isoja yrityksiä maailmalta. Omia web-komponenttisovelluksia ovat jo rakentamassa McDonalds, Youtube ja Netflix.

Kuva: LinkedIn SlideShare.

Augmented Reality = lisätty todellisuus Toinen kiinnostava mobiiliteknologian kehittymistä hyvin kuvaava artikkeli Kauppalehdessä kertoo Applen tuoreesta mobiilisovelluksesta, joka pystyy mittaamaan asioiden ja esineiden pituuksia. Sillä voidaan esineiden lisäksi mitata myös liikeratoja tai vaikka ihmisen pituutta. AR MeasureKit – niminen sovellus käyttää Pokémon Go:sta tutuksi tullutta Augmented Reality – tekniikkaa (AR), joka yhdistää kuvia, hologrammeja tai muuta tekniikkaa kameran kuvaan.

Aikaansa seuraavan yrityksen kannattaisi tutustua ennakkoluulottomasti uusimpaan mobiiliteknologiaan ja trendeihin ja pohtia mitä mahdollisuuksia ne voisivat tarjota ja miten hyödyntää niitä omassa liiketoiminnassa... tai ainakin lukea Kauppalehtensä huolella.

Kuva: Lifewire.com.

Lähteet:

Android Authority. AI and AR – is this the future of mobile?. Luettavissa: https://www.androidauthority.com/ai-and-ar-future-745928/.

Google Developers. Progressive Web Apps. Luettavissa: https://developers.google.com/web/progressive-web-apps/.

Kauppalehti. Mobiilisovellukset sulautuvat tulevaisuudessa nettisivuihin. Luettavissa: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/mobiilisovellukset-sulautuvat-tulevaisuudessa-nettisivuihin/4LuPCp7H.

Kauppalehti. Mahtuuko sohva ovesta? Luettavissa: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/mahtuuko-sohva-ovesta-kuinka-pitka-tuo-kaveri-on-kuvaa-kannykalla--sovellus-kertoo/n9kwpXj7.

Lifewire. Applications of Augmented Reality. Luettavissa: https://www.lifewire.com/applications-of-augmented-reality-2495561.

Kauppalehden sivuilta löytyy melkoinen määrä ajankohtaisia uutisia, jotka liittyvät digitalouteen. Omaan silmääni kiinnittyi verkkokauppoihin liittyvä uutisointi. Pitkään on puhuttu siitä, syrjäyttääkö kivijalkakaupat verkkokaupat kokonaan. On kuitenkin nähtävissä, että suunta kulkee myös toiseen suuntaan. Joskus verkkokauppa tarvitsee tuekseen fyysisen liikkeen.

Kuva

Suomessa on kasvamassa sukupolvi, joka ostaa verkossa. Kantar TNS:n mukaan ”15–24 -vuotiasta näin on tehnyt 91 prosenttia, yli 65-vuotiaista alle puolet. Mobiilisovelluksella verkosta on viime vuoden aikana ostanut viidennes suomalaisista, tabletilla 14 prosenttia.” (Kauppalehti 31.5.2017) On siis selvää, että verkkokaupoilla on iso rooli, kun digitaaliseen maailmaan kasvanut sukupolvi kuluttaa rahojaan, mutta miten siten erilaisten liikkeiden rooli voidaan nähdä?

Kauppalehdessä oli artikkeli ”Myymälät tukevat nyt nettikauppaa” (31.5.2017), jossa todettiin asiakkaiden kaipaavan henkilökohtaista palvelua. Esimerkkinä menestyksekkäästä verkkokaupasta, joka hyödyntää kivijalkakauppaa, mainitaan Verkkokauppa.com. Sen liikkeet ovat tukeneet sen toimintaan jo 15 vuotta. Helsingissä toimiva ”kioski” on auki jopa vuorokauden ympäri. Tuotteiden kokeileminen ja palauttaminen ovat asiakkaalle helppoa, ja samalla edullisempaa kauppiaalle.

Toinen esimerkki fyysisten liikkeiden verkkokauppaa tukevasta vaikutuksesta tulee Ruotsista. Chiquelle-niminen muotiverkkokauppa on kasvanut lähes yksinomaan somen voimalla. Kuitenkin juuri siitä syystä, ettei pelkkä some riitä uusien asiakkaiden hankkimiseen, on Chiquelle päättänyt avata kivijalkakauppoja Ruotsiin, Suomeen ja Norjaan. ” Vaatteita on tärkeää päästä hypistelemään ja kokeilemaan perinteisessä myymälässä”, toteaa yksi Chiquellen perustajista ja toimitusjohtaja Pouya Boland. (Kauppalehti 23.5.2017)

Yksi kivijalkaliikkeiden ja verkkokauppojen keskinäiseen kisaan vaikuttavista tekijöistä tuntui olevan se, että asiakkaat olisivat käyneet testaamassa tuotteita tuotteet myymälässä ja sitten tilanneet ne halvemmalla verkkokaupasta. Tämäkin pelko on osoittautumassa turhaksi. (Kauppalehti 31.5.2017) Tuntuukin siis siltä, että verkkokaupat synnyttävät myymälöistä ja ne itse asiassa tukevat toisiaan. Asiakas voittaa, kun mahdollisuuksia on monenlaista!

Lähteet:

Kauppalehti. Myymälät tukevat nyt nettikauppaa. 31.5.2017. Luettavissa: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/myymalat-tukevat-nyt-nettikauppaa/LSEfhVqb. Luettu: 31.5.2017.

We are very honored and happy to tell you that Blockbusters Gang has received Finnish business newspaper Kauppalehti’s certificates given to successful and growing companies! Less than 2% of Finnish businesses received both of these certificates this year, which makes me and Iiris very proud entrepreneurs. In this blog post I’ll open up a bit what these certificates actually mean and what made us, Blockbusters Gang, meet the requirements.

Menestyjät / Achievers 2020

This certificate means the company's financial performance is among the best in its industry and in Finland. Alma Talent (the publisher of Kauppalehti) uses a specific financial analysis to classify all the companies, measuring the following:

growth

profitability

financial result

liquidity

solidity

debt serviceability

The analysis shows that our strengths were growth, profitability and financial result. Liquidity, solidity and debt serviceability were our weaker spots in the comparison. Since the very start we’ve known that we wouldn’t be gaining financial stability through big margins and profits, and this is why our strategy has been to keep the fixed costs low and the business model as flexible and agile as possible. In practice this has meant small office team, compact office space, light in-house marketing (network and social media based mostly), entrepreneurs with endless flexibility in their schedules and fast decision making.

During the last year we’ve been able to reinforce our office team by hiring a permanent full-time employee (to make the daily operations run smoother without that endless flexibility from me and Iiris) and the plan is to continue develop the office workflow and systems to next level so that we have enough resources to keep things running but also to keep the business model fresh and easily adaptable to the changing environment.

Kasvaja / Growth Company 2020

This certificate is given to businesses that have grown their revenue three years in a row, each year 10% more than other companies in their industry in average (our industry being the temporary employment agency activities).

Growth alone was never our goal but it’s something that we’ve needed to be able to develop BBG as we want to. Growth allows us to offer better services to clients and to create better working environment to our employees and members. So far we’ve grown every year (COVID most probably making this year an exception) and we’ve never needed any borrowed funds to make it happen. Steady growth with income financing only has made us feel a bit more secure, though our liquidity and financial solidity is not in the best possible level. At the moment I (once again) feel like we need to grow a little bit more to make the business run better and to be able to carry out all our great short term plans. We’ll see if somewhere in the future there comes a point when we just want to develop the company, but not to grow it any more..? Until that, steady and mild(ish) growth is very welcome!

FYI

Both certificates have been given to us for the accounting period from April 2019 to March 2020. So for those who wonder, this means the certificates describe our financial performance and growth right before COVID-19 properly hit us in Finland. Truthfully speaking, our performance during COVID-19 hasn’t been that good and this probably will be the first year for us that there won’t be any growth in revenue. Anyway, we are extremely proud of these certificates since they show us that we have been on the right track. As an entrepreneur it is hard to get feedback of your work and of the performance of the company, and without feedback it’s sometimes hard to find motivation or keep believing in your goals and the grand vision. That is why this kind of recognition feels especially important and meaningful. And it motivates us to keep going, even during these tough times, and to even aim higher..!

-Emma Ilves

Tämä on blogin ensimmäinen kirjoitus ja on kirjoitettu Haaga-Helian Digitaalisen liiketoiminnan kurssiin liittyen (Digitalous Kauppalehdessä). 

Kauppalehden Digiarjessa -blogikirjoituksessa “Unohda vanha bisnesmalli - digitaaliset ekosysteemit ovat ylivertaisia arvontuotannossa” (19.6.2019 Kauppalehti) Tampereen yliopiston professori Marko Seppänen sekä Digia Oyj:n Mikko Hakola pohtivat miten yritykset voivat vastata modernin kuluttajan asettamiin vaatimuksiin. Heidän mukaansa tulevaisuudessa digitaaliset ekosysteemit tulevat olemaan keskeinen asia yrityksille, jotka haluavat toimia kannattavasti digitaalisissa ympäristöissä.

Internet-ajan kuluttaja on tottunut saamaan nopeaa ja tehokasta palvelua vuorokauden ympäri ja verkkoon pääsyä pidetään jo lähes yksilön perusoikeutena. Joka nurkkaan hiipivä digitalisaatio onkin muuttanut radikaalisti asiakkaan odotuksia eri yrityksiltä saadusta palvelusta ja lisäarvosta. Vaatimustaso on noussut myös niiden yritysten osalta joiden ydinliiketoiminta ei ole ennen ollut erityisen digiä tai datalähtöistä. Esimerkkejä aiheesta löytää helposti eri talousjulkaisujen sivuilta, viimeistään konkurssi-ilmoitusten muodossa.

Nykypäivänä asiakkaat eivät enää äänestä jaloillaan vaan hiirellä. Tämä tulee yhä ja valitettavan usein yllätyksenä osalle yrityksistä, joilla digitalisaatio on kovasti kesken tai vasta alkumetreillään eikä ekosysteemistä ole tietoakaan. 

No mikä sitten on digitaalinen ekosysteemi? 

“Ekosysteemi on uudenlainen taloudellinen rakenne, jossa toisiaan täydentävät tuotteet ja palvelut muodostavat kokonaisuuden ilman hierarkkista koordinointia” 

Seppäsen ja Hakolan mukaan digitaalisessa ekosysteemissä toimivalta yrityksiltä vaaditaan aivan erilaista toimintamallia, strategiaa ja toimintakulttuuria kuin tavanomaisessa yrityksessä. Olennaista on nopeus, ketteryys, skaalautuvuus ja näiden lisäksi liiketoiminnalle kriittinen oman datan ymmärrys. Samassa ekosysteemissä toimivilla yrityksillä on usein myös yhteinen päämäärä, esimerkiksi tietty lisäarvon tuottaminen loppuasiakkaalle.

Osa pohjoismaisista yrityksistä ja toimialoista onkin onnistunut pysymään kehityksen mukana tai jopa kärjessä, mutta suuri osa toimijoista laahaa auttamatta jälkijunassa ja teknologinen velka voi olla suorastaan päätähuimaavaa. 

Digitulkki avuksi?

“Data on aikamme ihmeaine, jonka hyödyntämiselle liiketoiminnalla on monenlaisia toiveita” 

Yllä lainaus Timo Kohtalalta, “Suuria toiveita ja piileviä mahdollisuuksia? Yritykset tarvitsevat datatulkkia”  Kauppalehden Digiarjessa -blogista (5.6.2019). Kohtala onnistuukin tässä tiivistämään ongelman ytimen.

Kohtalan tulokulma aiheeseen on, että vaikka dataa tulee aina vain yhä enemmän ja enemmän, se ei välttämättä tarkoita, että tulisimme siitä yhtään viisaammiksi.

Kohtala toteaakin kirjoituksessaan; 

Kaikki data ei ole käyttökelpoista

Kaikki data ei ole arvokasta

“Datan arvo kiteytyy siihen, onko siitä saatavilla liiketoiminnalle hyötyjä ja tukeeko datan laatu ja määrä sitä” 

Usein ongelmien ytimessä ollaan, kun datasta toivotaan pelastusrengasta uppoavaan laivaan. Mutta kun todellisuuden märkä rätti iskee vasten kasvoja urakan koosta ja vaikeudesta, moni yritys ei olekaan valmis sitoutumaan vaadittuihin muutoksiin, uuteen toimintamalliin, strategiaan ja kehittämään kulttuuriaan mahdollistaakseen aidon muutoksen.  

Toinen yleinen haaste, vaikka intoa riittäisi, on tekijöiden ja päätöksentekijöiden ymmärryksen puute toistensa toiminta-alueista. Bittien takana hyörivän koodarin inhorealismi ja johtoryhmän korkealentoisimmat strategiathimmelit eivät kohtaa eikä molemminpuolista todellista ymmärrystä ota syntyäkseen.

Nykypäivänäkin jo akuuttiin ongelmaan Kohtala ideoi ratkaisuksi tulevaisuuden työelämän datatulkkia. Datatulkki on ihminen, joka ymmärtää liiketoimintaa, tietotekniikkaa ja datassa olevaa potentiaalia. Datatulkin perimmäinen tarkoitus on selventää liikkeenjohdolle mitä datalla voi sekä ei voi tehdä ja kertoa IT-tiimille heidän ymmärtämin termein, mitä se käytännön toteutuksessa tarkoittaa. Kuulostaako jo liian hyvältä ollakseen totta? Missähän tuollaisia yksilöitä kasvaa? Jokatapauksessa;

Datatulkin kuusi pääpointtia on

Kartoittaa, mitä nykyinen data on ja onko se kättökelpoista 

Tunnistaa onko datalla arvoa liiketoiminnan kannalta

Nähdä potentiaali, miten olemassa olevan datan arvoa pystytään lisäämään

Tunnistaa mahdollisten uusien datalähteiden puutteet, tarpeet ja mahdollisuudet

Varmistaa, että dataa käytetään jatkossa liiketoiminnan kannalta hyödyksi 

Luoda viestintää ja ymmärrystä tekijöiden ja päättäjän välille.

Alkaako datatulkkeja ilmestyä pk-yrityksiin ja pörssiyhtiöihin 2020-luvulla? Mahdoton sanoa, mutta Seppänen, Hakola sekä Kohtala ovat kaikki varmasti oikeassa siinä, että yrityksillä ei ole tulevaisuuden digitaloudessa varaa hukata aikaa eikä dataa. Ja ne jotka eivät pitkällä aikavälillä onnistu pysymään digijunan kyydissä, tulevat vähitellen kuihtumaan epäolennaisiksi varjoiksi itsestään ja katoamaan. 

Oma näkemykseni Kohtalan visioon on, että pelkästään siltoja rakentava datatulkki ei välttämättä edes riitä pelastukseksi, vaan ehkä se mitä tarvitaan onkin aktiivinen ja rohkea datatalkkari joka saa lapioitua lumet ja tuuletettua talon kulttuurin pimeän talven jälkeen kevääseen?

Lähteet: 

Seppänen, M., Hakola, M. 2019. Unohda vanha bisnesmalli - digitaaliset ekosysteemit ovat ylivertaisia arvontuotannossa. Kauppalehti, Digiarjessa-blogi.

Kohtala, T. 2019. Suuria toiveita ja piileviä mahdollisuuksia - yritykset tarvitsevat datatulkkia. Kauppalehti, Digiarjessa-blogi.

Digitalisaatio luo omalta osaltaan puitteet nyky-yhteiskunnan muutoksille. Digitaalinen kehitys on ollut äärimmäisen nopeaa viime vuosikymmenten aikana, minkä johdosta sähköposti, pilvipalvelut ja chat-robotit ovat nyt meille arkipäivää. 

Yritysten on mukauduttava jatkuvaan muutokseen pysyäkseen mukana kehityksessä, muuttuvissa trendeissä ja kuluttajien nopeasti vaihtuvissa mieltymyksissä. 

Yhdysvaltalainen Netflix julkaisi viimeisimmät tunnuslukunsa lokakuun puolivälissä ja julkistuksen myötä yhtiön osake lähti jälkimarkkinoilla 10 prosentin nousuun, selviää Kauppalehden tuoreesta artikkelista. Julkistus oli viimeinen ennen marraskuun markkinamuutosta, joka aiheutuu Disneyn ja Applen aloittamasta suoratoistopalveluiden käyttäjäkilpailusta. (Kauppalehti 2019a) Netflix on pärjännyt alalla vahvasti, mutta se ei ole ainoa suosittu elokuvien ja televisiosarjojen suoratoistoa tarjoava palvelu: tuttuja ainakin itselleni ovat myös Viaplay, HBO Nordic, C More, Amazon Prime Video ja FOXPlay. Disney ja Apple ovat jo nyt suuria yrityksiä, jotka tuntee jokainen.

Nähtäväksi silti jää, että riittääkö kilpaillulla alalla vielä tilaa uusille nousijoille.

Elokuvien ja televisiosarjojen suoratoistopalvelut eivät ole ainoita digitalisaation mahdollistamia innovaatioita. Kauppalehdessä kirjoitetaan, että äänikirjapalvelusta tunnettu ruotsalaisyhtiö Storytel ilmoitti syyskuussa ostavansa Suomesta kirjakustantaja Gummeruksen ja lokakuussa ylittäneensä vuoden kolmannen neljänneksen aikana ensi kertaa miljoonan maksavan tilaajan rajan (Kauppalehti 2019b). Myöskään Storytel ei ole ainoa kyseistä tuotetta tarjoava yritys, sillä myös niitä löytyy markkinoilta useita. Kukapa olisi 90-luvulla kuvitellut, että kännykän kautta kuunneltavat äänikirjat ja tabletin näytöltä luettavat e-kirjat tulevat saavuttamaan räjädysmäisen suosion parin vuosikymmenen päästä? Ei varmasti kovin moni!

Digitalouden kilpailu on kovaa ja onkin hyvin vaikeaa ennustaa vuoden 2025 suosituimpia yrityksiä tai edes sitä, ovatko tämän päivän johtavat digiyhtiöt pystyssä vielä parin vuoden päästä. Ainakin nyt vaikuttaa siltä, että suoratoisto- ja äänikirjapalvelut ovat tulleet jäädäkseen. Uuden tuotteen myötä trendit voivat kuitenkin muuttua.

Tänä vuonna kaduille tulivat sähköpotkulaudat, mutta pian tien varresta voi löytyä taas jokin aivan uusi ja yhä enemmän digitaalisia ratkaisuja hyödyntävä kulkuväline.

Juuri se tekee nopeasti kehittyvästä digialasta tavattoman mielenkiintoisen. Se on kuitenkin varmaa, että emme voi edes kuvitella kaikkia digitalisaation mahdollistamia tulevaisuuden innovaatioita, jotka tulevat syrjäyttämään nyt käytössämme olevia tuotteita ja olemaan osa arkeamme.

Lähteet:

Kauppalehti 2019a. Sijoittajat laittoivat ostohousut jalkaan Netflixin osavuosikatsauksen jälkeen – käyttäjämäärät lisääntyivät odotuksia enemmän. Luettavissa: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sijoittajat-laittoivat-ostohousut-jalkaan-netflixin-osavuosikatsauksen-jalkeen-kayttajamaarat-lisaantyivat-odotuksia-enemman/8563ecdd-a490-43d8-8d41-ebedcd9b47d3. Luettu 26.10.2019.

Kauppalehti 2019b. Gummeruksen ostanut Storytel ylitti miljoonan tilaajan rajan. Luettavissa: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/gummeruksen-ostanut-storytel-ylitti-miljoonan-tilaajan-rajan/8fd6974a-969f-4fbb-be78-2f7f65ea6381. Luettu 26.10.2019.

https://www.storytel.com/fi/fi/

Initiative Q, eli tuttavallisemmin Q-raha on saanut viime päivinä mediassa paljon huomiota osakseen ja se on kerännyt hankettaan varten jo 4 miljoonaa käyttäjää. Käyttäjiä houkutellaan mukaan tarjoamalla ”rahaa” nimi ja sähköpostiosoitteesta. Q-rahan tarkoitus on mullistaa maksaminen, ja lyödä läpi uutena maksujärjestelmänä. Hankkeen takana on israelilainen yrittäjä Saar Wilf, jolla on vaikuttava tausta menestyksekkäistä projekteista kuten Fraud Science (Paypalilla käytössä), sekä Trivnet, jonka kauppahinta tietoturvayritys Gemaltolle oli 35 miljoonaa dollaria.

 Q- Raha hanke on jo alkumetreiltään asti saanut paljon kritiikkiä osakseen, ja asiantuntijoiden mielestä kyseessä on toistaiseksi vain hype ja julkisuuskohu, ja tämä pitääkin paikkansa koska hanke ei ole vielä edennyt edes testausvaiheeseen. Suomen Pankki kritisoi kauppalehdessä hanketta termein; ”Epäuskottava”, ”ei mitään voitettavaa”, ” hyvin epätodennäköistä, että kukaan käyttäisi tuota". Kritiikistä huolimatta mahdollisuudet onnistua on myös olemassa, vaikka kyseessä ei ole bitcoinin kaltaisesta kryptovaluutasta, joka perustuu avoimeen koodiin ja hajautettuun lohkoketjutekniikkaan.

 Innovaattorit, kuten Saar Wilf, pyrkivät olemaan eturintamassa, mikä tulee digimaksamisen uusiin mahdollisuuksiin, koska ensimmäinen on aina ensimmäinen, ja mikään muu ei ole yhtä pysyvää kuin muutos. Tämän kaltaisen hankkeen putkahtaminen oli vain ajan kysymys, koska luottamus pankkeihin on horjunut vuoden 2008 notkahduksen jälkeen, eikä pian todellisuutta oleva Brexit herätä ainakaan lisäluottamusta kuluttajissa. Q-raha on sekä uhka että mahdollisuus, joka perustuu käyttäjämäärään ja käyttäjien luottamukseen. Ensimmäinen mieleen nouseva uhka voi liittyä rikolliseen toiminnan rahoittamiseen, kuten vuosia sitten kohauttanut bitcoin ja mustan pörssin SilkRoad huumeskandaali. Perustajilla lienee mietittävää, ja tehtävä strateginen linjanveto missä kanavissa ja millaisiin ostoksiin Q-rahaa voidaan käyttää. Kriittisyydellä on myös syytä suhtautua siihen, kuinka käyttäjätietoja käytetään ja millainen on yksityisyyden suoja. Tietosuojalauseke lienee käyttäjien nähtävillä, mutta kuinka moni sen lukee tai ymmärtää, on toinen asia.

 Seuraavat vuodet määrittänevät alkaako hanke ottaa tuulta alleen, vai unohdetaanko koko projekti kaikessa hiljaisuudessaan. Mitään konkreettista ei vielä ole, on vain perustajan utopiaa.

 Lähteet:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/toistaiseksi-kyse-on-ainoastaan-julkisuuskohun-rakentamisesta-initiative-q-lupaa-ilmaisen-rahan-muuttuvan-100-000-dollarin-arvoiseksi/ae9495b2-0961-3457-b6df-6b117b7e09c8