#globalisaatio

Nykypäivänä lähes jokaisen yrityksen liiketoiminnassa on jotakin digitaalista, digitaalisuuden määrittely tosin riippuu yrityksen omasta kehitys vaiheesta. Toiselle yritykselle sähköinen ajanvaraus järjestelmä on digitaalisuutta, toisille yrityksille se voi olla kehitteillä oleva chatbot. On siis hankalaa määritellä tarkkaan mikä on se konkreettinen toimi, jota yksittäinen yritys tarkoittaa tai kehittää, kun puhutaan digitaalisesta liiketoiminnasta tai sen kehittämisestä. Yleisesti tällä kuitenkin tarkoitetaan jonkin kokonaan uuden, yritykselle arvoa tuottavan asian kehittämistä, jossa digitaalisuuden aste on aiempaa suurempi. Karkeasti voidaan ajatella myös niin että halutaan muuttaa fyysinen palvelu kokonaan tai osittain digitaaliseen muotoon.

Olemassa olevalle yritykselle digitaalinen liiketoiminta tarkoittaa yleensä yrityksen digitaalisia toiminnan tukia tai palveluita. Yrityksen digitalisaation kehittäminen ei aina näy asiakkaalle ulospäin, sillä kyseessä voi olla tiettyjen palvelujen automatisoiminen. Jatkuvasti kasvava digitalisaatio pakottaa osaltaan yritykset etsimään uusia toiminta malleja. Datan jakaminen ja hyödyntäminen yrityksien toiminnassa korostuu, kun etsitään uusia keinoja tuottaa hyötyä asiakkaille tai tehostaa itse yrityksen toimintaa. Yrityksen liiketoiminnan kokonaan digitalisointi vaatii kokonaisvaltaisen strategisen näkemyksen, joka kattaa tuotteet, prosessit ja kanavat. Digitaalisen liiketoiminnan kehittämisen haasteita voivat olla yksinkertaisesti osaamisen puuttuminen, varsinkin pienemmissä yrityksissä. Suuremmissa yrityksissä ongelmia kohdataan yleisimmin kansainvälistymisen kohdalla, sillä muissa maissa on erilaiset tietosuojalainsäädännöt sekä eroja digitaalisessa tunnistautumisessa.

Digitalisaatio itsessään helpottaa yritysten sekä asiakkaiden toimintaa ja tuo mukanaan myös uusia mahdollisuuksia kasvaa. Täysin digitaalinen liiketoiminta ylittää maantieteelliset rajat helpommin kuin perinteinen liiketoiminta. Paikallinen liiketoiminta myös laajentuu digitalisaation myötä helpommin kansainväliseksi. Lisääntyvä digitalisaatio siis edistää merkittävästi globalisaatiota yrityksen sekä asiakkaan näkökulmasta. Asiakkaan näkökulmasta digitalisaatio tuo saataville sellaisten yritysten palveluita, joita ei välttämättä omasta kotimaasta tai kaupungista löydy. Helpoimpana esimerkkinä tästä ovat verkossa toimivat erilaiset nettikaupat. Tässä yhteydessä myös asiakkaan omat kielelliset sekä digitaaliset taidot korostuvat.

Työelämää takana reilut kaksikymmentävuotta, edessä toiset saman verran. Työuran alussa koulujen lomat tehtiin töitä isän putiikissa paperihommissa ja siitä sitten kaupan kassan kautta myyntiä ja yrittäjyyttä. Kaikenlaisia sivuaskeleita on tullut vuosien varrella tehtyä, mutta aina olen päätynyt kaupanalan hommiin takaisin.

Vuosi sitten oli aika miettiä asioita uusiksi, ja sain kuin sainkin opiskelupaikan Haaga-Heliasta, ja sillä tiellä ollaan. Tämä blogi liittyy opintoihin ja haluan käytännönläheisenä ihmisenä pysyä ruohonjuuritasolla ja käytännön esimerkeissä teoriahelinän sijaan. Vanhanakin voi oppia uutta, vai voiko?

Blogia olen kirjoitellut ennenkin omaan yrittäjätoimintaan liittyen. Aikaa siitä on kulunut jo kymmenenvuotta ja blogien saralla, niin kuin yleensäkin digi-/somekanavien saralla on tapahtunut todella suuri muutos tuona aikana.

Digitaalinen liiketoiminta kuulostaa terminä todella vieraalle, varmaankin siitä syystä, että pidän itsestään selvänä, että nykypäivän yritys on jollakin tapaa mukana verkossa ja/tai sosiaalisessa mediassa (somessa).

Mitä ajatuksia se sitten herättää yrittämisen näkökulmasta? Verkkokauppoja syntyy kuin sieniä sateella ja varmaan kuolee samalla tahdilla. Verkkokaupan perustaminen on helppoa, mutta mitä sen jälkeen? Pitäisi osata hakukonemarkkinointia, koodausta, olla sujuvasanainen kirjailija, yötä päivää valmiina päivittämään somea ja vastaamassa viesteihin. Huonot tai päivittämättömät verkkosivut ja somekanavat ovat yritykselle todella huonoa mainosta ja tähän tehtävään kannattaa panostaa ajatuksella, joko omin voimin tai ulkoistamalla.

Kuka osaa nämä tekniset jutut saatikka ymmärtää somekieltä? Meillä nelikymppisillä on jo omat haasteet, kun meidän urien alkuvaiheessa oli uusinta uutta näppäinpuhelimet ja kannettavat Mobirat. Entä meidän vanhemmat, jotka kaikki eivät ole koskaan edes käyttäneet tietokonetta, absurdia, eikö totta! Toista se on nykysukupolvella, joka on syntynyt tabletti liimattuna kouraan. He saavat varmasti vielä jotakin paljon ihmeellisempää aikaan.

Tämä tietysti luo uudenlaisia mahdollisuuksia mm. markkinointiin ja uusia työmahdollisuuksia esim. bloggarina, tubettajana tai tarjoamalla palveluita näiden kanavien rakentamisessa.

Miten sitten koen hyötyväni omassa arjessa näistä digiajan edistysaskeleista. Kampaajalle ja kirpparille voi varata ajan koska vain nettiajanvarauksen kautta. Kaikki pankkiasiat hoituu kotoa käsin. Blogeista ja facesta saan paljon ideoita hyödynnettäväksi omissa tekemisissäni. YouTubesta löytyy ohje asiaan kuin asiaan. Tässä nyt muutama mainitakseni.

Somen voima on ihmeellinen. Hiljattain seuraamani kotimainen vaatemerkki ilmoitti Facebookin käsityöryhmässä lopettavansa kokonaan kankaiden myynnin ja aloittavansa seuraavana aamuna klo 7 näiden loppuunmyyntialen. Kankaat oli myyty loppuun varastosta saman päivän aikana. Tuossa kyseisessä Facebook-ryhmässä on jäseniä n.33500 ja viesti varmasti oli levinnyt moniin muihinkin ryhmiin.

Kuinka moni pienyrittäjä onkaan aloittanut pienesti Facebookissa, omalla blogilla tai tarjoamalla tuotteitaan bloggareille. Yleisö on siellä valmiina, kun vaan osaa keinot.

Kun tietotekniikka on ajan saatossa kehittynyt ja kehittyy edelleen, avaa se samalla uusia mahdollisuuksia niin kotimaassa kuin maailmanlaajuisestikin. Postaat esim. Instagramiin kuvan oikealla hastagillä ja kuvallasi on heti maailmanlaajuinen levikki.

Digitaalinen liiketoiminta. Monelle termi herättää mielikuvia, mutta mitä sillä todellisuudessa tarkoitetaan? Yleisesti sillä tarkoitetaan sähköisessä muodossa toimivia taloudellisia prosesseja, joiden avulla yritykset parantavat mm. kustannustehokkuuttaan, markkinointiaan ja kilpailukykyään. Nykypäivän yritysten keskuudessa Digitaalinen liiketoiminta (sähköinen liiketoiminta) onkin muodostunut kilpailukyvyn kannalta jopa välttämättömäksi trendiksi.

Digitaalinen liiketoiminta on mahdollistanut kokonaan uusia palveluita, sekä perinteisten palveluiden digitalisoitumista. Näistä esimerkkeinä voidaan mainita musiikkipalveluiden muutokset ja uusien digitaalisia palveluita tarjoavien IT- yritysten lisääntyminen. Useat IT-alan yritykset tarjoavat erilaisille toimialoille palveluita digitaalisen liiketoiminnan kehittämiseen. Näiden palveluiden tarkoituksena on luoda asiakasyrityksille työkaluja oman liiketoiminnan sähköistämiseen. Ne tarjoavat yrityksille tukea ja ratkaisuja, joiden avulla yritys voi pärjätä ja kehittyä digitalisoituneessa ympäristössä. Pysyäkseen mukana jatkuvasti kovenevassa kilpailuympäristössä, yritysten on pystyttävä vastaamaan asiakkaiden kasvavaan vaatimustasoon ja niiden toiminnan tulee olla entistä joustavampaa ja kustannustehokkaampaa. Digitaalisen liiketoiminnan myötä yritykset parantavat kustannustehokkuuttaan toimintojen automatisoinnin avulla ja digitaalisten palveluiden suunnittelussa voidaan liiketoiminnasta tehdä mahdollisimman joustavaa ja asiakkaiden tarpeita vastaavaa. Vaikka digitalisaatio nähdäänkin merkittävänä menestyksen edellytyksenä myös perinteisillä toimialoilla, voidaan sanoa sen viime aikoina kiihtyneen myös valmiiksi digitalisaation parissa toimivien yritysten piirissä. Digitaalinen liiketoiminta nähdään yhä useammin välttämättömänä kilpailukeinona ja tämä onkin luonut erinomaisia mahdollisuuksia esimerkiksi pienemmille yrityksille kilpailla suurempien kanssa. Innovatiivisilla ja ketterillä yrityksillä on suuremmat edellytykset hyödyntää käynnissä olevaa digitalisaation murrosta, kun taas suuremmilla ja jäykemmillä yrityksillä kestää pidempään muokata toimintaansa tähän päivään. Digitaalinen liiketoiminta on tuonut mukanaan laajemman toimintaympäristön ja antanut yritysten käyttöön uusia kanavia ja toimintamalleja, joiden avulla kilpailu kansainvälistyy ja toimialueiden rajat hämärtyvät. Digitalisoituminen onkin muuttanut maailmanlaajuisesti yritysten ja asiakkaiden tapoja kommunikoida ja ottaa yhteyttä. Yhtenä globalisaatiota kiihdyttäneenä digitaalisena liiketoimintamallina mainittakoon verkkokauppa, joka on mahdollistanut useiden yritysten laajentumisen kansainvälisiksi. Alla olevasta kuvasta voidaan havainnollistaa ero perinteisen jakelukanavan ja sähköisen verkkokaupan välillä.

Itselleni digitaalinen liiketoiminta on tähän asti tarkoittanut palveluiden ja asioinnin nopeutumista ja helpottumista sähköistymisen myötä. Verkkokaupat ovat tuoneet ulkomailla myytävät tuotteet saatavilleni ja tämän avulla vaikuttaneet tuotevalikoiman lisääntymiseen ja hintoihin. Tämän lisäksi useimmilla yrityksillä on käytössään sähköiset, sekä automatisoidut asiointi- ja ajanvarauspalvelut. Myös mobiilisovellukset ovat helpottaneet arkeani huomattavasti ja välillä maksellessani laskuja metromatkalla pohdinkin mielessäni, mitä digitalisaatiolla on vielä annettavana tulevaisuudessa?

Aina digitaalisten palveluiden käyttö ei kuitenkaan suju ongelmitta ja ne sisältävätkin paljon tietoturvariskejä. Sähköisten palveluiden lisääntymisellä onkin varjopuolensa, joka korostuu jatkuvasti perinteisten palveluiden nojautuessa yhä enemmän sähköisiin järjestelmiin. Tulemmeko jonain päivänä vielä kaipaamaan aikaa ennen digitalisaatiota?

Yhä useampi liike joko syntyy kokonaan verkkokaupaksi tai laajentaa toimintaansa kivijalkakaupasta verkkokauppaan. Ja yhä enemmän ihmiset myös tekevät ostoksensa, niin sisustus- kuin ruokaostoksensa, verkossa. Mitä tällä osa-alueella on odotettavissa tulevaisuudessa ja mihin yritysten tulisi kiinnittää huomiota?

PayTrail haastatteli verkkokaupan asiantuntijoita ja päällimmäiseksi nousi kaksi kantavaa teemaa, asiakkaan ja asiakaskokemuksen nostaminen keskiöön sekä globaalisaatio. Molemmat ovat asiantuntijoiden mukaan trendisanoja mitä hoetaan päivästä toiseen, mutta ei aidosti toteuteta. Tästä asiakkaan keskiöön nostaminen on hyvä esimerkki. Verkkokaupat tarjoavat pääsääntöisesti tuotteitaan ja mainonta yms. tehdään aina tuote edellä. Tällöin asiakas ja hänen tarpeensa jäävät toiseksi. Dataa ja teknologiaa muuttaa asian suuntaa on jo olemassa, tätä tulisi vain käyttää yhä enemmän. Olen itse törmännyt esimerkiksi teemoittain jaettuihin vaatekokonaisuuksiin tai “inspiraatio” otsikon alle eri tavalla lueteltuihin tuotteisiin. Usein sivustoilla on myös kevyesti johdattelevia “muut tuotteen x ostaneet katsoivat myös....” otsikoita. Nämä toiminnot jäävät kuitenkin usein sivurooliin. Miksi koko verkkokauppaa ei voisi rakentaa ajankohtaisten teemojen ympärille? 

Lisäksi asiakaskokemukseen panostetaan rajallisesti. Jotta verkkokauppa erottuisi edukseen tulee kauppiaiden yhä enenevissä määrin tehdä kauppansa viihtyisäksi ja elämykselliseksi, myös verkossa. Sivusto jolla asiakas viihtyy ja saa elämyksiä, on sivusto jolle asiakas palaa yhä uudestaan. Tässä onnistuneeksi verkkokaupaksi asiantuntijat mainitsivat esimerkiksi Varusteleka yrityksen verkkokaupan, jossa tuotekuvaukset ovat kirjoitettu huumorin kautta. Mieti siis, minkä tyylinen elämys yrityksellesi sopii. Onko virtuaalinen showroom se teiän juttunne, vai voisiko asiakas saada elämyksiä jotain muuta kautta? 

Myös käytännön asiat kuten sivuston helppokäyttöisyys ja ennen kaikkea mobiililaitteen kautta toimiva verkkokauppa ovat tulevaisuuden kilpaliluvaltteja! Eikä asiakkaaseen yhteydenpitoa pidä unohtaa, joten mikäli sivustollasi ei ole toimivaa chat tai viestittely- osiota, nyt on korkea aika panostaa myös siihen.

Digitaalinen liiketoiminta – Mitä, kuka ja kenelle

Digitaalisella liiketoiminnalla tarkoitetaan yrityksen liiketoimintamallia, joka perustuu uusimpien teknologioiden käyttöön ja niiden avulla uusien innovaatioiden sekä asiakaslisäarvon tuottamiseen asiakkaille ja sitä kautta yrityksen kilpailukyvyn ylläpitämiseen ja sen parantamiseen yhä nopeammin globalisoituvilla markkinoilla.

Digitaalinen liiketoiminta ei ole pelkästään talouden tietojärjestelmien hallintaa, vaan se käsittää kaikki yrityksen liiketoiminnan osa-alueet joita sähköisissä ympäristöissä ylläpidetään; toimitusketjut, yrityksen palvelut, asiakkuudenhallintajärjestelmät (CRM), markkinoinnin,  myynnin sekä hallinnon ja viestinnän.

Viestintä on mitä suuremmassa määrin osa digitaalista liiketoimintaa. Erityisesti yrityksen ulkoinen viestintä on tärkeää, sillä se välittää ulos päin tietoa siitä miten yrityksellä menee ja vahvistaa (positiivista) mielikuvaa yrityksestä. Ulkoinen viestintä sisältää muun muassa talous- ja omistajaviestinnän, mediaviestinnän, sosiaalisen median, asiakasviestinnän sekä kriisiviestinnän alueet.

Voimakkaimmin digitalisaatiota eteen päin ovat viemässä IT – alan yritykset ja startup- yritykset, jotka pyrkivät tuomaan markkinoille uusimpiin teknologioihin perustuvia innovaatioita ja kehittämään olemassa olevia palvelumuotoja ja siten saavuttamaan edun todella kilpaillussa markkinassa.

Digitalisaatio = globalisaatio

Digitalisaation ansiosta maailma on pienentynyt ja kaikki maapallon kolkat ovat jokaisen mobiililaitteen ja tabletin saavutettavissa sekunneissa. Yritykset ovat entistä alttiimpia globalisaatiolle ja kansainväliselle kilpailulle ja digitalisaation myötä asiakaskokemus ja asiakaskeskeisyys ovat nousseet liiketoiminnan keskiöön. Palvelumuotoilijat innovoivat uusia palvelujen muotoja ja asiakas kiittää saamastaan palvelusta ja vallasta ja valitsee mieleisensä tuotteen sen toimitusmaasta riippumatta. Kansainvälistynyt kilpailu pakottaa yritykset mukaan digitaaliseen muutokseen.

Pilvi ja digi osaksi toimintastrategiaa

Erilaiset pilvipalveluratkaisut ovat osa digitaalisen liiketoiminnan ydintä. Vaikka oikeastaan kyse ei aina ole vain pilvipalveluista ja niiden tuomista mahdollisuuksista, vaan olemassa olevien tietojärjestelmien ketteryydestä, joustavuudesta ja nopeudesta ja siitä kuinka ne taipuvat tarjolla oleviin pilvipalveluihin ja muihin uusiin palvelumuotoihin (esim. teollinen internet).

Selvää on, että perinteisissä liiketoimintatavoissa pysyttelevä yritys altistuu riskeille. Asiakaskokemuksen laatu heikkenee kehnompien palvelukokemusten myötä ja yrityksen maine kärsii. Lopulta kilpailukyky heikkenee ja koko liiketoiminta vaarantuu.

Kiinnostavaa on, että kustannussäästöpaineiden kanssa taistelevat perinteiset valtionlaitokset kuten Posti ja sen palvelujen karsiminen ja heikentynyt palvelun laatu ovat ajaneet yrityksiä digitaalisten järjestelmien käyttöönottoon. Esimerkiksi sähköisten osto- ja myyntilaskutusohjelmien käyttö on pienissä yrityksissä selvästi lisääntynyt.

Onnistuminen digitaalisessa murroksessa edellyttää muutoksia yrityksen perinteisissä toimintatavoissa. Järkevää ja kauaskantoista digitalisaatiota toteuttaakseen (ja kilpailukyvyn säilyttääkseen) kannattaisi digitalisaatiostrategia sisällyttää osaksi yrityksen toimintastategiaa. Digitalisaatiostrategian tuoma ennakointi auttaa varmistamaan muutoksessa onnistumisen ja liiketoiminnassa menestymisen sekä mahdollistaa kustannustehokkuuden ja liiketoimintojen kehittymisen jatkossakin uusiin suuntiin.

Uusien pilvessä ylläpidettävien tietojärjestelmien odotetaan todella olevan kustannustehokkaita ja maksavan investoinnin pian takaisin kustannussäästöjen kautta. Odotetut säästöt lisensointi- , toimitila-, konesali-  ja henkilöstökustannuksissa luovat digitalisaatiolle kovat odotukset.

Mobiililaitteet ovat päässeet henkilökohtaiseen elämäämme sekä niitä käytetään nyt laajasti liiketoiminnassakin. Cloud-teknologiat ovat muuttaneet radikaalisti IT-teknologian käyttöä liiketoiminnassa, laajentaneet huomattavasti mahdollisuuksia ja tarjoavat IT-palveluja suoraan käyttäjille ja muille palveluille. Maailmanlaajuisten verkkojen laajamittainen levinneisyys on antanut mahdollisuuden luoda täysin uusia liiketoiminnan muotoja.

Maailman muuttuessa muuttuvat myös klassiset liiketoimintamallit. Airbnbilla, joka tarjoaa suurta palvelua yksityisten asuntojen löytämiseksi ja vuokraamiseksi, ei ole omaa omaisuutta. Alibaballa, maailman suurimmalla vähittäiskaupalla, ei ole varastoja. Nämä yritykset toimivat verkolla. Teknologiat luovat uusia mahdollisuuksia ja näin ollen ne muuttavat olennaisesti yritysten liiketoimintaa, minkä kautta uusia liiketoimintamalleja syntyy nopealla vauhdilla varsinkin digitaalisten palveluiden ympärille.

Nykyään monet yritykset käyttävät onnistuneesti robotteja. Robotit voivat esimerkiksi ottaa tilauksia vastaan, sairaaloissa robotit hoitavat potilaita ja yleensä nykyisessä digitaalisessa maailmassa robotit vievät rutiinityön. Tämä ei tarkoita sitä, että ihmisiä ei enää tarvita, vaan digitalisoituminen auttaa käyttämään ihmisresursseja tehokkaammin.

Digitalisaatio on kaikenlaisten (tekstuaalisten, audiovisuaalisten) tietojen kääntäminen digitaaliseen muotoon. Sen lisäksi digitalisaatio on sitä, että teknologian avulla parannetaan nykyistä ja luodaan jotain aivan uutta, esimerkiksi uutta liiketoimintamallia. Yrityksellä on kolme tapaa käyttää teknologiaa yrityksen hyväksi: 1) automatisoida yrityksen sisäiset prosessit 2) automatisoida asiakkaan mahdollisuudet tutustua tuotteisiin tai palveluihin ja antaa palautetta siitä sekä automatisoida asiakkaan tarpeiden ja trendien hallintaa 3) automatisoida koko liiketoimintamallia

Globalisaatio on maailmanlaajuista verkottumista. Se on prosessi, jossa yhdistetään tai lähennetään mm. taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia normeja, tottumuksia ja periaatteita. Globalisaatio ja digitalisaatio liittyvät tiivisti toisiinsa. Ne eivät tunne maiden tai toimialojen rajoja. Talouden globalisaation nopean kasvun ovat mahdollistaneet teknologian kehittyminen ja tietoliikenneverkkojen parantuminen eli digitalisaatio.

Olen kirjanpitäjä isossa tilitoimistossa. Olen tyytyväinen, että johtomme ymmärtää täysin digitalisaation valtavaa merkitystä liiketoiminnassa. Meillä on käytössä mm. uudet ohjelmat, pilvipalvelut, sähköiset tietokannat jne. Kaikki yllä mainittu helpottaa merkittävästi kirjanpitäjän työtä. En kuitenkaan koe tätä kehitystä uhkaavan työelämääni.

Tieto ei koskaan vanhene. Tiedon tallennusmuodosta riippumatta tieto kuvaa aikaansa  ja kertoo sen ilmiöistä.  Yhteiskunnan murroksessa on tarpeellista tukea muutosta viestimällä siitä. Suomi on ollut aina valmiina muutokseen, sen on ollut pakko. Kun Sakari Topelius vuonna 1875 kuvasi Maamme kirjassa muutosta maataloudesta teolliseen yhteiskuntaan, luotiin Suomi- kuvaa luettavaksi. Digitalisaation avulla tietoa, kuviteltua tai todistettua, jaetaan reaaliaikaisesti. Unelmaa vai uhkaa?

 Toivoisin, että digitalisaatiosta, mahdollisuudesta löytää tietoa ilman kirjan avaamista, hyödyttäisiin sekä työ- että siviilielämässä? Yhteiskunnallisesti on merkityksellistä ottaa muutoksessa huomioon perinteisen ja digitaalisen yhteiskunnan solmukohdat ja ne, jotka tarvitsevat tukea sähköisten järjestelmien käyttämisessä.

 Mediayhteiskunta ja globalisaatio ovat tuoneet meille yleismaailmallisen mielipiteen ilmaisun: tykkäykset/ei tykkäykset. Tiedemaailmakaan ei pysy mukana yhteiskuntamuutoksen vauhdissa. Digitalisaation mukanaan tuomat muutokset ovat niin rajuja, että niiden haltuunotto on haastavaa. Silti digitalisaatio on muutakin kuin teknologiahömppää.

 Digitalisaation, automaation ja robotiikan myötä käytössämme on nykyaikaiset työvälineet, nopeat yhteydet ja luotettavat verkkopalvelut. Nämä mahdollistavat monikanavaisen ja reaaliaikaisen yhteydenpidon asiakkaiden ja yritysten välillä. Maailmankuvamme rakentuu perinteisen mediajulkisuuden sijaan ulkoisessa kanavassa,  ja digitaalisessa maailmassa kerrotaan yrityksen tarinaa. Tarina tulee osaksi palvelutoimintaa ja sen avulla voidaan muotoilla palvelua, joka erottaa organisaation muista kilpailijoista. Tämä jättää muistijäljen asiakkaille ja sidosryhmille.Mitä, jos yrityksen päämääränä ei olekaan olla globaalisti tavoitettavissa? Vaikka yrityksen toimikenttä on Suomessa, on sen oltava tietyissä asioissa globaalisti läsnä. Miten yritys pystyy määrittämään valmiuden digi-ja/tai globalisaation mukanaan tuomiin vaatimuksiin?

 Diginatiivien ja milleniaalien elämä organisoituu appsien "päälle". Heille siirto tietoyhteiskunnasta mediayhteiskuntaan on ollut luonnollinen, se on heidän elämää. Entisaikaan tärkeitä tiedonlähteitä olivat lehdistö, radio ja televisio. Nykyään mobiili ja sosiaalinen media tuottavat alustoja tiedon etsinnälle ja jakamiselle. Tavaroiden internet, cloud, SaaS, Software as Service, open AP, WEB 3.0, tekoäly ja robotisaatio ovat jokapäivisiä asioita kouluissa ja työelämässä. Yrityksen ja kumppaniverkoston sisäistä sosiaalista mediaa hyödynnetään jatkuvasti. Olemme sanoneet hyvästi yksisuuntaisille viestintäkanaville.

Digitaalinen liiketoiminta kuulostaa minusta ideoiden tuottamiselta asiakkaiden käyttöön helposti ja vaivattomasti sekä fyysisestä paikasta riippumatta. Palveluiden pitäisi olla saatavilla 24/7 ja parin napinpainalluksen päässä. Uskoisin, ettei kyseessä olisi ensisijaisesti varsinaisten fyysisten tuotteiden myyminen sen varsinaisessa ja ”vanhahtavassa” määritelmässä, vaan joko täysin uusi idea, palvelu tai johonkin tuotteeseen/palveluun liittyvä digitaalinen funktio, joka edesauttaa sen toimintaa. Digitaalista liiketoimintaa yrittää varmasti monikin yritys, mutta kekseliäisyys, ainutlaatuisuus ja innovatiivisuus ovat avainsanoja menestymiseen. Ne yritykset, jotka keksivät parhaan tavan tuottaa lisäarvoa asiakkailleen, pärjäävät.

Muutenkin asiakaslähtöisyys ja asiakkaiden kuuntelu korostuvat. Palvelujen kulutusta voi seurata varsin helposti digitaalisien palvelujen kautta, mutta ehkä myös sitä, mitä asiakkaat haluavat. Konecranes puhui vuoden 2014 vuosiraportissaan näyttävästi teollisesta internetistä, jossa liitettävyys saataisiin uudelle tasolle. ”Se (teollinen internet) muuttaa merkittävästi meidän ja asiakkaidemme työskentelytapoja”, todetaan Konecranes vuosiraportissa. (Konecranes 2015) On totta, että digitalisaatio vaatii enemmän uutta kykyä toimia sekä asiakkailta että palvelun tuottajilta. Tarkoituksena on varmasti myös tuottaa lisää mahdollisuuksia ja tehokkuutta molemmille osapuolille.

Globalisaatio ja digitalisaatio liittyvät siinä mielessä varmasti yhteen, että edellä mainittu ilmiö on tuonut tarpeita jälkimmäisen kehittymiseen. Digitalisaatio on mahdollistanut uudenlaisia liiketoimintamalleja, jotka ovat syntyneet globalisaation paineessa. Globalisaatio terminä on sen verran kiemurainen ja mielipiteitä nostattava, että on vaikea sanoa muuta kuin, että se vaikuttaisi olevan tosiasia. Digitalisaatio sen myötä on myös tätä päivää ja tulevaisuutta.  

 Oma kokemuksina digitaalisista palvelumalleista on yrityksiltä, jotka ovat ottaneet liiketoimintaansa digitaalisia palveluja. Näistä esimerkkinä on erilaisten ruokakauppojen kotiin toimitukset. Käytän tällä hetkellä yhtä palveluntarjoajaa, jonka verkkosivujen kautta voi valita tuotteet ja toimitusajan. Käytän ajoittain toista palveluntarjoajaa, jonka palvelut voi maksaa jo tilausvaiheessa. Käytän edellä mainittua enemmän sen takia, että se on hieman edullisempi ja valikoima on laajempi.

 Äskettäin tilasin myös kotisiivouksen. Tilaus tapahtui täysin digitaalisesti. Palvelun arviointi ja hyväksyntä tapahtuivat myös digitaalisesti. Itse siivousta ei tietenkään voi toimittaa digitaalisena palveluna, mutta osa palvelusta oli muutettu täysin digitaaliseen ja vaivattomaan muotoon. Myös maksu tapahtui varaamisen yhteydessä, eikä laskuja seurannut perästä.

 Lähteet: