Digitaalisuus on tullut jäädäkseen yritysten liiketoimintaan niin kansallisesti kuin globaalisti, muodostuen näin yhdeksi merkittävimmäksi yrityksen elinehdoksi. Sen avulla voidaan saavuttaa kasvua, kustannussäästöjä ja menestystä.

Digitaalisuus voi tuottaa hyötyä yrityksille ja organisaatioille kolmella tavalla: (Lähde: accenture-digital-business-study-fn.pdf, www.accenture.com)

Digitaalisilla myyntikanavilla

Operaatioiden ja prosessien automatisoinnilla

Uudella digitaalisella liiketoiminnalla

Digitaalisilla myyntikanavilla haetaan kasvua tuomalla palvelutarjoama laajemmin ja lähemmäksi uusia ja nykyisiä asiakkaita. Tavoitteena on tarjota helppoa ostamista ja ylivertaista asiakaskokemusta.

Taustaprosessien automatisoinnilla tavoitellaan kustannussäästöjä ja tehokkuuden kasvua. Toimintoja asiakkaan valintojen ja hankintapäätösten taustalla tehostetaan henkilösidonnaisista manuaaliprosesseista automaattisiksi.

Suurimman hyödyn katsotaan kuitenkin syntyvän silloin kun yritys onnistuu luomaan ja tuomaan markkinoille kokonaan uutta digitaalista liiketoimintaa.

Mutta onko digitaalisuus vain mahdollisuus?

Perinteiset valtioiden rajat poistuvat ja uusia asiakasryhmiä tulee yritysten ulottuville - liiketoiminnan kansainvälistyminen on helpompaa kuin aikaisemmin. Elämme kuitenkin vielä murroksessa ja tulevaisuutta on vaikea ennustaa.

Digiverotus saattaa hidastaa kansainvälistymistä. Yli 20 maassa on otettu tai ollaan ottamassa käyttöön ulkomaisia yrityksiä koskevia digiveroja. Tästä syntyy yrityksille haitallista kaksinkertaista verotusta. Esimerkiksi yhdysvaltalaiset teknologiajätit ovat närkästyneet Ranskassa käyttöön otetusta digiverosta, joka on suuruudeltaan kolme prosenttia.

OECD pyrkii tekemään jo tämän vuoden loppuun mennessä luonnoksen kansainvälisen yritysverojen sääntöjen perustavanlaatuisesta muutoksesta ja verotulojen uudelleenjaosta maailmassa. (Lähde HS 23.10)

Digiverotuksen lisäksi hidastavana tekijänä on eri valtioiden tapa käsitellä digidataa. Valtiot ovat vielä eri tasoilla digimaailmassa. Toiset ovat ottaneet sen käyttöön mahdollisimman tehokkaasti ja vievät tätä eteenpäin kaikilla sektoreilla. Suomi esimerkiksi kuuluu tähän ryhmään.

Sitten on maita, jotka haluavat valvoa, mitä tietoa kansalaiset voivat digimaailmassa käyttää. Heillä on tiukat rajat myös digivirralle. Näitä maita ovat tiedotusvälineistä saadun tiedon mukaan ainakin Venäjä, Kiina ja Pohjois-Korea.

Kolmantena ryhmänä on maat, jotka eivät vielä ole infransa kehityksen osalta sillä tasolla, että digimaailma olisi käytettävissä muun maailman tavoin. Näitä maita on oletettavasti ainakin Afrikan mantereella.

Kohti haasteita digitalisoinnin matkamme käy

Digimarkkinat ovat isot ja mahdollistavat uuden liiketoiminnan syntymisen sekä nykyisten liiketoimintojen innovoinnin digitaalisempaan muotoon. Jos aikoinaan teollisen toiminnan koneellistaminen oli mullistavaa, on digitalisointi ja robotiikan lisääntyminen kaikilla aloilla yhtä mullistavaa yhteiskunnan ja maailman liiketoiminnan näkökulmasta. Melkeinpä mitä vaan voidaan digitalisoida. Jopa vanhusten kanssa seurustelua ja liikuntatuokioita vetää robotti. Ei kai kukaan tätä olisi uskonut tapahtuvaksi kymmenen vuotta sitten.

Monella alalla digitalisointi on osoittautunut erittäin hyväksi asiaksi, ja sitä kautta kuluttajat ovat saaneet arkeensa paljon helpottavia asioita.

Haasteita on kuitenkin vielä edessä. On joukko ihmisiä, jotka eivät kykene käyttämään digitaalisia palveluita, ja heidän auttamisekseen on tehtävä paljon töitä. Palvelu saatetaan tehdä ensin ja sitten huomataan, ettei se ehkä käykään kaikille. Ollaan jo suunnitteluvaiheessa liian myöhään liikkeellä. Esimerkiksi Kanta.fi -palvelu, josta löytyvät lääkärikäyntitiedot ja reseptit, on suunniteltu käytettäväksi pankki- tai mobiilitunnuksilla. Alaikäisten vanhemmilla on oikeus nähdä lastensa asiat, mutta jos olet täysi-ikäinen edunvalvottava ja sinulle ei voi antaa mobiilitunnuksia, et pysty valtuuttamaan toista katsomaan asioitasi. Et siis pääse ohjelmaan katsomaan omia tietojasi millään tavalla.

Toivottavasti myös yritysten liiketoiminnan digitalisaation kehittäjät heräisivät ymmärtämään vielä edessä olevia ongelmia myös pienempien ryhmien osalta, jotta meille ei syntyisi uutta luokkaa, joka jää yhteiskunnan palveluiden ulkopuolelle.

Digitaalisen liiketoiminnan strategia

Yrityksellä on muutamia eri vaihtoehtoja hyödyntää digitaalisia teknologioita liiketoimintansa kehittämisessä.

Yksi niistä on nykyisen liiketoiminnan säilyttäminen, missä siirrytään tarjoamaan verkkopalveluita olemassa olevan liiketoiminnan lisäksi, mutta ydinliiketoiminta pysyy ennallaan.

Toiseksi yritys voi haluta kasvaa ja lisätä asiakasmäärää digitaalisen liiketoiminnan avulla. Tällöin yrityksen on otettava käyttöön työkaluja liittyen asiakkuuksien hallintaan tai vaikkapa pilvipalvelut tehostamaan yrityksen sisäisiä toimintoja.

Kolmantena esimerkkinä täysin uudet digitaaliset liiketoimintakokonaisuudet, mitkä yritys voisi integroida olemassa olevaan liiketoimintamalliin. Tämä vaatii innovointia ja luovia kokeiluja uusien prosessien synnyttämisessä. Yrityksen on mahdollista verkostoitumalla toisten jo digitaalista liiketoimintaa harjoittavien yritysten kanssa hankkia synergiaetuja omaan toimintaansa.

Tavoite ja suunta ovat tärkeitä, koska erilaisia uusia teknologioita ja tuotteita on paljon. Organisaatio hassaa helposti resurssinsa turhaan, jos erilaisia ratkaisuja lähdetään kokeilemaan ilman selkeää käsitystä siitä, vievätkö ne kohti tavoitetta vai eivät.

(https://niklaswallenius.fi/digitalisaatio/nain-laaditaan-digistrategia/)

Kuvio 1. Lähde: Statista, 2019, https://www-statista-com.ezproxy.haaga-helia.fi/statistics/881848/digitalization-state-in-smes-in-finland/

Ohessa PK-yritysten digitaalisuuden tilaa selvittäneen kyselyn tulokset. Suurin osa vastaajista kokee digitalisaation parantaneen yrityksensä tilaus- ja toimitusketjua, tuotantoa ja käyttäjäkokemusta. Esineiden internetin, massadatan ja analytiikan hyödyntäminen on kuitenkin harvinaista, joten hyödyntämätöntä potentiaalia on vielä olemassa. Mitä enemmän analysoitavaa dataa yrityksillä on päätöstensä tueksi, sitä todennäköisemmin toivottu strateginen päämäärä olisi mahdollista saavuttaa.

Digitaalinen liiketoiminta – mitä sillä tarkoitetaan? Tarkoitetaanko sillä yrityksiä, jotka toimivat kokonaisuudessaan digitaalisesti kuten Netflix, Spotify ja Inderes? Vai kattaako digitaalinen liiketoiminta myös perinteisempää liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä, joissa mietitään liiketoiminnan digitalisoimista. Vai tarkoitetaanko sillä yrityksiä, joilla on verkkokauppa?

Digitaalisesta liiketoiminnasta puhuttaessa törmää usein termiin alustatalous. Mutta mitä se tarkoittaa? Valtioneuvoston kanslia, Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Innovaatiorahoituskeskus Business Finland ovat julkaisseet Digitaalisen alustatalouden tiekartaston, jossa sanotaan näin:  

“Alustatalous on Internetin kehityksestä kummunnut, nopeasti vakiintuva liiketoiminnan organisointimalli, jota käytetään erityisesti nopeasti skaalautuvien palvelukokonaisuuksien toteuttamiseen. Alustatalouden myötä on löydetty tuottavat tavat soveltaa tietotekniikkaa ja ohjelmisto-osaamista kokonaisvaltaisesti koko yrityksen tai organisaation toiminnan alustana. Tämä mahdollistaa systeemiset muutokset, uudet liiketoimintamallit ja aiempaa tuottavampia rakenteita”

Muutamia erittäin tunnettuja alustatalouden toimijoita on mm. Google hakukoneena, Facebook, Netflix, Spotify ja Über.  

Digitaalisuus on jatkuvasti kasvavassa osassa kaikenlaisten ihmisryhmien arkipäivää, eikä sen tuomalta muutokselta voida tulevaisuudessakaan paeta. Alustatalouden trendit näkyvät yhä selkeämmin digikehityksessä. On todennäköistä, että seuraavassa vaiheessa verkostomainen toimintatapa laajenee kattamaan digitaalisia ekosysteemejä. Hyvin usein, kun yritykset kehittävät ”uutta digitaalista liiketoimintaa”, sillä tarkoitetaan että olemassa olevan liiketoiminnan oheen kehitetään uutta asiaa, jonka digitaalisuuden aste tai määrä on olennaisesti aiempaa suurempi. Kun määritellään digitaalista liiketoimintaa, se riippuu hyvin pitkälti näkökulmasta. Yleensä onkin siis suotavaa tarkastella tapauskohtaisesti, mitä digitalisaatiolla tarkoitetaan. Digitalisaation ohella on kehitetty uudenlaisia digitaalisia valuuttoja, kryptovaluuttoja, kuten Bitcoin, Dogecoin ja Litecoin. Näiden ympärille on tehty omat kaupankäyntipaikat, ja osa ihmisistä näkevät nämä valuutat sijoituksena. Harva kauppa tosin hyväksyy näitä käypänä valuuttana mutta, esimerkiksi Microsoft ja Newegg hyväksyvät Bitcoinia (Lifewire 2019.). Toisaalta internetin pimeässä verkossa toimivat sivustot hyödyntävät yleensä kryptovaluuttoja. Näin ostotapahtumat ovat mahdollisimman anonyymeja ja vaikeita tai jopa mahdottomia jäljittää, jonka takia niihin liittyy usein laittomuuksia. Näitä valuuttoja kohtaan on paljon skeptisyyttä koskien niiden laillisuutta. Osa pitää niitä vaarallisina ja toiset ovat avarakatseisempia kryptovaluuttoja kohtaan.

Digitaalinen liiketoiminta hämärtää liiketoimintaa muovaten fyysistä ja digitaalista maailmaa toisiinsa. Se tulee häiritsemään jo olemassa olevien yhtiöiden liiketoimintaa, mikäli nämä eivät liiku maailman kehityksen mukana. Yhtiöt, jotka ovat alusta alkaen kehittäneet liiketoimintansa digitalisaation ympärille tulevat olemaan seuraavan sukupolven menestyjiä.

Lähteet:   Digitaalisen alustatalouden tiekartasto. Valtioneuvoston kanslia, Työ- ja elinkeinoministeriö & Innovaatiorahoituskeskus Business Finland.  Luettavissa: https://www.businessfinland.fi/globalassets/julkaisut/alustatalouden_tiekartasto_web_x.pdf. Luettu 29.10.2019

Millainen on hyvä sisältömarkkinointi, ja mitä asioita pitäisi huomioida?

Johdanto

Blogissani käydään läpi sisältömarkkinoinnin periaatteita, ja kuinka siitä on mahdollista saada tehokasta. Lähteissä on linkit aiheeseen liittyvistä artikkeleista. Tarkoitus on saada teille mahdollisesti uutta tietoa ja pohdiskelun aihetta, nykypäivänä sisältömarkkinoinnin ymmärtäminen ja sen hyödyntäminen ei ole kaikille selvää, itsekin olen joutunut sitä pohtimaan ja tutkimaan, jotta voin hyödyntää sitä esimerkiksi omassa yrityksessäni.

Sisältömarkkinointi ja sen hyödyntäminen

Koban artikkelissa käydään läpi, millaista on hyvä sisältömarkkinointi? Itse sisältömarkkinoinnin toteutus, on mielestäni hyvin yksinkertaista ja helppo toteuttaa. Sisältömarkkinoinnin vaikeudet alkavat siinä, kun halutaan luoda hyvää sisältöä ja saada asiakkaat mukaan.  Tässä vaiheessa on tiedettävä muutama asia ennen kuin lähtee mitään tuottamaan esimerkiksi omille verkkosivuille.

Ensiksi on huomioitava asiakkaiden tarpeet ja ongelmat sekä mitkä ovat heille tärkeitä asioita. Asiakkaan innostus ja kiinnostus yritystä kohtaan alkaa silloin kun yritys oikeasti tietää, mitä asiakkaat haluavat.  Sisältömarkkinointia on mielestäni turhaa edes harrastella ja tuhlata aikaa, jos siitä ei hyödytä yhtään mitään. Sisältömarkkinoinnin tärkeys korostuu silloin kun sitä tehdään laadukkaasti ja oikein.

Artikkelissa mainitaan, että tietyn myynnin ja tuotteen tuputtamisen, olisi hyvä jättää pois kokonaan. Sisältömarkkinoinnissa kaikki tietynlainen focus, pitäisi keskittää asiakkaaseen, niin kuin artikkelissa mainitaan, että asiakas on tietyllä tavalla sisältömarkkinoinnissa aina tarinan ”sankari”. Samaistun tähän myös, ja monesti haluan ymmärtää erilaisia yrityksiä asiakkaana, jossa teen ostoksia jatkuvasti, kuinka heidän viesti ja sisältö innostaa minua olla osa heidän yhteisöönsä.

Strategian laatiminen on ehdoton, kun halutaan hyvää sisältömarkkinointia, joka sitoo asiakkaita. Sisältömarkkinoinnin tarkoitus on saada asiakas kaupantekoon, kun seurataan prosessia asiakaspolun mukaan. Tarpeen herättämisestä kohti päätöksentekoa ja ostoa. Toinen huomio sisältömarkkinoinnin periaatteissa on asiakkaiden ”lähettiläs” rooli. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, kun asiakkaista muodostuu sinulle suuri joukko suosittelijoita muille.

Vaasan sisältömarkkinointi ja vaikutus

Tutkin hieman Vaasan verkkosivuja sekä millaista sisältöä he tuottavat. Verkkosivut ovat hyvin selkeät ja kattavat. Jos käytte tutustumassa alla olevasta linkistä, joka johdattaa teidät suoraan Vaasan sivuille huomaatte sellaisen kohdan kuin ajankohtaista.

Vaasan ajankohtaista osio, sisältää hyvää, innostavaa sekä informatiivista sisältöä. Siellä on erilaisia blogeja tehty eri aihepiireistä. Sieltä löytyy videoita, kuinka hyödyntää esimerkiksi leipäpusseja enemmän, niiden kohtalo on yleensä perinteisesti roskiksesta alas.

Vaasan sisältömarkkinointi on tehokasta, minuun esimerkiksi se vaikutti. Yleisesti ottaen heidän sisältönsä on innostava. Monenlaista opetusvideota, ajankohtaista uutista sekä tiedotuksia. Opin paljon tuon sivun kautta, ja uskon että moni samaistuu kanssani tähän. Ainoa asia, ehkä mistä voisin mainita, on että minunlaiset asiakasryhmät eivät varmaan hirveästi tietoisia näistä asioista. Pitäisikö sivujen mainontaa lisätä? Kohdentaa paremmin uudelle sukupolvelle? Erilaiset uusiokäytöt ja digitaalisuuden hyödyntäminen, ovat meidän sekä uuden sukupolven keskeisiä asioita. Näistä kertominen ja muista ajankohtaisista asioista tiedottaminen pääsee Vaasan leipomo sen avulla luomaan itselleen vahvan tiedotusyhteisön, josta moni pystyy hakemaan hyödyllistä tietoa ja oppia erilaisia asioita leipomoteollisuuden toimialasta.

Lähteet:  

https://www.kubo.fi/mita-hyva-sisaltomarkkinointi/

Nykypäivänä lähes jokaisen yrityksen liiketoiminnassa on jotakin digitaalista, digitaalisuuden määrittely tosin riippuu yrityksen omasta kehitys vaiheesta. Toiselle yritykselle sähköinen ajanvaraus järjestelmä on digitaalisuutta, toisille yrityksille se voi olla kehitteillä oleva chatbot. On siis hankalaa määritellä tarkkaan mikä on se konkreettinen toimi, jota yksittäinen yritys tarkoittaa tai kehittää, kun puhutaan digitaalisesta liiketoiminnasta tai sen kehittämisestä. Yleisesti tällä kuitenkin tarkoitetaan jonkin kokonaan uuden, yritykselle arvoa tuottavan asian kehittämistä, jossa digitaalisuuden aste on aiempaa suurempi. Karkeasti voidaan ajatella myös niin että halutaan muuttaa fyysinen palvelu kokonaan tai osittain digitaaliseen muotoon.

Olemassa olevalle yritykselle digitaalinen liiketoiminta tarkoittaa yleensä yrityksen digitaalisia toiminnan tukia tai palveluita. Yrityksen digitalisaation kehittäminen ei aina näy asiakkaalle ulospäin, sillä kyseessä voi olla tiettyjen palvelujen automatisoiminen. Jatkuvasti kasvava digitalisaatio pakottaa osaltaan yritykset etsimään uusia toiminta malleja. Datan jakaminen ja hyödyntäminen yrityksien toiminnassa korostuu, kun etsitään uusia keinoja tuottaa hyötyä asiakkaille tai tehostaa itse yrityksen toimintaa. Yrityksen liiketoiminnan kokonaan digitalisointi vaatii kokonaisvaltaisen strategisen näkemyksen, joka kattaa tuotteet, prosessit ja kanavat. Digitaalisen liiketoiminnan kehittämisen haasteita voivat olla yksinkertaisesti osaamisen puuttuminen, varsinkin pienemmissä yrityksissä. Suuremmissa yrityksissä ongelmia kohdataan yleisimmin kansainvälistymisen kohdalla, sillä muissa maissa on erilaiset tietosuojalainsäädännöt sekä eroja digitaalisessa tunnistautumisessa.

Digitalisaatio itsessään helpottaa yritysten sekä asiakkaiden toimintaa ja tuo mukanaan myös uusia mahdollisuuksia kasvaa. Täysin digitaalinen liiketoiminta ylittää maantieteelliset rajat helpommin kuin perinteinen liiketoiminta. Paikallinen liiketoiminta myös laajentuu digitalisaation myötä helpommin kansainväliseksi. Lisääntyvä digitalisaatio siis edistää merkittävästi globalisaatiota yrityksen sekä asiakkaan näkökulmasta. Asiakkaan näkökulmasta digitalisaatio tuo saataville sellaisten yritysten palveluita, joita ei välttämättä omasta kotimaasta tai kaupungista löydy. Helpoimpana esimerkkinä tästä ovat verkossa toimivat erilaiset nettikaupat. Tässä yhteydessä myös asiakkaan omat kielelliset sekä digitaaliset taidot korostuvat.

Digitalisaatio on viime vuosina kasvanut hurjaa vauhtia ja se yleistyy niin kotikäytössä kuin liiketoiminnassa. Liiketoiminnallisesta näkökulmasta katsottuna päätavoitteena ovat toimintaympäristö, joka tukee digikehitystä sekä kehittää kilpailukykyisiä työmarkkinoita. Sekä liiketoiminta että asiakaskokemus kokevat mullistusta jatkuvasti teknologian kehittyessä, ja sitä mukaan, kun yritykset hyödyntävät kehittynyttä teknologiaa.

Euroopan Unionin uusi tietosuojalainsäädäntö, joka on nyt myös osa Suomen lainsäädäntöä, vaikuttaa omalta osaltaan kehitykseen. Yritysten on turvattava, että asiakkaan antamia tietoja ei jaeta eteenpäin ja tietosuojaehdot ovat kuluttajille esitettävä.

Mitä on digitalisaatio?

Tarkastelemani PALTAn selvitys digitalisaatiosta määrittelee digitalisaation seuraavanlaisesti: digitaalisten teknologien yhdistämistä osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää. Sillä tarkoitetaan siis sitä, että samat vanhat asiat tehdään uusilla tavoilla hyödyntäen teknologiaa.

Selvitys esittelee myös digikehityksen viisi vaihetta:

1.    digitalisaation tiedostaminen

2.    ensimmäiset askeleet

3.    digitalisaation omaksuminen

4.    digitalisaatio arkipäivää

5.    uusi normaali

Nämä viisi vaihetta kiteyttävät hyvin, miten yritykset kehittyvät digitalisoituessa.

Digitalisaatio on tapahtunut aalloissa. Muutokset ovat erilaisia eri aloilla ja ne ovat tapahtuneet eri aikoihin. Näitä aaltoja ovat mm tehokkuus ja tuottavuus, monikanavainen asiakaspalvelu ja asiakkuuksien hallinta. Tiedon, sensoriteknologian ja internetin hyödyntäminen ovat tämän hetkinen trendi. Lisäksi murroksessa ovat liiketoimintamallit ja niiden elementit.

Vaikutus palvelualoihin

Palvelualat yleistyvät Suomessa kovaa vauhtia, kun Suomessa hyvin menestynyt, perinteinen teollisuusala on siirtymässä maihin, missä se on halvempaa. Palvelualat ovat myös hyvin kansainvälisiä, eikä missään maassa olekaan kansallista markkinaa sille. Vaikka Suomessa onkin jo hyvät palvelut ja niissä hyödynnetäänkin teknologiaa erinomaisesti, on niissä vielä paljon potentiaalia kasvaa teknologian avulla.

Digitalisaatiolla on monia vaikutuksia asiakastarpeisiin ja -kokemuksiin. Asiakaskäyttäytyminen monimuotoistuu, palvelua saa ajasta ja paikasta riippumatta, asiointi kokemukset muuttuvat, digitaaliset palvelut aktiivisessa käytössä ja asiakasuskollisuutta pystytään vahvistamaan.

Asiakkaat pääsevät käyttämään perinteisten myymälöiden lisäksi digitaalisia alustoja, milloin vain ja missä vain. Verkkokauppatilausten yleistyessä myös tuotevalikoimat voivat laajentua, kun kiviliikkeiden tilat eivät ole enää rajana, vaan tuotteita voidaan pitää myös varastossa. Asiakkaille voidaan myös kohdentaa entistä paremmin persoonallisia mainoksia ja tarjouksia oikeaan aikaan tekoälyn kehittyessä. Palveluista tulee entistä persoonallisempia.

Esimerkkinä hyvin teknologiaa hyödyntävä yritys on Alko. Asiakkaille he ovat koodanneet verkkosivut, mistä näkyy koko tuotevalikoima sekä tuotteiden tiedot, ja apua on saatavilla chatin kautta. Lisäksi sivustolta on mahdollista tilata tuotteita myymälöihin. Alko lanseerasi juuri myös mobiilisovelluksen, jonka tarkoitus on helpottaa tuotteiden selaamista ja tilaamista matkapuhelimella. Uutena toimintona Alko lisäsi siihen myös mahdollisuuden kirjata ylös muistiinpanoja itselleen. Näiden tarkoituksena on tukea ja laajentaa asiakaspalvelua sekä asiakaskokemusta. Lisäksi Alkolla on käytössä erilaisia asiakaskyselyjä, joilla he kartoittavat asiakkaiden tyytyväisyyttä. Uusien toiminta mallien rinnalla toimii toki vielä perinteinen asiakaspalvelun puhelinpalvelu.

Vaikutus liiketoimintaan

Digitalisaation vaikuttaa liiketoimintaan paljon. Mallit ja niiden elementit muuttuvat ja kehittyvät, ja uusia toimintatapoja ja -ympäristöjä syntyy koko ajan lisää. Tietoa on nykyään helpompi kerätä ja hyödyntää, ja sitä onkin kertynyt yrityksille paljon. Tämä hyödyttää mm. liiketoiminnan arviointia, budjetointia ja seurantaa. Tämä lisää hyöty- ja tuotosperusteisten mallien käyttöä ja kehittymistä.

Myös viestintä helpottuu. Yrityksillä on käytössä monia digitaalisia alustoja, joissa henkilökunta pääsee viestimään toistensa kanssa reaaliajassa. Whatsapp, Yammer ja sähköposti lienee yleisimpiä viestintäkanavia suomalaisissa yrityksissä. Tähän liittyen myös yritysten läpinäkyvyys lisääntyy. Ajankohtainen tieto yrityksistä on myös kuluttajille helposti saatavilla. Lisäksi moni yritys käyttää sisäistä intranetiä eli intranetiä, joka on siis tarkoitettu vain ja ainoastaan tietyn työyhteisön käyttöön. Tämä helpottaa myös sisäistä viestintää.

Nyt on myös yleistymässä alustaperusteiset liiketoimintamallit. Tämä tarkoittaa sitä, että yritys toimii vain ja ainoastaan oman digitaalisen alustan kautta. Esimerkkinä kuljetuspalvelu Uber ja ruokakuriiripalvelu Wolt. Molemmilla näistä yrityksistä on olemassa mobiilisovellukset, jonka kautta palveluita tai tuotteita ostetaan. Tämän yleistyessä liiketoiminta paikka- ja aikasidonnaisuus vähenee.

Yhteenveto

Kun aluksi mietin digitaalista liiketoimintaa, oli vaikea ymmärtää sitä. Mutta alettuani pohtia tarkemmin tajusin, että digitaalisuus näkyy jo esimerkiksi omasskin työssäni, kun käyttää kassajärjestelmää ja asiakkaiden ostamat tuotteet häviävät sitä mukaan myymälän saldoilta, kun asiakkaat ovat ne maksaneet.

Hyvä esimerkki digitaalisesta liiketoiminnasta ovat esimerkiksi Osuuspankin ylläpitämä Pivo- ja Danske pankin ylläpitämä Mobile pay-sovellus. Ne helpottavat maksamista ja saavat käyttäjiä siirtymään pankkien asiakkaiksi.

Maksamisen helpottaminen on monelle yritykselle tärkeä liiketoimi. Useat ostokset tulee maksettua lähimaksulla ja maksamisen helppous saa usein myös ostamaan. Älykellot ja puhelimiin saatavat maksusovellukset helpottavat arkea ja monet eivät edes pidä lompakkoa enää mukanaan.

Digitaalisuus liiketoiminnassa näkyy erityisesti verkkokaupoissa, jotka ovat syrjäyttäneet monet tavalliset vähittäiskaupat. Digitaalisuus helpottaa yrityksiä operoimaan esimerkiksi ilman kivijalkaliikettä. Pelkkä varasto myytäville tuotteille riittää. Kun liiketoiminta laajenee digitaalinen osaaminen helpottaa varastointiohjelmistojen ja tilausohjelmistojen käyttöön ottoa. Digitaalisuus nopeuttaa monia yrityksen toimintoja.

Sosiaalinen media on ottanut ison roolin markkinoinnissa ja digitaalinen liiketoiminta näkyy vahvasti niiden käytössä. Yritykset pystyvät niiden avulla tavoittamaan kuluttajia ympäri maailmaa. Toisaalta myös kuluttajat voivat saada suoran yhteyden isoihinkin yrityksiin.

Kuluttajille digitaalisuus on helpottanut esimerkiksi palautteen antamista. Yksi kuva sosiaaliseen mediaan voi tavoittaa useita muita kuluttajia ja esimerkiksi huono palvelu tai vääränlaiset annoskoot menevät kaikkien tietoisuuteen, jolloin yrityksen tulee oikeasti tehdä muutoksia toimintaansa.

Digitaalisuuden haitat

Toisaalta maailmanlaajuinen digitaalisuus on myös tuonut kyberturvallisuusriskejä. Haittaohjelmat leviävät nopeasti, niitä tulee jatkuvasti lisää ja ne ovat usein vähän edellä torjuntaohjelmia. Useat digitaaliset kanavat tekevät myös sen, että niin sanottuja trolleja on paljon liikkeellä. Tietoa löytyy helposti ja sitä on paljon saatavilla, mutta osa tiedosta voi olla valheellista tai epätarkkaa.

Yhteenveto

Palvelualojen työantajien PALTA ry on laatinut raportin suomalaisen palvelualan digitalisaatiosta. Tässä postauksessa tarkastellaan digitalisaation vaikutuksia palveluyritysten liiketoiminaan ja asiakaskokemukseen raportin pohjalta. Tämä fakta kiteyttää aika hyvin sen, kuinka paljon digitalisaatio on kehittänyt liiketoimintaa: ”Puhelimella kesti 75 vuotta ja radiolla 38 vuotta saavuttaa 50 miljoonaa käyttäjää: Facebookilla meni tähän kolme vuotta ja Rovion Angry Birds-pelillä ainoastaan 35 päivää”.

Digitalisaation myötä liiketoiminta muuttuu reaaliaikaisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi, jolloin esimerkiksi valvontakierrokset voidaan toteuttaa pelkästään valvontakameroiden avulla, eikä kenenkään tarvitse mennä fyysisesti paikan päälle. Palveluita myös tuotetaan enemmän vain asiakkaan todelliseen tarpeeseen, mikä on muuttanut myös hinnoittelumalleja. Hyvänä esimerkkinä tästä voidaan pitää puhelinoperaattoreita. Ennen jouduit ostamaan jonkun tietyn puhelinpaketin, vaikket käyttäisikään kaikkia paketin tarjoamia palveluja, mutta nyt voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin. Lisäksi liiketoiminnan paikka- ja aikasidonnaisuus vähenee ja kilpailu muuttuu kansainvälisemmäksi. Esimerkiksi kansalliset oopperat eivät kilpaile enää vain muiden oopperalaulajien kanssa, vaan myös elokuvateattereiden ja suoratoistopalvelujen, sillä kuka vain pystyy ostamaan esityksiä Viaplaysta ja katsomaan ne suoraan kotisohvalta. Suomalaiset pystyvät myös työskentelemään suomalaiselle yritykselle ulkomailta käsin etätöitä tehden. Myös kumppanien ja verkostojen merkitys on kasvanut. Sosiaalinen media on mahdollistanut joustavampia yhteistyöverkostoja, joissa sekä asiakkaita että kumppaneita voidaan osallistaa palvelu- ja tuotekehityksessä.

Digitalisaatio vaikuttaa myös suoraan asiakaskokemukseen, sillä asiakkaat haluavat palvelua ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä tarkoittaa asiakaspalvelijoille pidempiä ilta- sekä viikonloppuvuoroja. Lisäksi digitaalisten itsepalveluiden kysyntä ja käyttö kasvavat huimaa vauhtia, samalla hyvän asiakaskokemuksen merkityksen kasvaessa. Enää pelkkä hyvä asiakaspalvelu ei riitä, vaan myös digitaalisilta palveluilta vaaditaan hyvää käytettävyyttä. Kun asiakaskokemus ja digitaalisuus ovat yrityksellä kunnossa, asiakas pysyy jatkossakin uskollisena sille. Asiakkaiden on myös helpompi vertailla eri palveluja ja palveluntarjoajia netissä, sillä vaihtoehtoja on niin paljon. Asiakkaille on myös tärkeää, että asiakaspalvelu siirtyy palveluntarjoajan omista kanavista asiakkaalle tuttuihin ja aktiivisesti käytössä oleviin sovelluksiin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Facebookin Messengerin kautta voi tilata Uberin. Kaksi palveluntarjoajaa ovat siis yhdistäneet voimansa, ja asiakkaat ovat siihen enemmän kuin tyytyväisiä.

Lähde:

Sana digitaalinen tulee latinan kielen sanasta digitus, joka tarkoittaa sormea. Voiko osuvampaa kantasanaa ollakaan? Nykyään koko maailma on saatavilla vain muutamalla sormenpainalluksella.

Itselleni oli aluksi hankala hahmottaa, mitä digitaalinen liiketoiminta oikein tarkoittaa. Lähdin sitten tietenkin googlettamaan asiaa ja päästessäni jyvälle termin merkityksestä, koin jälleen yhden ”niinpä tietenkin” – hetken. Digitaalisuus on niin suuri osa nykypäivää ja arkielämää, että sen ottaa itsestäänselvyytenä. Siitä puhutaan paljon, mutta harvemmin näin “diginatiivina” puhelinta näprätessä tai Netflixiä tuijottaessa tulee ajateltua, että tämä on juuri sitä digitalisaatiota. Ja vielä harvemmin erilaisia näyttöpäätteitä tuijoteltaessa tulee ajateltua, kuinka olemme osa digitaalista liiketoimintaa, mutta sitä me olemme - halusimme tai emme. 

Ihmisten siirtyessä internettiin yritykset siirtyvät sinne perässä - sinne missä raha liikkuu. Mainokset eivät tule enää (pelkästään) postiluukusta, laskua maksettaessa ei tarvitse lähteä jonottamaan pankkiin, eikä edes omia ruokaostoksia tarvitse enää hoitaa itse – ne saapuvat kotiovellesi muutaman klikkailun jälkeen. Verkkokauppa, erilaiset viestintävälineet, sosiaalinen media, app:it ja sovellukset… Nämä kaikki ovat osa digitaalista liiketoimintaa, mutta vain se osa, joka kuluttajalle näkyy. Yrityksillä on käytössään erilaisia työkaluja, joiden avulla pyörittää digitaalista liiketoimintaa. Tästä on esimerkkejä erilaiset toiminnanohjausjärjestelmät, sekä datan ja sen analysointiin käytettävät ohjelmistot. Mutta kuten ylläolevasta kuvasta näkyy, digitaalinen liiketoiminta ei ole pelkästään erilaisia appeja ja sähköistä mainontaa. Se on muuttanut yritysten toimintamallia, esimerkiksi asiakaslähtöisyys on korvannut prosessilähtöisyyden. Teknologian ja sen osaamisen puitteissa Suomi onkin yksi maailman kärkimaista, joten kaikki on kiinni siitä, miten osaamme valjastaa sen käyttöömme ja luoda uusia innovaatioita nostaen Suomen kilpailun kärkeen.

“Koska digitaalinen liiketoiminta perustuu ideatalouteen, pelkkä tekninen osaaminen ei riitä.” Lähde: https://www.solita.fi/think-tank/digitaalinen-liiketoiminta-perustuu-ideatalouteen/