#trendit

Kurssi: Digitaalinen liiketoiminta RDI1LH101-3029 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Aihe: Digitalisaatio ja digitalous

Poissaolotehtävä 24.11. tunnille

Futurice tutkii tulevaisuuden trendejä ja avaa ajatusavaruuksia vuosittaisessa Future Forces -julkaisussaan. Digitalisaation ja globalisaation myötä ideat eivät välttämättä enää ole niin suoraviivaisia kuin ennen, vaan vanhat kaavat on mahdollista rikkoa todella kekseliäillä tavoilla. Vuoden 2019 julkaisu käsittelee kuutta eri toimialaa: liikenne, energia, rahaliikenne, vähittäiskauppa, tuotteiden valmistus ja hyvinvointi. Tartuin tutkimaan tarkemmin hyvinvoinnin trendejä, sillä minua kiinnostaa, mitä kaikkea palvelualalla digitalisaatio voi saada aikaiseksi.

Lisättyä todellisuutta sielulle ja ruumiille

Ensimmäisenä Futurice nostaa esille erilaiset mittarit ja laitteet, joilla seurataan hyvinvointia. Erilaiset kuntoiluapit ovat jo monelle tuttuja. Teknologiaa hyödyntävät terveyspalvelut kehittyvät intensiivisemmiksi: mittauslaitteiden avulla yritetään päästä ongelman alkulähteille ja vaikuttaa terveyteen kokonaisvaltaisesti. Kuukausimaksulla voi saada mittauslaitteet, lääkäreiden kokoaman tietopaketin ja palvelut tarvittaessa. Maailman parhaat käytännöt diagnosoida sairauksia on koottu joukkoistamalla sovellukseen, joka hyödyntää konenäköä oireiden tunnistamiseen. Lääketieteen parhaat asiantuntijat voidaan tuoda yhteen ratkaisemaan monimutkaisempia tapauksia.

Future Forces heittää myös ilmoille ajatuksen siitä, jos laitteiden keräämää mittavaa aineistoa alettaisiin hyödyntää yhteisillä alustoilla. Miten fem tech, sleep tech ja brain tech voitaisiin yhdistää? Omituista kyllä, julkaisun mukaan eräs digitalisaation trendibisnes tulee ilmeisesti olemaan erilaisista laitteista ja sovelluksesta eroon pääseminen. Sekä Google että Android ovat julkaisseet sovelluksia, joilla pääsee eroon toisista sovelluksista päästäkseen rauhaan jatkuvasta digitaalisesta hälystä.

Hyvinvoinnin trendeihin vaikuttaa merkittävästi se, että suurten ikäluokkien sukupolvi alkaa ikääntyä joka puolella maailmaa, eli meillä on hoidettavanamme paljon eläkeläisiä. Future Forces kysyykin, miten digitalisaatio voi auttaa sukulaisia tai hoitajia pitämään huolta eläkeikäisistä paremmin? Jopa kuoleman ympärille tehdään palveluita, sillä ymmärretään entistä paremmin, että kuolema on prosessi samalla tavalla kuin syntymäkin ja että siihen voi valmistautua eri tavoilla. Saattohoidon tarvetta voidaan arvioida ja esimerkiksi testamentin tekeminen onnistuu verkossa. 

Kaupungistuminen ja ympäristötietoisuus taas vaikuttavat siihen, että aletaan keksiä uusia hautaustapoja: kompostoituminen saattaa tulla realistiseksi vaihtoehdoksi. Hongkongilainen kekseliäs yrittäjä on kehittänyt palvelun, jossa hautakiven voi käydä pystyttämässä mihin tahansa päin kaupunkia – mutta virtuaalitodellisuuteen. Tämä ratkaisee monen tarpeen muistella läheisiään erittäin tiheästi asutussa kaupungissa, jossa hautapaikan hinta on huimaava.  

Lähdin analysoimaan Ericssonin julkaisemaa tutkimusta vuoden 2018 kymmenestä kuluttajien trendeistä. Otin käsittelyyn kolme mielestäni mielenkiintoisinta trendiä ja seuraavaksi avaan niiden sisältöä ja kerron omakohtaisia kokemuksia.

Älyllinen mainonta

Monesta voi tuntua, että robotit tulevat olemaan tulevaisuudessa liian älykkäitä, mutta voiko näin tapahtua mainoksillekin? Ericssonin tutkimuksen mukaan kuluttajilla on viha-rakkaussuhde mainontaan. Suurinta osaa tutkimukseen osallistuneista ei mainonta haittaa, jos sen kautta voi saada etuja. Kolmasosa vastaajista koki mainonnan jopa epämiellyttäväksi.

 Eläessämme asiakkaan aikakaudella, markkinointi keskittyy päivä päivältä enemmän luomaan elämyksiä ja kanssakäymistä asiakkaan välillä. Tekoälyä käytetään mainonnassa joka paikassa, kuten esimerkiksi markkinoinnin automaatiossa. Kiinassa on jo normaalia, että kaduilla on tekoälyllä toimivia digitaalisia mainostauluja. Niissä on kasvojentunnistus järjestelmä, jonka myötä mainos pystyy reaaliajassa kohdentamaan sen suoraan kohdehenkilön mukaan. 

Henkilökohtaisesti tämä kuulostaa hieman pelottavalta ja utopistiselta. Koen sen kuitenkin olevan arkipäivää, sillä älypuhelimessanikin on laaja skaala ohjelmia, jotka käyttävät kasvojen tunnistusta, äänentunnistusta ja sijaintia. Toisaalta tämä saattaa olla myös kätevää, sillä epäolennaiset mainokset tuntuvat jäävän huomioni ulkopuolelle usein. Hyöty taitaa kuitenkin olla enimmäkseen yrityksen puolella, kuin kuluttajan.

 Teknologian kehitys vie työpaikat

Elämme parhaimmillaan tekoälyn kulta-aikaa, monella lukijalla on varmasti herännyt tunne, että joka päivä syntyy joku uusi keksintö, joka hyödyntää tekoälyä. Teknologian kehityksen myötä varmastikin lähitulevaisuudessa suurin osa rutiinin omaisista työtehtävistä muuttuu monilla aloilla. Aivotutkijoiden Minna Huotilaisen ja Katri Saarikiven mukaan tarve yhteiskunnan tarve inhimillisille taidoille tulee kuitenkin säilymään.

Teknologia auttaa ylittämään inhimillisten kykyjen rajoituksia, mutta vastavuorovoisesti ihmisten älylliset ominaisuudet tukevat teknologian mahdollisuuksia. Tuottavuus ei siis automaattisesti kasva automaation myötä, vaan sen tueksi tarvitaan ihmisaivojen ainutlaatuisia ominaisuuksia.

Epäröin hieman yhteishaku vaiheessa kaupallista alaa, sillä olin lukenut mediasta artikkeleja, joiden mukaan tradenomi tutkinto on turha nykyteknologiassa. Kuitenkin ensimmäisen työharjoitteluni jälkeen huomasin, että vuorovaikutus taidot tietoteknisen osaamisen tukena tulevat aina olemaan tärkeä osaamisalue. Siihen ei tekoäly todennäköisesti ikinä tule kykenemään. Myöskin luova ajattelu, uusien asioiden keksiminen ja innovaatiot ovat vain ihmisälyn ominaisuuksia, jotka tulevaisuuden työelämässä ovat isossa roolissa.

 Ilmatilan hyödyntäminen kaupungeissa

Kaupungit alkavat tulla ahtaiksi rakennuksista ja asukkaista päivä päivältä enemmän. Droneja alkaa näkymään kaupungeissa useammin, mutta onko niissä tulevaisuus? Monet ravintolaketjut suunnittelevat parhaillaan kotiinkuljetusyhteyksiä taivaan kautta. Ravintolaketju Pizza Hut sai suurta medianäkyvyyttä kaksi vuotta sitten luodullaan tempauksellaan. Siinä he kuljettivat ensimmäisinä pizzalähetyksen dronen avulla asiakkaalleen Yhdysvalloissa.

Monilla on kiinnostusta ihmisten kuljetukseen ilmatilan kautta, kuten lentäviin takseihin. Mikään jo olemassa oleva kaupunki ei taida olla tarpeeksi turvallinen tämän kaltaisen idean toteuttamiseen. Lentävät autot ovat olleet jo näkyvillä 80-luvun elokuvissa, kuten Paluu tulevaisuuteen. Elon Musk kertoi mielipiteensä Joe Roganin podcastissa asiasta. Odotin tiedemieheltä ja suurelta innovaattorilta erilaista vastausta, hän totesi vain lyhyesti: ”Se olisi liian äänekästä. Jos haluatte luoda lentävän auton, miksi ette laita vaan helikopteriin renkaita?”.

Ilmatilan hyödyntäminen näillä tavoilla on enimmäkseen fiktiivistä pohdintaa. Todellisuudessa tilanne on päinvastoin, maanalaista tilaa on suunnitteilla hyödyntää esimerkiksi liikkumiseen. Los Angelesiin on suunnitteilla maanalainen tunneliverkosto, jota pitkin voi ajaa autolla jopa 240/Kmh. Projekti on ironisesti nimetty Boring Tunnel:iksi.

Uskaltaisitko sinä ajaa autolla maanalaista tunnelia pitkin?

Lähteet

Ericssonin tutkimus

Duunitorin artikkeli

BBC:n video

Kuva 1

Trend it now in Tiktok 😊😊

Paytrailin Verkkokaupan trendit vuodelle 2018-julkaisu tiivistää kehityssuunnan seuraavasti: “Verkkokaupan keskiössä tulevana vuotena ovat kuluttajakäyttäytyminen, asiakaskokemus, kansainvälisyys, nopeaakin nopeampi teknologinen kehitys ja aina ajankohtainen liiketoiminnan kasvattaminen.” Luin raportin läpi ja tässä kolme kiinnostavaa trendiä ja hieman pohdintaa siitä, mitä haasteita kyseinen trendi verkkoliiketoiminnalle mahdollisesti aiheuttaa? 

1. Kuluttajakäyttäytymisen muutos konkretisoituu

Verkkokaupat lisäävät suosiotaan ja samalla kuluttajakäyttäytyminen muuttuu, mikä tarkoittaa mahdollisesti kivijalkamyymälöiden entistä pahempaa ahdinkoa - tai ainakin jonkinlaista liiketoimintamallin muutosta. Päivittäistavaroiden ja ruoka-annosten verkkotilaus on kasvanut koko ajan ja se on ollut mielenkiintoinen ilmiö kuluttajakäyttäytymisen saralla. Wolt ja Foodora ovat suosiossa varsinkin kaupungeissa ja jo nyt tuntuu ajatus kyseisten yritysten puuttumisesta tuntuu oudolle. Mielestäni verkkokaupan suosio mahdollistaa juuri erilaisia liiketoimintamalleja ja palveluita yrityksille ja parhaimmillaanhan uusi palvelu muokkaa kulutuskäyttäytymistämme niin, että se syrjäyttää vanhat tapamme totaalisesti. Kiristyvä kilpailu varmasti pudottaa markkinoilta toimijoilta, jotka eivät pysty kehittymään verkkoliiketoiminnan saralla. Kehitystyö vaatii jatkuvaa markkinoiden “haistelua” ja teknisen kehityksen seuraamista. 

2. Suomalaiset verkkokaupat kansainvälistyvät

Kotimaiset verkkokaupat ovat yleisesti pieniä ja markkina on keskittynyt meihin suomalaisiin kuluttajiin. Verkkokaupan pohjoismaalaisista trendeistä kirjoitinkin jo aiemmin ja tuolloin kerroin siitä, miten ruotsalaiset verkkokaupat ovat suuntautuneet vahvemmin kansainvälisille markkinoille kuin suomalaiset toimijat. Tuo trendi on (toivottavasti) muuttuva ja myös kotimaiset verkkokaupat suuntaavat yhä vahvemmin kasvuun kansainvälisesti. Erikoistuminen on tapa erottua kansainvälisillä markkinoilla, sillä kilpailu suuria toimijoita vastaan on käytännössä mahdotonta - tulee nimittäin taatusti takkiin, kun hinnalla ei käytännössä pääse taklaamaan väliiin. Leevi Parsama tokaiseekin raportissa näin: “Koska hinnalla ei voida kilpailla, erikoistuminen niche-tuotteisiin tai palveluihin antaa kansainvälisesti uudenlaisia mahdollisuuksia menestykseen. Suomessa monelle niche-tuotteelle on liian pienet markkinat ja siksi on suunnattava katse kaikkialle maailmaan” Suurin haaste verkkoliiketoiminnan kannalta onkin itse kansainvälisille markkinoille suuntautumisen käytännön ongelmien lisäksi varmasti verkkokaupan brändäys. Kuinka rakentaa verkkokaupasta houkutteleva kauppakauppa omassa kategoriassaan? Tuo vaatii rahallista panostusta, näkemystä, vahvaa sisällöntuotantoa, markkinointia ja teknistä kehitystä. Toivon, että Suomesta nousisi vielä jokin uusi menestystarina verkkokaupan saralla!

3. Teknologia arkipäiväistyy

“Dataohjattu markkinointi, markkinoinnin automaatio ja analytiikan ratkaisut jatkavat kehitystään ja auttavat asiakasymmärryksen kerryttämisessä. Automaatio ja robotiikka tuovat yhä kohdennetumpaa ja kustomoidumpaa palvelua.“ kertoo raportti heti ensimmäisenä teknologiaa käsittelevässä kappaleessaan. Enää ei puhuta vain hakukoneoptimoinnista ja digitalisaatiosta “ihmiset käyttävät yhä enemmän kännyköitä”-kärjellä, vaan kyseessä on jo edistyksellisemmät asiat: datan ja analytiikan hyödyntäminen. Verkkoliiketoiminnassa tuo tarkoittaa käytännössä entistä kohdistetumpaa markkinointia ja asiakastietojan hyödyntämistä. Myös maksunvälitykseen liittyvä kehitys on ollut nopeaa ja se vauhdittaa muutosta myös verkkokaupparintamalla. Mitä haasteita kehittyvä teknologia sitten tuo yrityksille? Osaavat työntekijät ovat kullanarvoisia kehitystyössä ja se, joka onnistuu kekseliäimmin hyödyntämään dataa liiketoimintansa kehityksessä, vetää varmasti pisimmän korren. Teknologia ei jää pelkästään kulissien takana tapahtuvalle kehitystyölle, vaan se näkyy konkreettisesti myös asiakkaiden suuntaan verkkokaupoissa. Jännittävää nähdä, miten verkkokaupat vielä kehittyvät jo muutaman vuoden sisällä.

Paytrailin raportin voit ladata kokonaisuudessaan täältä:

Kurion raportti tiivistää vuoden 2018 sosiaalisen media kehityssuunnat seitsemään trendiin, joista käsittelen kolmea tässä tekstissä. Raportissa on haastateltu 27 markkinoinnin ammattilaista. Tavoitteena on opastaa kotimaisia markkinoijia menestykseen sosiaalista mediaa hyödyntäen.

Vaikuttaja-markkinointi valtaa alaa – yhteistyömallit vaativat samalla päivittämistä

Yritykset ovat jo kauan tehneet yhteistyötä toistensa kanssa. Danske Bank tekee yhteistyötä esimerkiksi Mandatum Henkivakuutusyhtiön sekä Fennia vakuutusyhtiön kanssa. Nykyään yritykset ovat alkaneet tehdä yhteistyötä myös sosiaalisen median vaikuttajien kanssa, esimerkiksi ”tubettajien” kanssa. Ideana on, että sisällöntuottajille lähetetään yrityksen tuotteita ja he kuvaavat niistä videon mainoslinkkien kanssa ja jakavat sosiaalisen mediaan esimerkiksi YouTubeen. Mielestäni on hyvä, että yritykset tekevät yhteistyötä, koska siitä hyötyvät molemmat osapuolet – itse yritykset sekä kuluttajat. Itse olen melko lailla mainoksien uhri ja kokeilen uusia tuotteita innokkaasti. Yhteistyövideoiden sisältämiin markkinointeihin suhtaudun kuitenkin melko skeptisesti, koska siinä en tiedä taustoja. Onko sisällöntuottaja oikeasti sitä mieltä mitä antaa videollaan ymmärtää, vai onko taustalla suoraan käsikirjoitettu mainos.

Niche-kohderyhmille suunniteltu markkinointi

Niin kuin Christina Forsgård totesi raportissa, ”One size fits all -somea ei enää ole”. Räjähdysmäisesti kasvanut sisällöntuotanto luo välttämättömän tarpeen, kohdentamisen. Yritysten haasteena ilmenee oikean kohderyhmän löytyminen. Niche tarkoittaa eräänlaista markkinarakoa. Kyseiselle markkinaraolle suunnattu markkinointi saadaan muuttumaan toteutuneiksi kaupoiksi. Miksei esimerkiksi kampanjavideoille lisättäisi aina jotain henkilökohtaista tai puhuttelevampaa twistiä, joka herättäisi kuluttajien huomion? Mielestäni jokaisessa liiketoiminnassa kohderyhmän määrittely on ehdottoman tärkeää. Etenkin tämän päivän markkinoinnissa on tärkeää, että markkinointi ja mainostus tavoittavat oikean kohderyhmän.

Vähemmän on enemmän – sisältötulvassa laatu korvaa määrän

Kun puhutaan markkinoinnin massasta, suureksi haasteeksi ilmenee merkityksellisen sisällön luominen. Nykypäivänä varsinkin sosiaalinen media on täynnä mainoksia ja markkinointia. Yritykset ostavat mainostilaa eri sovelluksilta ja nettisivuilta. Kuluttajat oppivat yllättävän nopeasti sivuuttamaan mainokset esimerkiksi eri sovelluksissa. Nykyään on olemassa myös ”mainosblockereita”, joita osa kuluttajista käyttää. Suuren mainostus- ja markkinointimassan takia joku oleellinen asia saattaa tämän takia jäädä huomaamatta. Martti Lindholm totesi hyvin, että loputon sisällön syöttäminen eri digiränneihin ei tee yhdestäkään brändistä mielenkiintoisempaa tai välttämättä houkuttelevampaa sillä määrä ei aina korvaa laatua.

Ericsson ConsumerLab on yritys, joka tutkii kuluttajien suhtautumista ja käytöstä koskien ICT-tuoteisiin ja palveluihin.  Tässä blogissa käyn läpi Ericsson ConsumerLab:in listaamat 10 suosituinta digitaalista kuluttajatrendiä 2018, jotka ovat nousseet esille heidän tekemässään kyselyssä.

Trendi 1. Your body is the user interface – Kehosta käyttöliittymä

Trendikatsauksen mukaan ihmisen kehosta tulee teknisten laitteiden käyttöliittymä. Tekniikkaa ohjataan kaukosäätimien ja katkaisijoiden sijaan kehon liikkeillä, äänen painolla, kosketuksella ja eleillä. Tekniikka oppii tuntemaan käyttäjänsä, seuraa käyttäjänsä toimia ja kuuntelee puhetta. Amazonin Alexa, Applen Siri, Microsoftin Cortana ja Googlen assistentti ovat jo arkipäivää miljoonille käyttäjille ympäri maailmaa. Kyselyn mukaan 81% näiden käyttäjistä uskoo hiiren ja näppäimistön olevan historiaa seuraava viiden vuoden aikana.

Ääniohjatut laitteet reagoivat puheeseen, joten se tarkoittaa, että ne kuuntelevat koko ajan käyttäjänsä puhetta. Samalla laitteet keräävät käyttäjästä tietoa ja omatoimisesti tarjoava aikaisempien valintojen perusteella esimerkiksi verkkokaupasta uusia ostettavia tuotteita. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki maailman vaihtoehdot avautuvat kuluttajalle tätä kautta. Tarjonta riippuu siitä minkä palvelua tarjoavien toimijoiden kanssa laitteet ovat yhteensopivia. Itse vierastan ajatusta laitteesta kotonani, joka seuraa 24/7 tekemisiäni.  VTT:n robottiauto Marilyn sen sijaan herättelee haaveitani siitä, että jonain päivänä voi pakata tavarani robottiautoon ja pyytää sitä kuljettamaan minut haluamaani päämäärään.

Trendi 2. Augmented hearing – Kuuloa tukevat laitteet

Älypuhelinten valmistajat suosivat langallisten kuulokkeiden sijaan langattomia kuulokkeita. Trendikatsauksen mukaan 81% vastaajista uskoo langattoman lataamisen olevan mahdollista lähitulevaisuudessa, jolloin kuulokkeita voisi käyttää ympäri vuorokauden. Vastaajat uskovat kuulokkeiden käyttötarkoitusten ja ominaisuuksien lisääntymiseen. Jo tänä päivänä kuulokkeita käytetään kuuntelemisen lisäksi rajaamaan pois ympäristön ei-toivottuja ääniä. Vastamelutoiminnon siirtäminen kaikkiin kuulokkeisiin antaisi mahdollisuuden häivyttää ympäristön ääniä, jolloin kuuntelija ei tarvitse parantaa kuuluvuutta volyymia nostamalla. Vastamelutoiminnon avulla kuulokkeiden volyymitasoista johtuva haitallinen vaikutus käyttäjien kuuloon voidaan näin estää. Käyttäjien toiveena raportissa mainitaan kuulokkeiden avulla suoritettava simultaanitulkkaus kaikille kielille. Huima visio, joka toteutuessaan veisi kuulokkeiden toiminnan uudelle tasolle. Omalla kohdalla kuulokkeiden hyödyntäminen esimerkiksi vieraiden kielien opiskelussa on ominaisuus, jonka toivoisin kehittyvän ja tuovan uusia tapoja opiskella. 

Trendi 3. Eternal newbies – Ikuinen vasta-alkaja

Teknologian kehitys ja jatkuva muutos aiheuttaa stressiä ja jatkuvasti kiihtyvää tarvetta pysyä ajan tasalla. Ericsson ConsumerLab:in kyselyssä 30% vastaajista kokee, ettei heidän osaaminen pysy mukana jatkuvassa kehityksessä. Jopa 55% vastaajista uskoo teknologian aiheuttaman oppimistarpeen kiihtyvän työelämässä. Vastaavasti 46% vastaajista ilmoittaa Internetin mahdollistavan nopean oppimisen. Internetistä etsitään tarvittava tieto sillä hetkellä, kun sitä tarvitaan. Erilaisten taitojen ylläpito ei kannata, koska kaikki toiminnot muuttuvat nopeassa tahdissa.

Itse hyödynnän Internetiä erilaisten asioiden opettelussa. Olen samaa mieltä kyselyyn vastanneiden kanssa, että teknologian käyttö työelämässä lisääntyy koko ajan ja oppimistarve kasvaa kiihtyvällä tahdilla. Jokainen laajempi sovelluspäivitys tuo käyttöjärjestelmiin uusia ominaisuuksia, jota ei aikaisemmin ole ollut.

Trendi 4. Social broadcasting – Sosiaalinen lähetyskanava

Sosiaalisen median alkuperäinen tarkoitus oli helpottaa ihmisten välistä kommunikointia ja viestintää. Tekoäly on ottanut sijaa kanavissa ja muuttanut ne yksisuuntaisiksi lähetyskanaviksi. Trendikatsauksen mukaan 55% vastaajista on sitä mieltä, että kanavia käytettään propagandan ja vaikuttamisen välineenä sen sijaan, että aidosti käytäisiin keskustelua ja oltaisiin kiinnostuneita vastapuolesta. Tämä näkyy erityisesti poliittisten päättäjien ja julkisuuden henkilöiden tavassa käyttää sosiaalista mediaa. Tärkeintä on saada mahdollisimman monta seuraajaa ja julistaa omaa sanomaansa, kuin saada aikaan vuorovaikutusta. Vastaajista 39% uskoo, että julkisuuden henkilöt ostavat kanavilleen seuraajia. Toisaalta puolet vastaajista näkee tekoälyn olevan hyödyllinen väline sosiaalisessa mediassa esitettyjen väitteiden oikeellisuuden tarkistuksessa sekä arvioitaessa poliitikkojen rehellisyyttä lausunnoissaan. Sosiaalisen median ongelma on viestien tarkoitusperien ymmärtäminen ja faktojen tarkistaminen. 

Käytän töissä työpaikan omaa Facebookia. Se on tehokas ja hyödyllinen viestintäväline, joka toimii paremmin kuin sähköposti viestittäessä yleisiä asioita. Vaikka viestintä tapahtuisi rajatuissa ryhmissä, on silti turvallisuussyistä rajattu aiheet, joista voi viestiä työpaikan sisäisessä sosiaalisessa mediassa. Eli Facebookin käyttöönotto työpaikalla ei ole poistanut tarvetta muilta viestintäkanavilta, joten seurattavien kanavien määrä kasvaa. 

Trendi 5. Intelligent ads - Älykkäät mainokset

Virtuaalitodellisuuden ja tekoälyn käytön hyödyntämisen uskotaan lisääntyvän tulevaisuuden mainonnassa. Trendikatsauksen mukaan 40% kuluttajista mielellään hyödyntää mainonnan avulla saatavia ilmaisia etuja ja 60% haluaa hyödyntää tekoälyä hintavertailussa. Reilu kolmannes kyselyyn vastanneista ei pidä mainoksista ja kuusi kymmenestä kyselyyn vastanneista haluaisi käyttää tekoälyä blokkaamaan jatkuvaa mainosvirtaa. Vastaavasti 42% vastaajista uskoo, että kaupalliset toimijat sen sijaan haluavat tekoälyn avulla kohdentaa mainontaa enemmän yksilöllisempään suuntaan ja siten lisätä kohdennettua mainontaa. Virtuaalitodellisuus antaa kuluttajille mahdollisuuden testata myynnissä olevia tuotteita antamalla realistisen ja todentuntuisen kokemuksen. Toimiiko tämä tarkoitustaan vastaan, jos esimerkiksi virtuaalisen loman kokenut kuluttaja ei enää tunnekaan tarvetta ostaa varsinaista lomaa, raportissa kysytään.

Kaupallisten toimijoiden intresseissä tehdä rahaa tekoälyä tai virtuaalitodellisuutta hyödyntämällä ja kuluttajilla puolestaan on omat intressinsä digitaalisuuden hyödyntämiseen. Kumpikaan osapuoli ei voi sulkea toista pois, joten markkinoinnissa on löydettävä toimiva tasapaino.

Trendi 6. Uncanny communication – Epäilyttävä kommunikointi

Trendikatsauksen mukaan käyttäjät kokevat koneet ja laitteet, joilla on liikaa inhimillisiä piirteitä, epäilyttävinä. Kyselyyn vastanneista 50% koki pelottavana sen, ettei erottaisi robottia ihmisestä. Kuluttajat haluavat välttää robotteja ja samoin yrityksiä, jotka käyttävät robotteja asiakaspalvelussa.

Älypuhelinten lukitseminen koodien sijaan sormenjälkien, silmien tai kasvonpiirteiden avulla on jo todellisuutta. Itselläni on myös mahdollisuus käyttää sormenjälkeä tunnistautumiseen omassa puhelimessani. Aloitin jo kerran puhelimeni sormenjälkitunnistimen aktivointiprosessin, mutta jostain syystä koin sen epämukavaksi ja keskeytin sen. Nykyiset älypuhelimet suorittavat itsenäisesti päivitysprosesseja ja juuri tämä laitteiden itsenäisyys tuo epävarmuuden tunteen omien henkilökohtaisten asioiden paljastamisesta tai luovuttamisesta laitteiden käyttöön.

Trendi 7. Leisure society – Vapaa-aikayhteiskunta

Trendikatsaukseen haastatelluista henkilöistä 49% oli valmis antamaan työnsä robotin tehtäväksi, jos sillä ei olisi vaikutusta omiin tuloihin. Eli yhteiskunta huolehtisi tuloista ja robotit tekisivät työt. Ihmisillä ei olisi velvoitteita tulojen vastineeksi, vaan he voisivat käyttää aikansa parhaaksi katsomallaan tavalla.  

Kiireisen työviikon keskellä ajatus jatkuvasta vapaa-ajasta on houkuttava. Vaikka en ole kutsumusammatissa, tuo työ silti elämääni innostavia ja mielekkäitä asioita. Kokonaan en siis antaisi työtäni roboteille. Monta yksitoikkoista tehtävää olisin kyllä valmis luovuttamaan.

Trendi 8. Your photo is a room – Valokuvassa paluu hetkeen

Trendikatsauksen mukaan älypuhelimen kamera on ylivoimaisesti käytetyin väline ihmisten elämässä merkittävien hetkien tallentamiseen. Ei siksi, että se olisi paras väline siihen vaan koska se on aina mukana erilaisissa tilanteissa. Jos puhelimen kameraan saadaan yhdistettyä 3D-omiaisuus, antaisi se mahdollisuuden tallettaa hetket kolmiulotteisina. Tällöin kuvan katselun sijaan olisi mahdollista palata ja kokea sama hetki virtuaalitodellisuudessa sellaisena kuin se oli. Tämän toteutumiseen viiden vuoden sisällä uskoo kolme neljästä Ericsson ConsumerLab:in kyselyyn vastanneista. 

Omassa elämässäni en näe tällä hetkellä tarvetta tälle ominaisuudelle. Mutta tätä toimintoa voisi hyödyntää varmasti erilaisissa työtehtävissä, kuten esimerkiksi rikospaikkatutkinnassa.

Trendi 9. Streets in the air – Ilmakuljetukset

Kaupungistuminen lisääntyy, kaupungit kasvavat ja sen myötä ruuhkat teillä. Tulevaisuuden visioissa maakuljetukset siirtyvät ilmatilaan. Ihmisten ilmakuljetusta todellisempi vaihtoehto lähitulevaisuudessa on ostosten kotiinkuljetus drone-laitteilla. Trendikatsauksen mukaan 39% vastaajista on sitä mieltä, että ilmatilaan tarvitaan samanlaiset merkitty kulkuverkosto, kuin mitä maanpinnalla teillä on.

Asuessani Suomessa, harvaanasutussa maassa, en näe lähitulevaisuudessa ihmisten kuljetuksen siirtämistä ilmakuljetukseen. Toisaalta tuhansien järvien maassa liikkuminen saariin voitaisiin ratkaista tällä, etenkin rospuuttoaikaan. Lapissa poliisi hyödyntää drone-koptereita maastoetsinnöissä, mikä on mielestäni erinomaista hyötykäyttöä ko. laitteelle. 

Trendi 10. The charged future – Ladattu tulevaisuus

Sähköautojen kehitys edistää myös akkujen ja pattereiden käyttöominaisuuksia, näin uskoo 56% Ericsson ConsumerLab:in kyselyyn vastanneista. He uskovat, että akut ja patterit ovat tulevaisuuden energianlähteitä ja 71% vastanneista haluaa pitkäkestoisia akkuja, jotka latautuvat minuuteissa.

Sähköautot nähdään tulevaisuuden ajoneuvoina, mikä varmasti on totta. Ilmaston muutos pakottaa kehittämään ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja energiatalouteen.  

Luin tätä kirjoitusta varten somemarkkinointiyritys Kurion laatiman raportin somemarkkinoinnin trendeistä. Raportissa käsitellään seitsemää merkittävintä trendiä ja valitsin niistä kolme, joista kirjoitan. Nämä seitsemän tendiä jokaisen yhteisömanagerista konserninjohtoon tulisi sisäistää vuoden 2018 alkaessa. Valitsin kirjoittavani seuraavista itseäni kiinnostavista aiheista, jotka ovat vastuullisuus ja kannanotto, vaikuttajamarkkinointi ja vähemmän on enemmän.

Ensimmäisenä raportissa käsitellään vastuullisuutta ja kannanottoa trendinä. Yhteiskunnallisen merkittävyyden trendi ei ole katoamassa mihinkään, joten on tärkeää pystytä vastaamaan yhteiskunnalliseen paineeseen erottuakseen. Yrityksen on pystyttävä tuomaan esille sosiaalisessa mediassa mitä merkitystä he tuovat tähän maailmaan ja minkä vuoksi he taistelevat. Kantaaottavuus tulee olemaan iso osa kaikkea viestintää ja markkinointia. Yrityksien on oltava valmiita ottamaan kantaa myös yleisöjä jakaviin kysymyksiin. Kun yritykset löytävät oman suuntansa ja pystyvät sanallistamaan heidän kontribuutionsa maailmaan ja sitä kautta uskaltavat tuoda esiin kantojansa ja persoonaansa, se tulee näkyviin myös somessa. 

Seuraavana raportista nousi esiin vaikuttajamarkkinointi, joka on yleistyvä markkinoinnin muoto. Yritykset alkavat heräämään siihen, että somessa ei tarvitse pärjätä yksin vaan on tehtävä yhteistyötä ja hankittava osaavia kumppaneita. Etenkin yhteistyö somesta peräisin olevien vaikuttajien kanssa avaa uusia ovia näkyvyydelle niin Instagramissa, YouTubessa kuin Snapchatissäkin. Harto Pönkä sanoo että on tutkittu, että tuttujen some-vaikuttajien mielipiteellä on voimakas merkitys tehdessä ostopäätöksiä yritysten tuotteista ja palveluista. Voin yhtyä tähän omasta puolestani, sillä itse löydän uusia mielenkiintoisia tuotteita ja palveluita usein seuraamieni some persoonien kautta.

Viimeisenä halusin nostaa esille vähemmän on enemmän trendin, jossa laatu korvaa määrän. Suurin haaste sosiaalisessa mediassa on luoda merkityksellistä sisältöä. Monet tuottavatkin jo liikaa sisältöä some kanavilleen, jolloin sisältö on jää merkityksettömäksi. Somessa sortuu helposti huutamaan sitä sun tätä ja tekemään mahdollisimman monta päivitystä, vaikka tämä ei välttämättä ole kiinnostavaa sisältöä asiakkaalle. Tarve lähtee asiakkaasta ja pitäisi aina pyrkiä miettimään ensin, että mitä asiakas haluaa nähdä. Yrityksien tulisikin pyrkiä valitsemaan ja suunnittelemaan tarkoin jakamansa sisältö, vastaamaan ja ylittämään asiakkaiden toiveita, sekä tuomaan rehellistä ja autenttista sisältöä yrityksestä. 

Lähde:

Sosiaalinen media on tänä päivänä yrityksen tärkein työkalu. Tiedämme, että kaikilla tunnetuilla brändeillä on laadukkaan verkkosivun lisäksi käytössään myös Facebook-tili, Instagram-profiili ja ehkä YouTube-kanavakin. Ajattelemme, ettei sellaista yritystä ole olemassakaan, jota ei googlaamalla löydy. Profiilin luominen on kuitenkin helpoin osa somemarkkinointia – siitä eteenpäin on luvassa haasteita ja kilpailua. Miten olla aito, ajankohtainen ja kiinnostava?

Kurion laatima lista somemarkkinoinnin trendeistä vuonna 2018 on loistava opas kaikille yrityksille ja niiden toimihenkilöille, jotka vastaavat markkinointipuolesta. Lista on toteutettu yhteistyössä 27 suomalaisen markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisen kanssa. Poimin raportista kolme kohtaa, joihin tulisi kiinnittää huomiota.

Vuoden ykkösteema on vastuullisuus ja vaikuttaminen. Kuluttajat haluavat tukea yrityksiä, joiden arvot vastaavat heidän omiaan, ja jotka ottavat myös rohkeasti kantaa sellaisiin merkityksellisiin asioihin, jotka näitä arvoja koskettavat. Esimerkiksi pride-viikolla monilla kotimaisilla yrityksillä on ollut tapana muokata somekanavansa sateenkaaren väreihin, mikä on nostattanut äläkän toisinajattelijoiden keskuudessa, mutta kerännyt puolestaan kiitosta siltä joukolta, jolle aihe on tärkeä. Avoimuus ja rehellisyys myös sosiaalisessa mediassa ovat niitä avainsanoja, joilla yritys saavuttaa vastuullisen ja asiakaslähtöisen aseman liikemaailmassa.

Social media influencer, sosiaalisen median vaikuttaja, on viime vuosina tutuksi tullut ammattinimike, joka kattaa hyvin pitkälti kaikki bloggaajat ja muut tavallista tallaajaa suuremman somesuosion saavuttaneet henkilöt. He ovatkin mitä parhaimpia esittelemään tuotetta kuin tuotetta juuri oikealle kohderyhmälle. Yrityksen ja somevaikuttajan välinen yhteistyö on perinteisesti toteutettu joko blogipostauksen tai YouTube-videon kautta. Vaikuttaja voi toki itse ottaa yhteyttä yritykseen ja tiedustella yhteistyömahdollisuutta, mutta useimmiten aloitteen tekee yritys valitsemalleen henkilölle. Yhteistyö voi olla tuote-esittely tai esimerkiksi arvonta, jolloin vaikuttaja palkitsee seuraajiaan yrityksen sponsoroimilla tuotteilla.

Kun Instagramin perusidea on hallussa ja somepäivittelystä on tullut arkipäivää, saattaa social media managerilla silloin tällöin lähteä niin sanotusti mopo käsistä, jolloin mainospostauksia virtaa jatkuvalla syötöllä seuraajien etusivulle. Näin ei pitäisi olla. Markkinointia suunnitellessa tulee panostaa laatuun, ei laskea päivityksien kuukausittaista määrää ja kasvattaa sitä. Yksi ajatuksella tehty ja loppuun asti mietitty postaus on aina parempi kuin kolme juosten kustua tekelettä.

Arvot kohdilleen, laaduntarkkailu käyttöön ja yhteistyötä tekemään – näin olet ajan hermolla.

___________________________________________________________

Lähde: