#digitalisoituminen

toisin sanoen, tulevaisuuden liiketoiminta. 

Jokainen meistä ymmärtää, mitä digitaalinen liiketoiminta tarkoittaa, mutta osa meistä määrittelee sen hyvin eritavoin. Minulle digitaalinen liiketoiminta tuo tavattoman paljon erilaisia asioita mieleeni. Perusajatuksena kuitenkin digitaalinen liiketoiminta merkitsee minusta sitä että, se on “tulevaisuuden liiketoiminta” -malli, jota uusien sekä jo olemassa olevien yritysten on toteutettava. Olemassa olevat yritykset miettivät, kuinka digitalisoida oman yrityksen toimintaa ja täysin uudella yrityksellä on jo usein digitaalinen pohja valmiina. 

Digitaalisessa liiketoiminnassa hyödynnetään tämän päivän suurinta resurssia ja parhainta teknologiaa 

Internet Älylaitteiden luomia suhteita   Robotiikkaa

Esimerkkejä:

yrityksien eri prosesseissa; robotiikka, älylaitteet/koneet, tehtävien automatisointi..

kansainväliset rajat ylittävää, ympärivuorokauden mahdollista liiketoimintaa, älylaitteet, verkostoitumista/Internet/instagram, snapchat, twitter..

luodaan uusia yrityksiä digitaaliselle alustalle esim. arkisten asioiden helpottamista sovellusten avulla; ruoan tilaus kotiin, parkkiajasta maksu, hotellivaraus, ruokaostosten tilaus koti ovelle, ....

Yritykset, jotka käyttävät jo digitaalisia ratkaisuja omissa liiketoiminta prosesseissa/palveluissa ovat etulyönti asemassa yritysmarkkinoilla. Miksi? Koska he ymmärtävät asiakkaitaan paremmin. Asiakkaille luodaan koko ajan vahvempia suhteita omiin älylaitteisiinsa, ja ne yritykset jotka pääsevät asiakkaidensa luokse näiden laitteiden avulla luovat asiakkaille arvoa. Asiakkaiden odotusten täyttäminen on kilpailu yritysten välillä, joka kovenee jatkuvasti. 

Digitaalisuus on suuri osa arkeani. Enkä pane pahakseni. Älypuhelimeni kulkee jatkuvasti mukanani ja sen mukana yritysten tarjoamat digitaaliset palvelut. Voisin kertoa esimerkin hyvin arkisesta tilanteestani: 

Istuessani työpaikkani ruokalassa, syön älypuhelimeni sovelluksella tilaamaani ruoka-annosta, alan plärätä puhelintani syödessäni, pelailen instagramilla, Nordea mainos lävähtää eteeni, mainoksessa puhutaan “älä mene rikki rahasta”, eksyn pian mobiilipankkiini, tutustun sijoitusrahastoihini ja maksan erääntyvän laskuni, poikaystäväni tekstaa minulle whatsappissa, hän kysyy katsotaanko leffaa illalla? siirryn Viaplayhin. löysin kivan uuden leffan, yks swaippaus ja se on vuokrattu! Seuraavaksi laitan kuulokkeet korviini ja alan kuunnella klassista musiikkia Spotifysta. Alan miettiä, pitäisi ostaa varmaan liput seuraavaan itsenäisyyspäivän konserttiin... seuraavaksi olenkin maksamassa Ticketmasterissa lippuja musiikkitalon itsenäisyyspäivän konserttiin. 

Yhteenvetona voisin väittää, että digitaalisuus muuttaa liiketoimintaa ja  digitaalinen liiketoiminta on uusin tapa tehdä bisnestä. 

Digitalisoituminen on ollut keskustelun kuuma peruna jo useamman vuoden ajan. Digitaalisuus näkyy jokaisen yrityksen sekä yksityishenkilön toiminnassa halusipa sitä tai ei. Mitä tämä sitten tarkoittaa? Itse en ollut kovin varma, joten otin asiasta tarkemmin selvää. Digitalisaatio tai digitalisoituminen tarkoittaa siis erilaisten tietotekniikkakanavien yleistymistä arkielämän toiminnoissa. Liiketoiminnassa käytetään digitaalisia palveluja ja toimintoja. Esimerkkinä voidaan tuoda esille erilaiset verkkokaupat. Verkkokaupoissa on laajemmat valikoimat sekä asiakkaan aika ja vaiva säästyy asioidessaan verkossa. Myös tuotteen palauttaminen ja reklamaatio tapahtuu joustavasti. Esimerkiksi Zalando on sellainen verkkokauppa joka tarjoaa asiakkailleen erilaisia brändituotteita. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaan ei tarvitse surffailla monen eri liikkeen verkkokauppasivustoilla erikseen.

Omien kokemuksieni mukaan verkkokaupoilla on myös mahdollisuus myydä tuotteitaan, vaikka niitä ei olisi sillä hetkellä fyysisesti saatavilla varastossa. Yleensä verkkokauppa kuitenkin ilmoittaa tuotteen saatavuudesta ja antaa arvion tuotteen toimitusajasta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tieto asiakkaan tilauksesta välittyy suoraan liikkeeseen joka tilaa kyseisen tuotteen valmistajalta. Näin ollen erilaiset verkkokaupat eivät tarvitse laajaa varastotilaa. Verkkokauppa.fi toimii tällä tavalla.

Toinen asia minkä olen huomannut asioidessani pankin kanssa on se, että nykyään ei tarvitse tavata ketään kasvotusten. Riittää, että varaa ajan heidän verkkosivuiltaan, jonka jälkeen he itse ottavat yhteyttä puhelimitse sovittuun aikaan. Puhelu etenee siten, että ensin robotti pyytää näppäilemään pyydetyn avainluvun sekä sosiaaliturvatunnuksen, jonka jälkeen pankki tunnistaa asiakkaansa. Tunnistautumisvaiheen jälkeen puhelu siirtyy oikealle työntekijälle, joka laatii kirjallisen sopimuksen esimerkiksi asuntolainasta. Työntekijä lähettää sopimuksen hyväksyttäväksi asiakkaalle hänen omaan verkkopankkiinsa.

Miten digitaalisuus näkyy yrityksen toiminnassa?

Digitaalinen muutos on vaikuttanut eniten erityisesti yrityksiin. Tietotekniikan ansiosta yritysten infrastruktuuri ja toiminnot ovat muuttuneet siitä lähtien, kun internet oli laajalti saatavilla sekä yrityksille että yksityishenkilöille. Tämä muutos on muuttanut perusteellisesti sitä, miten yritykset harjoittavat päivittäistä toimintaa. Nykypäivänä ei riitä, että yrityksellä on erinomainen palvelu. Erinomaisen palvelun lisäksi yritykseltä vaaditaan myös asiakas- ja markkinaymmärrystä sekä asiakaskohtaamisten ja monikanavaisuuden sekä palvelumuotoilun sisäistämistä.

Hyvä esimerkki digitalisaation hyödyntämisestä yrityksessä on esimerkiksi erilaiset chat-tukipalvelut, joiden kautta asiakkaiden on helpompi saada apua omiin ongelmiinsa. Nykypäivän chat-palvelut ovat niin hyvin automatisoituja, että ne toimivat robotiikan avulla. Vaikeimmissa tilanteissa palvelu siirtää asiakkaan oikealle henkilölle, joka neuvoo vaikeimmissa tilanteissa.

Nykyään maailmalla tehdään entistä enemmän ostoksia kotisohvalta käsin mobiililaitteella, se on helppo tapa maksaa esimerkiksi verkkokauppaostoksia. Digitaalinen maksaminen on hurjassa kasvussa ja sen kasvulle ei näy hiipumista. Pankit ovat isossa myllerryksessä, sillä jos he jäävät jälkeen digitaalisitoitumisessa, he menettävät huomattavasti liikevaihtoa ja asiakkaita. Monet asiantuntijat ovatkin sitä mieltä, että maksaminen tapahtuu 2020-luvulla entistäkin enemmän mobiilissa, ja teknologiaa kehitetään jatkuvasti ja pankkien pitää pysyä ajan hengessä mukana selviytyäkseen.

Itse käytän mobiilia aktiivisesti maksamiseen muun muassa verkkopankin avulla. Tutustuin Mobile Payhin äskettäin (ehkä hieman jälkijunassa), sillä olen vierastanut kyseistä applikaatiota ja kuvitellut sen käytön hankalaksi. Huomattuani kuitenkin sen toimivuuden, on siitä tullut hyvin yleinen maksutapa sellaisissa tapahtumissa, joissa olen aiemmin käyttänyt käteistä. Mobile Pay:n avulla pystyn ihan parilla klikkauksella siirtämään rahaa esimerkiksi kavereilleni. 

Nykyään mobiililla voi maksaa ihan fyysisestikin korttipäätteissä. Moni pankki on alkanut myöntämään digitaalisia maksukortteja, ja Apple Pay:kin on vihdoin rantautunut Suomeen. Apple Pay on mahdollistanut kortittomat ostokset myös ihan kivijalkaliikkeissä, ja olen itse todennut tämän erittäin toimivaksi tavaksi hoitaa maksutapahtuman kassoilla. Puhelin on aina käden ulottuvilla, eikä enää tarvitse alkaa kaivamaan lompakkoa laukusta. Käteistä en käytä nykyään juuri ollenkaan, sillä sille ei ole ollut tarvetta pitkiin aikoihin, ainakaan minulla. 

Digitaalissa maksamisessa on kuitenkin paljon riskejä, joita moni pelkää ja itsekin pelkään. Miten suojata se, että kortin tietoja ei kalasteta hakkeroimalla applikaatio, jota käytän maksamiseen. Myös lähimaksun sallivissa korteissa on huomattu se, että esimerkiksi väkijoukossa varkaat voivat skannata rahaa suoraan muiden ihmisten korteista maksupäätteellä, jota he kantavat mukanaan. Myös identiteettivarkaukset ovat suuri uhka digitaaliselle maksamiselle. Näiltä suojautumista parannetaan jatkuvasti, ja digitaalisen ostamisen turvallisuutta kehitetään myös kokoajan. Hei hei käteinen, ja tervetuloa digitaalinen lompakko!

Lähteet:

https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/suomen-pankki-katalystina-maksuneuvosto/maksuneuvoston_e_kirjanen_2016.pdf

https://yle.fi/uutiset/3-8682936

Fasilitointi on suhteellisen uusi ja monelle ehkä vieras käsite. Fasilitointi on ryhmäprosessin ohjausta, jossa yhdistetään eri henkilöiden ja eri yksiköiden taitoja ja saadaan ihmiset ajattelemaan samalla tavalla. Prosessin vetäjän ei tarvitse ohjata sisältöä, vaan hänen on käytettävä erilaisia menetelmiä, joiden avulla ryhmä löytää mahdollisen parhaan ratkaisun ongelmalle.

Fasilitointi-termin alkuperä on latinankielen sanassa facil, joka tarkoittaa ”helppoa”. Fasilitointiprosessin tarkoituksena on tehdä ryhmien työskentelystä helpompaa edistämällä ryhmän luovuutta ja saamalla kaikkien asiantuntemus yhteiseen käyttöön. Tavoitteena on myös tehokas ajan käyttö ja hyviin tuloksiin saavuttaminen.

Fasilitaattori:

▶ On puolueeton sisällön suhteen

▶  Sitoutuu siihen, että ryhmä saavuttaa päämääränsä

▶  Edistää ryhmän ja yksilöiden työskentelyä ylläpitämällä rakentavaa ja positiivista ilmapiiriä

▶  Rohkaisee ja varmistaa kaikkien osallistumisen ihmisten erilaisuutta kunnioittaen

▶  Varmistaa tulosten tallentamisen ja sen, että kaikki tietävät mitä tehdään ja mitä on sovittu

▶  Vastaa aikataulussa pysymisestä ja työn etenemisestä.

▶  Suunnittelee ennen kuin tekee ja käyttää tarkoitukseen soveltuvia menetelmiä

▶  Pyrkii kehittymään jatkuvasti hankkimalla lisätietoa ryhmätoiminnasta ja eri menetelmistä

Fasilitoinnin eri vaiheisiin kuuluu ideointi, yhteisen ymmärryksen aikaansaaminen, ratkaisujen löytäminen, toimenpiteiden konkretisointi, ylläpito ja seuranta.  Nykyään yrityksissä käytetään hyvin usein fasilitointimenetelmää muutosprosessissa, laatuongelmien ratkaisemisessa, tuotekehityksessä, yhteistyön tai toiminnan kehittämisessä, ristiriitojen käsittelyssä tai esimerkiksi silloin, kun mietitään asiakkaan kanssa, miten yhteistyötä voidaan parantaa.

Digitalisoituminen ja liikkuvan työn suosio tuovat nykyelämään uusia tarpeita kuten esimerkiksi etäkokousten ja muiden etätilaisuuksien järjestäminen organisaatioissa. Organisaation menestys riippuu monesti siitä, miten nämä etätilaisuudet järjestetty. Oikein järjestetty etäkokous tai -palaveri tehostaa hajautetun tiimin toimintaa ja luo säästöjä organisaatiolle, kun taas huonosti järjestetty etätilaisuus voi päinvastoin tuoda paljon vaivaa. Digitaalisten työvälineiden hyödyntämisessä on erittäin paljon merkitystä onnistuneen etäkokouksen järjestämiseen. Sen puutteesta voi tulla virtuaalifasilitoinnin iso haaste. Sen lisäksi tarvitaan tietysti hyviä sosiaalisia taitoja kuten myös face-to-face tapaamisissa. Mutta kun tilaisuus järjestetään etänä, silloin on kuitenkin hyvä muistaa se, että esimerkiksi tietokoneongelmat tai muut ulkopuoliset ärsykkeet voivat helposti viedä osallistujien huomiota itse asiasta.

Työpaikalla virtuaalifasilitoinnin osaamista käytetään nykyään aika paljon mm. Bisness for Skype ohjelman kautta, kun pidetään kaikenlaisia palavereita ja kokouksia sekä asiakkaiden, että henkilöstön tai työkavereiden kanssa. Tai siitä olisi paljon hyötyä esimerkiksi silloin, kun opastetaan asiakkaita verkossa käyttämään uutta ohjelmaa.

Tulevaisuuden työelämässä tulemme näkemään selvää automatisaatiota, digitalisoitumista ja robotiikkaa. Tuleeko tämä viemään meiltä töitä vai luoko se meille enemmän työmahdollisuuksia? Tivi:n artikkelin mukaan vuoteen 2030 mennessä tulemme menettämään yli 330 000 työpaikkaa näiden seikkojen, etenkin automatisoinnin takia, mutta asiassa on myös jotain hyvää. Nimittäin arvioidaan, että muutoksien myötä Suomeen avautuisi 360 000 uutta työpaikkaa, eli niitä avautuu enemmän kuin häviää. Artikkelin mukaan myös meidän tulee panostaa tulevaisuuden digitalisoitumisen koulutukseen, sillä suurin osa 7000 kyselyyn vastanneista, ei tiennyt mitä tulevaisuuden työelämä tulee pitämään sisällään.

Mc Kinseyn artikkelissa puhuttiin AI:sta, robotiikasta ja ihmistyövoiman loppumisesta. Puhuttiin siitä kuinka uudet keksinnöt ovat tehokkaampia ja halvempia, kuin ihmistyövoima, jolloin niitä käydään hyödyntämään kalliin työvoiman sijasta. Automatisaatiossa ja robotiikassa on myös eetisesti hyvä puoli, sillä siinä missä ihminen kärsii pitkistä työajoista ja huonoista oloista, ei kone sitä joudu kokemaan.

Kehityslehden artikkelissa puhuttiin myös siitä, kuin ennen huonossa asemassa oleva Afrikka voi digitalisoitumisen aikakautena nousta muiden maiden ohi. Tällä hetkelle Afrikassa monet maat ovat ottaneet jotkin digitalisoitumisen uudet keinot käyttöönsä paljon ennen länsimaita, kuten mobiilimaksamisen. Tämä voi asettaa Afrikan tulevaisuudessa hyvään asemaan verratessa sitä länismaihin, jotka vasta ovat totuttelemassa näihin uusiin keksintöihin.

Lukiessani näitä artikkeleja heräsi minulle kysymys, riittääkö kaikille töitä? Uskon, että riittää, mutta uskon myös että työvoimasta tulee kalliimpaa. Esimerkiksi kone ei voi hoitaa töitä, joissa tarvitaan emotionaalista tai muuten läsnäolevaa vuoroovaikutusta, kuten monissa palveluammateissa tarvitaan. Uskon siis, että tuelvaisuuden työmarkkinat tulevat olemaan enemmän palveluammatillisia, kuin valmistuksellisia. Meidän on myös hyvä pitää mielessä, kuinka pitkälle automatisointi kannattaa viedä, sillä tietyssä pisteessä teemme siitä itsellemme ongelman.

Tivi: https://www.tivi.fi/uutiset/tiukka-ennustus-suomelle-vuoteen-2030-mennessa-330-000-tyopaikkaa-katoaa-mutta-ei-niin-pahaa-ettei-jotain-hyvaakin/a0b82aaf-f132-3d1e-bba2-e3e3687ee810 luettu 10.10.2019

Kehitys-lehti: https://kehityslehti.fi/lehtiartikkeli/5737/  luettu 10.10.2019

McKinsey: https://www.mckinsey.com/featured-insights/europe/shaping-the-future-of-work-in-europes-nine-digital-front-runner-countries  luettu 10.10.2019

Suomen rahapaja ja Demos hahmottivat vuodelle 2030 mahdollisia maksutapatilanteita. Heidän mielestään eniten tulevaisuuden maksutapoihin vaikuttaa vakaa/epävakaa kehityssuuntamme ja teknologian kehitys, sekä käyttöönotto. Suomen rahapaja ja Demos päätyivät neljään eri tulevaisuuden maksutapa vaihtoehtoon, jotka kaikki eroavat toisistaan.

Ensimmäinen heidän hahmotelmistaan on alustapalvelujen kuten Googlen ja Facebookin käyttö maksutapana. Tässä mahdollisuudessa valuutta pysyy käteisenä alustapalveluiden rinnalla, mutta palveluiden käyttömaksutapana yleistyy löyhenevän säännöstelyn ja niiden suosion takia. Toinen hahmotelmista liittyy M-euroon. M-euro on valtioiden, instituutioiden ja taloudellistenliittojen luomia läpinäkyviä maksutapa-alustoja. M-euron maksualustat ovat säännösteltyjä ja valvottuja ja periaate niiden luomiseen on, se ettei ne kerää tai väärinkäytä keräämiään maksutietoja.

Kolmannessa hahmotelmassa kehitys on mennyt vastakkaiseen suuntaan, pois teknologiasta. Valtiot pyrkivät eheyttämään oman valuuttansa käytön ja poistamaan digitaalisia maksutapoja. Tällaisessa tilanteessa kansainvälinen kauppa voi hiljentyä. Tilanteeseen päädytään, jos valtiot käyvät säännöstelemään maksutapoja ja digitaalisten maksutapojen käyttöönottoa.

Neljännessä hahmotelmassa kuvataan yhteiskunnan epävakautta ja epäluotettavuutta, jolloin on päädytty käyttämään cryptovaluuttoja. Cryptovaluuttojen käyttö korostaa digitaalisten yhteisöjen ja anonymiteetin suosiota ja digitalisaation nopeaa kehitystä.

Svean artikkelissa käsitellään itselle läheistä aihetta: mobiilimaksamista. Artikkelissa korostetaan sitä, että tällä hetkellä elämme maksutapojen murroksessa ja jo 76% suomalaisista on ostanut maksamalla mobiilimaksulla.

Asiakkaille mobiilimaksaminen on entistä helpompaa ja entistä turvallisempaa, jolloin kuluttajat innostuvat käyttämään mobiilimaksamista normaalin pankkikortin tai käteisen käytön sijasta. Mobiilimaskaminen myös näin lisää kauppaa yrittäjien puolelta, koska se on niin helppoa ja vaivatonta.

Svea kertoo, että mobiilimaksamisen aikakausi on vasta alussa. Tällä hetkellä on vain muutama mobiilimaksamisen applikaatio, joka toimii saumattomasti. Näitä ovat esimerkiksi mobile pay, Pivo, Google pay ja Apple pay. Mobiilimaksaminen on vielä sen verran uusi innovaatio, että säädökset ja direktiivit eivät vielä pysy sen perässä. Uskon, että direktiivien löyhentyessä tulemme näkemään paljon enemmän mobiilimaksun tarjoajia.

Mobiilimaksaminen myös tulee realiaikaistumaan ja valtaa alueita, joita se ei ole aiemmin vallannut. Moni haluaa tehdä ostoksensa ajasta ja paikasta riippumatta. Juuri siihen mobiilimaksaminen on täydellinen keino. Ei enää tarvitse alkaa kaivelemaan pankkien tunnuslukulistoja, vaan voi yhdellä swaippaukselle tehdä nettitilauksen. Mobiilimaksaminen tulee myös valtaamaan uusia aloja, kuten sosiaalisessa mediassa tulemme näkemään mobiliimaksamisen valloituksen. Esimerkiksi Facebook kirpputoreille voi tulla suora mobiilimaksamisen vaihtoehto, jolloin ei tarvitse sopia mitä kautta maksu tulee ja milloin.

Itse olen hyvin innostunut mobiilimaksamisesta. Käytän eniten Pivo ja Mobile Pay sovelluksia. Aina jos on vaihtoehtona maksaminen kyseisillä applikaatioilla, valitsen sen, koska se on paljon helpompaa ja vaivattomampaa kuin maksaa muulla tavoin. Toivon vielä, että yhä useampi kauppaa käy tukemaan mobiilimaksamista ja siitä tehdään täysin toimivaa, jolloin ei enää tarvitsisi huolehtia kännykän lisäksi rahapussin kantamista kaikkialla.

https://www.sveapayments.fi/blogi/miten-maksamme-tulevaisuudessa

Katsoin kaksi hyvin erilaista tulevaisuuden digitalisoitumisesta kertovaa videota. Toinen käsitteli selvästi digitaalisuutta, joka helpottaa arkea ja toinen digitalisoitumista, joka aiheuttaisi kiirettä, kaaosta, eikä mitään hyvää.

Microsoftin näkemys vuodesta 2020 oli hyvin optimistinen. Videossa nähdään uusia innovaatioita, jotka edistävät koulutusta, työskentelyä ja päivittäistä elämää. Videossa nähtiin esimerkiksi, kuinka eri maista olevat ihmiset pystyivät kommunikoimaan vaivattomasti live kääntöohjelman kautta. Teknologia oli videossa aina saatavilla ja aina auttamassa arkea, siitä oli tullut luonteva osa jokaisen arkea. Oltiin kehitelty ohjelmat, jotka olivat kaikkialla mukana. Kuitenkin videosta huomasin, kuinka keskityttiin vain parempi osaisiin henkilöihin. Näytettiin korkeissa asemissa olevien työläisten teknologian käyttöä ja lapsetkin olivat selvästi hyvistä oloista lähtien. Tästä voi päätellä, että tulevaisuuden elintasoerot olisivat selkeämmät.

Toisessa videossa tunnelma ja koko vaikutelma digitalisoitumisesta oli hyvin erilainen. Video alkoi kaoottisella bussimatkalla, jossa nainen kyseli laitteensa avulla omaa identiteettiään ja mikä virka elämällään oli. Selvisi heti, että teknologiasta oli tullut tarvike, jota ei käytetty omasta halusta, vaan se oli pakotettu osa arkea. Uusia digitalisoitumisen muotoja olivat esimerkiksi koko ajan mukana kulkevat kaoottiset, silmille hyppivät mainokset, sekä pistetaulukko, josta näki oman kehityksen elämässä. Teknologia oli ns. pään sisällä ja kaiken tiedon näki omien silmien läpi, joka teki tunnelmasta hyvin kaoottisen. Kovasti teknologialla yritettiin helpottaa elämää, mutta siinä ei oltu onnistuttu. Tässä videossa teknologia oli yhdistänyt todellisuuden ja virtuaalimaailman luoden todellisuudesta ns. pelin, jossa piti kerätä pisteitä, jotta pääsee parempiin töihin ja sitä kautta kohoaamaan yhteiskunnassa. Jos omaan elämään ei ollut tyytyväinen pystyi sen aina aloittamaan uudestaan uutena persoonana, mutta samalla kehitys elämässä resetoitui. Videon tulevaisuus oli omalla tavallaan hyvin huolestuttavasti mahdollinen, sillä nykyään kaikilla on kiire, arki on hektistä ja ihmiset juoksevat vain menestys silmissä.

Suurimmat erot videoissa olivat se, että toinen video näytti tulevaisuuden parempi osaisten näkökulmasta ja toinen ns. tavallisten ihmisten arjesta. Erona näkyi myös se, että jälkimmäisessä videossa selvisi, miten digitalisoituminen rahoitetaan; mainoksin. Kuitenkin kaikkein suurin ero oli se, että molemmat videot näyttivät täysi eri ääripäät mahdollisista tulevaisuuksista jos digitalisoitumista jatkojalostettaisiin.

Microsoftin video, sekä kuvat 1 ja 2 : https://www.youtube.com/watch?v=ozLaklIFWUI

Luin Aleksi Kolehmaisen digitalisaatiota koskeneen artikkelin TIVI-verkkolehdestä, joka oli noussut kuukauden luetuimmaksi kyseisellä verkkosivustolla. Aihe käsitteli OP Ryhmän viime vuosien mittavia panostuksia digitaalisuuteen ja IT-asioita osaavaan henkilöstöön konsultteineen.

Mistä kaikki sai alkunsa?

Monien ”hullujen vuosien” ja suuren organisaatiomuutoksen jälkeen uusi toimitusjohtaja Timo Ritakallio on tarkastanut käynnissä olevia digiprojekteja ja niihin korreloitavaa tuloshyötyä. Ilmeisesti täysin kaikkiin hakkeisiin ei olla oltu kovin tyytyväisiä, sillä OP Ryhmä on ilmoittanut aloittavansa yt-neuvottelut, jonka tavoitteena on sadan miljoonan euroa säästöt. Projekteissa ict-palveluita toimittanut yhteisyritys Finanssi-Kontio on myöskin aloittanut yt-neuvottelut laskeneen työmäärän osalta OP Ryhmässä. Kesällä 2016 OP Ryhmä ilmoitti muuntautuvansa digiajan palveluyritykseksi. Suunnitelmissa oli 300–400 miljoonan euron digi-investoinnit vuosittain. Ryhmän laskujen perusteella toteutuneet summat liikkuivat kuitenkin kahden miljardien euron hintaluokassa seuraavan viiden vuoden akselilla. Kaiken lisäksi digiosaajia rekryttiin tarpeeseen kiihtyvällä tahdilla. Noin miljardin euron henkilöstökuluista tätä nykyä erilaisten it- ym. konsulttien osuus on jopa puolet!

Mitä mietin asiasta?

Itselleni herää kysymys onko OP Ryhmä jopa vähän sokaistunut kaikesta digihuumasta niin paljon, että itse ydin liiketoiminnalle ei ole nähty niin kovaa muutoksen tarvetta ja sen kehitystyö on jäänyt holdiin? Kaiken kaikkiaan prosessien ja järjestelmien digitalisoitumisen keskellä olisi mielestäni keskeistä pitää mielessä toimintatapojen muutos siinä samalla. Yritys ei voi vain digitalisoida prosessejaan ja ajatella, että sitä myöten syntyy kustannusetuja. Yhtä tärkeää on uudelleen organisoida prosessit ja toimintatavat jolloin kokonaishyödyt ja digitalisaation tuomat edut pystytään ulosmittaamaan.

Määrä korvaa laadun?

Lisäksi huolestuttavaa OP:n digitalisoitumisessa on ollut se, että samanaikaisesti on käynnistetty ja yritetty viedä läpi useita kehityshankkeita, joista läheskään kaikkia ei ole saatu ajoissa valmiiksi eikä budjetin puitteissa. Toimitusjohtaja Ritakallio linjaakin, että kehityshankkeiden tulisi olla sillä tasolla, että uudet asiat saataisiin lanseerattua sisäisesti ja vietyä asiakkaalle asti. Enempää ei voisi olla samaa mieltä eritoten yhtiöstä, jota pääasiallisesti tulee pidettyä liiketalouden ja raha-asioiden kovimpina ymmärtäjinä.

Mitä opimme?