Digitaalinen yhteiskunta

Virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus ovat molemmat termejä, jotka ovat monesti esillä nykypäivänä. Välillä nämä kaksi asiaa saatetaan sekoittaa toisiinsa tai ei osata erottaa niitä toisistaan. Virtuaalitodellisuudella tarkoitetaan keinotekoista maailmaa, joka on tehty tietokoneella. Tätä keinotekoista maailmaa voidaan katsoa virtuaalilasien eli VR-lasien avulla. Virtuaalitodellisuuden keinotekoinen maailma ja siellä koetut tapahtumat voivat tuntua todella aidoilta.

Virtuaalitodellisuutta on hyödynnetty ja voidaan hyödyntää eri aloilla. Esimerkiksi peliteollisuudessa on käytetty virtuaalitodellisuutta hyödyksi. Muun muassa Sony PlayStationilla on myynnissä virtuaalilasipakkaus, jonka avulla voi kokea virtuaalitodellisuuden mielenkiintoisen maailman lukuisissa eri peleissä. Kalasatamassa kauppakeskus Redissä on taas Virtual Planet niminen paikka, jossa voi VR-lasien ja simulaattorin avulla kokea virtuaalitodellisuuden jännittävän maailman. Heillä on tarjolla erilaisia pelejä, joita voi kokeilla. Tämä kuulostaa hyvin mielenkiintoiselta kokemukselta ja voisin mielelläni kokeilla tätä.

Lisätyllä todellisuudessa taas tarkoitetaan sitä, kun keinotekoista tietokoneella tehtyjä elementtejä kuten kuvia tai videoita on lisätty näkymään todellisessa ympäristössä. Näitä elementtejä voi katsoa esimerkiksi älypuhelimen näytön kautta. Peliteollisuus on myös hyödyntänyt lisättyä todellisuutta ja tästä hyvä esimerkki on muutamia vuosia sitten todella suosittu Pokémon Go mobiilipeli. Sen on kehittänyt yhdysvaltalainen Niantic Labs ja se julkaistiin vuonna 2016. Pelissä on tarkoituksena etsiä pokémoneja, jotka ovat todellisessa maailmassa ja ne voi nähdä älypuhelimen näytön välityksellä. Lisättyä todellisuutta käytettiin siis mielenkiintoisella tavalla tässä pelissä.

Mielestäni olisi kiintoisaa kokeilla lisättyä todellisuutta, jos olisin ostamassa esimerkiksi uuden sohvan tai ruokapöydän. Jos voisin sen avulla katsoa, miltä tämä uusi huonekalu tuli näyttämään kotonani, niin ostopäätös olisi varmasti helpompi tehdä. Ruotsalaisella Ikealle onkin jo markkinoilla tämänkaltainen sovellus Ikea Place, jossa voi katsoa, miltä jokin heidän huonekalunsa näyttää asiakkaan omassa kodissa.

Virtuaalitodellisuutta ja lisättyä todellisuutta voidaan hyödyntää myös peliteollisuuden ulkopuolella. Mieleeni tuli virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen esimerkiksi lomamatkojen myynnissä. Yhtiöt, jotka tarjoavat pakettimatkoja tai lomakohteissa olevat hotellit voisivat kenties tehdä kohteestaan todenmukaisen kolmiulotteisen virtuaalimaailman ja houkutella sen avulla kuluttajat ostamaan matkoja tähän kohteeseen. Tästä onkin ollut puhetta, että virtuaalitodellisuutta voitaisiin käyttää hyödyksi matkojen myynnissä ja turismin edistämisessä. Virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden hyödyntämisen mahdollisuuksia liiketoiminnassa on siis erilaisia.

Lähteet:

https://yle.fi/uutiset/3-9072959

https://www.verkkokauppa.com/fi/product/69120/kdmts/Sony-PlayStation-VR-v2-virtuaalilasipakkaus-PS4?list=OZCYkRhF87DhHxythBHPkhHEM1hhV8whcXcINlQzvNHTsthBHLFhB4aqhNs8HhxMtJQ

https://www.virtualplanet.fi/

https://wiki.metropolia.fi/pages/viewpage.action?pageId=51380271

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pok%C3%A9mon_Go

https://www.ikea.com/fi/fi/news/ikea-place-sovellus-pub74be1e00

Aloitin tutustumisen robotiikkaan liiketoiminnan kannalta lukemalla Forum Viriumin artikkelin ’’Robotit - uhka vai mahdollisuus?’’. Forum Virium Helsinki on osakeyhtiö, joka kehittää digitaalisia palveluita yhdessä muun muassa Helsingin kaupungin kanssa. ’’Robotit – uhka vai mahdollisuus?’’ artikkelissa kerrottiin robotisaatiosta ja siinä mainittiin myös, että Forum Viriumillakin ollut robotiikkaan liittyviä projekteja, esimerkiksi liittyen itseohjautuviin robottibusseihin.

Tässä artikkelissa tärkeä havainto oli se, että robotit sulautuvat entistä enemmän ihmisten arkeen, eikä heitä enää ole vain jossain tehtaiden nurkissa. Robotit ovat nimittäin yleistymässä ja niihin voi törmätä todella arkisissakin tilanteissa esimerkiksi robottiruohonleikkuriin voi törmätä vaikka naapurin pihalla. Toinen tärkeä havainto oli, että tekoäly liittyy vahvasti myös robotisaatioon, sillä sen avulla robotteja voi kehittää. Artikkelissa mainittiin myös humanoidirobotit ja esimerkiksi annettiin Elisan Helsingin myymälässä oleva Pepper-robotti, joka muun muassa toivottaa asiakkaille hyvää päivää. Pepper-robotti löytyy myös Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksesta.

Tutustuin tarkemmin Kalasatamassa olevaan Pepper-robottiin. Olen nähnyt Pepper-robotin pari kuukautta sitten, kun kävin Kalasataman terveyskeskuksessa. Mielestäni se näytti mielenkiintoiselta ja hauskalta. Tämän robotin tehtävänä on opastaa terveyskeskuksen asiakkaita, se voi esimerkiksi neuvoa heidät oikeaan odotustilaan tai vessaan. Robottiin voi toki ohjelmoita muitakin ominaisuuksia jos siihen tulee tarvetta tai halukkuutta tulevaisuudessa.

Pepper-robotin hinnaksi ilmoitettiin 55 000 euroa ja tämän lisäksi siitä täytyy myös maksaa kuukausittain 1000 euroa eli kyseessä ei ollut halpa hankinta. Toisaalta jos tämän summan jakaa useammalle vuodelle, niin se ei ole kovin korkea hinta robotista. Positiivista on myös se, ettei robotilla ole korvattu oikeaa henkilöstöä eli asiakkailla on myös mahdollisuus saada neuvontaa oikealta henkilöstöltä.

Toinen robotiikkaprojekti, johon tutustuin, on Telia Finlandin ja Finavian yhteistyössä syntynyt robottihanke. Kyseessä on Tellu niminen robotti, joka liikkuu Helsinki-Vantaan lentoaseman non-Schengen alueella. Tellu-robotti hyödyntää 5G-tietoverkkoa ja se toimii sähköakulla. Tämän hankkeen avulla on haluttu selvittää miten robottia olisi mahdollista käyttää hyödyksi lentoasemalla.

Tellu-robotti valvoo non-Schengen alueen yleistä järjestystä, sillä siinä on videokamera, joka lähettää livekuvaa lentoaseman valvomolle. Tulevaisuudessa Tellu-robotin voi ohjelmoida vaikka neuvomaan matkustajia esimerkiksi oikean lähtöportin luo. Sekä Tellu-robotti että Pepper-robotti vaikuttavat molemmat mielenkiintoisilta hankkeilta.

Lähteet:

https://forumvirium.fi/robotisaatio/

https://forumvirium.fi/esittely/

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/746001-tassa-tulee-helsinki-vantaan-tellu-katso-videolta-miten-tahtien-sodan-r2-d2-droidia

Nykypäivänä hakukoneiden käyttäminen on arkipäivää todella monelle ihmiselle. Hakukoneet ovat tehneet tiedon etsimisen helpommaksi ja niistä on tullut tärkeä työkalu meille. Kun puhutaan hakukoneista monelle saattaa heti ensimmäisenä tulla mieleen Googlen hakukone. Googlen suosiosta kertoo myös esimerkiksi se, että termi ’’googlaus’’ kuulu lähes jokaisen sanavarastoon.

Itse käytän vain Googlen hakukonetta, sillä mielestäni se on helpoin, selkein ja kätevin hakukone. Olen kuitenkin välillä käyttänyt myös Bingiä eli Microsoftin hakukonetta, sillä kun olen käyttänyt Internet Exploreria, niin se on ollut oletushakukoneena siinä. Lisäksi älypuhelimeni valikosta pystyy nopeasti ja helposti vaihtamaan hakukoneeksi käyttämäni Googlen sijaan myös, Bingin, Yahoon tai DuckDuckGo:n. Googlen lisäksi myös Bing ja Yahoo! ovat suuria hakupalveluita. DuckDuckGo on taas pienempi hakupalvelu. Näiden lisäksi löytyy toki myös muitakin hakukoneita, esimerkiksi kiinalainen Baidu sekä venäläinen Yandex.

Hakukoneita löytyy siis hyvin paljon internetistä. Tässä tekstissä käydään läpi Googlen, Bingin, Yahoon ja DuckDuckGo:n hakukoneiden ja niiden omistajayritysten perustietoja. Aloitetaan maailman käytetyimmästä hakukoneesta eli Googlen hakukoneesta. Google LLC on yhdysvaltalainen yritys, joka on perustettu vuonna 1998. Se tarjoaa hakukonepalvelun lisäksi myös muita palveluita, esimerkiksi Google Maps, Gmail-sähköposti ja YouTube ovat myös Googlen palveluita.

Google kerää dataa sen palveluiden käyttäjistä. He kertovat verkkosivuillaan, että osan itseään koskevasta datasta voi poistaa itse, osa poistuu automaattisesti tietyn ajanjakson jälkeen, osa poistuu vasta google-tilin poistamisen jälkeen ja osaa dataa täytyy säilyttää pidempään. Google kertoo keräävänsä dataa, jotta se voi tarjota käyttäjille entistä parempia palveluita. Myös Googlen mainokset ovat kohdennettuja eli käyttäjän tiedot kuten esimerkiksi ikä ja sukupuoli sekä hakukyselyt vaikuttavat mainosten sisältöön. Näin Google pyrkii näyttämään käyttäjille heille hyödyllisiä mainoksia.

Bing on taas Microsoftin hakukone. Microsoft Corporation on myös yhdysvaltalainen yritys, joka on perustettu vuonna 1975. Yrityksellä on todella monia tuotteita/palveluita, esimerkiksi pelejä, Office-sovellukset kuten Word ja Excel, Skype, Internet Explorer ja monia muitakin. Bing on Suomessa Googlen jälkeen suosituin hakukone. Myös Bing käyttää käyttäjien hakuhistoriaa tarjotakseen heille entistä sopivimpia hakutuloksia. Microsoft kertoo, että käyttäjät voivat itse hallita tietosuojaansa selkeillä ja helpoilla työkaluilla.

Yahoo! on myös yhdysvaltalainen yritys, joka on perustettu vuonna 1994. Yritys tarjoaa Yahoo! Search hakukoneen lisäksi myös esimerkiksi sähköpostialustan ja karttapalvelun. Myös Yahoo! kerää henkilöön liitettäviä tietoja, kun käyttää heidän palveluitaan.

DuckDuckGo on yhdysvaltalainen vuonna 2008 perustettu yritys. Tämä hakukone arvostaa käyttäjiensä yksityisyyttä ja näin ollen se ei kerää heiltä dataa. Se ei myöskään profiloi käyttäjiä eli kaikille ihmisille näkyvät samat hakutulokset. Lisäksi evästeitä käytetään vain silloin, kun tarve vaatii. Tämä hakukone on siis hyvä vaihtoehto käyttäjälle, jolle yksityisyys on tärkeä tekijä.

Hakukoneita on siis monia. Eri ihmiset arvostavat eri asioita, joten on hyvä, että tarjolla on erilaisia hakukoneita. Vertailemalla niitä voi löytää itselleen parhaiten sopivan hakukoneen ja toki voi myös käyttää useaa eri hakukonetta rinnakkain.

Lähteet:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Google

https://policies.google.com/technologies/retention?hl=fi

https://support.google.com/ads/answer/1634057?hl=fi&ref_topic=7049263

https://yle.fi/uutiset/3-10698480

https://fi.wikipedia.org/wiki/Bing

https://privacy.microsoft.com/fi-fi/privacy

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Microsoftin_tuotteista

https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/bing-ads-hakusanamainonta

https://fi.wikipedia.org/wiki/DuckDuckGo

https://fi.wikipedia.org/wiki/Yahoo

https://policies.yahoo.com/ie/fi/yahoo/privacy/index.htm?redirect=no

Mobiilisovellukset kuuluvat vahvasti digitaaliseen yhteiskuntaamme. On olemassa todella paljon erilaisia mobiilisovelluksia ja erittäin monet ihmiset käyttäjän niitä päivittäin. Vuoden 2019 ensimmäisen vuosineljänneksen ladatuimpia sovelluksia ovat muun muassa WhatsApp, Tik Tok, Facebook, Instagram, YouTube, Netflix, Snapchat, Spotify ja Uber.

Sovellusten kirjo on siis laaja. Grand One on kilpailu, jossa palkitaan vuosittain parhaita digitöitä ja siellä onkin oma kategoriansa parhaille mobiilipalveluille. Vuoden 2018 kilpailussa oli 6 finalistia tässä kategoriassa. Yksi näistä oli Helsingin Sanomien mobiilisovellus, jonka esittelen tarkemmin. Työn nimi oli tosiaan HS app – Sinulle. Asiakkaana oli Helsingin Sanomat, suunnittelusta vastasi Idean Enterprises ja tuotannosta Futurice, Houston Inc., Rakettitiede ja Helsingin Sanomat. Tämä työ pääsi Grand One -kilpailussa kahteen kategoriaan ehdokkaaksi: Paras mobiilipalvelu ja Paras UX-design.

HS appin työn esittelysivuilla kerrotaan, että Helsingin Sanomat pyrkii kasvattamaan erityisesti alle 45-vuotiaiden digitilaajien määrää. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, tarvitsee lisätä digikäyttöä ja tämä tapahtuu nimenomaan mobiilissa, joten on tarvetta laadukkaalle mobiilisovellukselle. Tämän takia he alkoivat suunnittelemaan sovellusuudistusta. Tämän avulla haluttiin nimenomaan kasvattaa sovelluksen käyttäjämäärää ja helpottamaan kiinnostavien artikkeleiden löytämistä.

Sovellusuudistuksella saatiin aikaiseksi lisää hienoja ominaisuuksia Helsingin Sanomien sovellukseen. Sovellukseen tuli esimerkiksi Sinulle-osio, jossa on käyttäjälle kohdennettua sisältöä. Lisäksi mobiilisovellukseen tuli Haku-toiminto, jota käyttäjän olivat kovin toivoneet. Tämä projekti sai aikaan hyviä tuloksia, sillä esimerkiksi alle 40-vuotiaiden tekemien digitilausten määrä kasvoi 60 %.

Itse en ole käyttänyt tätä Helsingin Sanomien sovellusta, mutta käytän päivittäin useita muita sovelluksia, kuten WhatsAppia, Facebookia, Instagramia, Snapchatia ja Netflixiä. Nämä kaikki sovellukset kuuluvat myös vuoden 2019 ensimmäisen vuosineljänneksen ladatuimpiin sovelluksiin eli ne ovat varmasti monelle tuttuja.

Esittelen hieman tarkemmin WhatsApp-sovelluksen. Sitä käyttää yli miljardi ihmistä ympäri maailmaa eli se on erittäin suosittu sovellus. Itse olen käyttänyt sitä useita vuosia ja mielestäni se on todella kätevä ja hyvä sovellus. WhatsApp on julkaistu vuonna 2009 ja vuodesta 2014 lähtien Facebook on omistanut sen. WhatsAppissa on monia ominaisuuksia. Sovelluksessa käyttäjät voivat soittaa toisillensa sekä perinteisiä äänipuheluita että videopuheluita. Lisäksi käyttäjät voivat lähettää tekstiviestejä, ääniviestejä, kuvia, videoita ja dokumentteja kuten PDF-tiedostoja ilmaiseksi internet-yhteyden avulla.

WhatsAppissa voi myös perustaa ryhmiä ja keskustella useiden käyttäjien kanssa samanaikaisesti. Mielestäni ryhmäkeskustelut ovat olleet toimivia ja ne ovatkin todella kätevä tapa kommunikoida esimerkiksi kaveriporukan kesken. Minulla on esimerkiksi sisarusteni ja ystävieni kanssa ryhmäkeskusteluja ja ne helpottavat kommunikointia, kun ei tarvitse kaikille yksitellen lähettää viestiä.

Käyttäjät voivat myös asettaa profiilikuvan WhatsAppissa. Lisäksi voi laittaa tilapäivitykseen esimerkiksi jonkin tekstin tai kuvan, jonka käyttäjän yhteystiedot näkevät. Tilapäivitys katoaa 24 tunnin kuluttua. Mielestäni WhatsApp on kaiken kaikkiaan erittäin kätevä ja monipuolinen. Tästä sovelluksesta en ainakaan itse haluaisi luopua!

Lähteet:

https://mobiili.fi/2019/05/17/tassa-ovat-alkuvuoden-ladatuimmat-mobiilisovellukset/

http://2018.grandone.fi/tyot/finalistit/kategoria/paras-mobiilipalvelu

https://www.idean.com/micro/grandone18-hs-sinulle

Nykypäivänä saattaa usein törmätä termeihin avoin data ja big data. Mutta mitä nämä oikeastaan tarkoittavat? On hyvä tietää näiden merkitys, sillä ne ovat osa digitaalista yhteiskuntaamme. Avoin data on julkisen hallinnon tai organisaatioiden tuottamaa informaatiota. Se on maksutonta, kaikkien saatavilla ja sitä saa vapaasti käyttää omiin tarkoituksiinsa. Big datalla taas tarkoitetaan todella suurten järjestelemättömien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä ja analysointia tietoteknisten ratkaisujen avulla. Big data mahdollistaa monia asioita, jotka ovat aikaisemmin olleet liian monimutkaisia.

Jos haluaa saada tietoa esimerkiksi pääkaupunkiseudun jätehuollosta, voi mennä Helsinki Region Infosharen verkkosivuille, joka on Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten avoimen datan palvelu. Sieltä voi etsiä aineistoja, jotka käsittelevät jätehuoltoa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun jätehuollon vuositilastot löytyvät sieltä. Avointa dataa löytyy myös todella monesta muusta aiheesta eli Helsinki Region Infosharen verkkosivuja kannattaa käyttää hyödyksi, kun tarvitsee pääkaupunkiseutua koskevaa tietoa.

Avoimella datalla on monia positiivisia vaikutuksia. Ihmiset saavat vapaasti tarvitsemaansa tietoa ja tämä lisää yhteiskunnan läpinäkyvyyttä. Avoin data voi myös hyödyntää yrityksiä todella paljon. Yritykset voivat käyttää tietoa esimerkiksi liiketoimintansa kehittämiseen tai markkinointiin.

Helsinki Region Infosharen verkkosivuilta löytyy myös monia sovelluksia, jotka hyödyntävät avointa dataa. Esimerkiksi Tässä.fi on sovellus, jonka kautta saa ajankohtaista tietoa muun muassa erilaisista tapahtumista, ruokakauppojen aukioloajoista ja tarjouksista sekä apteekkien ja ravintoloiden aukioloajoista. Sieltä löytyy myös avoimia työpaikkoja sekä myytäviä ja vuokrattavia asuntoja.

Tässä.fi sovelluksen voi ladata Google Play kaupasta tai Apple Storesta tai käyttää heidän verkkosivujaan. Sovellus pyytää käyttäjältä lupaa sijainnin käyttämiseen, mutta siellä voi myös itse asettaa sijaintinsa. Tämän jälkeen sovellus näyttää joko käyttäjän todellisen sijainnin tai valitun sijainnin lähellä olevien palveluiden tietoja. Mielestäni Tässä.fi on kätevä varsinkin silloin, jos haluaa nähdä ruokakauppojen tarjouksia, sillä sen avulla ei tarvitse selata monien eri ruokakauppojen mainoslehtiä/verkkosivuja vaan näkee tarjoukset samalta sivustolta.

HelsinkiApp on myös avointa dataa hyödyntävä sovellus, jonka voi ladata Google Play kaupasta tai Apple Storesta. Tämä sovellus mahdollistaa muun muassa kysymysten ja kehitysehdotusten lähettämisen Helsingin kaupungille. Jos käyttäjällä on esimerkiksi hyvä idea, jonka avulla hänen asuinalueensa viihtyvyyttä voitaisiin parantaa, hän voi sovelluksen kautta lähettää ehdotuksensa heti kaupungille.

Avointa dataa voi siis hyödyntää hyvin monipuolisesti esimerkiksi juuri sovellusten kehittämiseen. Yritysten kannattaa myös käyttää avointa dataa markkinoinnin kehittämiseen. Yritykset voivat esimerkiksi hyödyntää Helsinki Region Infosharen verkkosivuilta löytyvän aineiston Helsingin seudun (Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen ja kymmenen kehyskuntaa esim. Kerava ja Kirkkonummi) väestö iän, sukupuolen, äidinkielen ja siviilisäädyn mukaan. Tätä aineistoa voi hyödyntää mahdollisten asiakkaiden segmentointiin, jonka avulla heille voi suunnata kohdennettua markkinointia.

Lähteet:

https://www.avoindata.fi/fi/opas/mita-on-avoin-data

https://www.youtube.com/watch?time_continue=131&v=IuOVjIdvcNw

https://www.talouselama.fi/kumppaniblogit/big-data-muuttaa-maailmaa/6e3988d0-e07e-35ea-b52c-dc3e31a91394

https://hri.fi/fi/

Sosiaalinen media on olennainen osa digitaalista yhteiskuntaamme. Ihmiset viettävät entistä enemmän aikaa siellä. Sosiaalisen median kulutus on suurta sekä ulkomailla että Suomessa. Digital 2019 raportin mukaan vuonna 2019 aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä maailmassa on 3,485 miljardia. Noora Pinjamaan Sosiaalinen media 2.0 tekstissä taas todetaan, että 15-55 vuotiaista suomalaisista vähintään puolet käyttää aktiivisesti sosiaalista mediaa. Nämä luvut osoittavat sosiaalisen median olevan tärkeä osa monien ihmisten päivittäistä elämää.

Suomessa käytetään paljon kansainvälistä sosiaalista mediaa, kuten Facebookia, Instagramia ja YouTubea. Esimerkiksi minä ja ystäväni käytämme aktiivisesti kolmen edellä mainitun palvelun lisäksi myös Snapchatia. Kansainväliset palvelut ovat siis saaneet paljon käyttäjiä Suomessa. Mutta mikä on kotimaisten sosiaalisen median innovaatioiden laita? Onko Suomessa syntynyt näitä innovaatioita?

Kaija Pöystin Suomalaisen somen loistava menneisyys tekstissä keskitytään sosiaalisen median sovelluksiin, jotka on kehitetty Suomessa. Teksti on hyvä muistutus siitä, että Suomessakin on ollut sosiaalisen median innovaatioita, vaikka niitä ei aina välttämättä muista. Pöystin tekstissä kerrotaan muun muassa IRC-galleriasta ja Habbo Hotellista. IRC-galleria, joka oli aikanaan hyvin suosittu sosiaalinen nettiyhteisö, avattiin jo vuonna 2000. Habbo Hotel taas avattiin vuonna 2001. Se oli aikanaan myös hyvin suosittu palvelu ja Pöystin tekstissä kerrotaan, että vuonna 2004 Habbo Hotellilla oli 20 miljoonaa käyttäjää. Tosin sitä ei mainittu olivatko nämä käyttäjät aktiivisia vai eivät. Tämä tieto tuli kuitenkin itselleni yllätyksenä. Minä ja ystäväni käytimme lapsuudessa Habbo Hotellia, mutta en olisi arvannut, että sillä on ollut noin valtavat paljon käyttäjiä.

Voidaan siis todeta, että Suomessakin on syntynyt sosiaalisen median innovaatioita, jotka ovat aikanaan olleet varsin suosittuja, mutta ne eivät yltäneet samalla tasolle kansainvälisten palveluiden, kuten Facebookin ja Instagramin kanssa. Pöysti toteaakin tekstissään, että Suomessa on syntynyt monia sosiaalisen median innovaatioita, mutta tästä huolimatta vain vähän alan menestyvää liiketoimintaa. Syitä tähän voi olla monia, esimerkiksi markkinoinnin puute. Lisäksi Pöystin tekstissä kerrotaan, että kun Facebook alkoi yleistyä Suomessa vuonna 2007, se vei käyttäjiä pois kotimaisilta sosiaalisen median palveluilta. Esimerkiksi itse lopetin IRC-gallerian käytön, kun aloitin käyttämään Facebookia. Toki esimerkiksi IRC-galleria ja Habbo Hotel ovat edelleenkin olemassa, mutta niiden suosio ei ole läheskään samanlaista kuin aikaisemmin.

Mikä on sitten sosiaalisen median innovaatioiden laita tulevaisuudessa Suomessa? Miten suomaisten yritysten tulisi toimia, jotta ne voisivat hyödyntää sosiaalista mediaa parhaalla mahdollisella tavalla? Pinjamaa toteaa tekstissään suomalaisten yritysten olleen melko varovaisia sen suhteen, mitä tulee sosiaalisen median hyödyntämiseen omassa liiketoiminnassaan. Pinjamaan tekstissä käy kuitenkin ilmi, että peliteollisuus on hyödyntänyt hyvin sosiaalista mediaa. Yritysten kannalta on kuitenkin todella hyvä, jos he oppivat hyödyntämään sosiaalista mediaa entistä tehokkaammin, sillä niin moni suomelainen käyttää sitä päivittäin.

Lähteet:

https://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa1/28%20Suomalaisen%20somen%20loistava%20menneisyys.pdf

https://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa2/59%20_%20Sosiaalinen%20media%202.0.pdf