#avoindata

Dataa, dataa ja dataa

Tietoa tuotetaan ja kerätään erittäin paljon päivittäin. Kerättyä dataa kaivamalla löydetään paljon tietoa ja suuri kysymys onkin, miten tietoa voidaan hyödyntää ja mitä sillä tiedolla voidaan rakentaa. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori ja tietoteknisen tutkimuskeskus HIIT:n johtaja Petri Myllymäen mukaan big datan idea on se, että kun dataa kertyy itsekseen, niin jälkeenpäin voidaan miettiä mihin muuhun tätä kerättyä dataa voitaisiin hyödyntää. Datalouhinnalla tarkoitetaan tyypillisesti tietokonealgoritmeillä tapahtuvaa datan kaivamista. Useamman datamassan yhdistämisellä ja sen avulla luotua uutta tietoa kutsutaan datafuusioksi. Big datan voidaan sanoa olevan erittäin suurten ja järjestämättömien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä ja analysointia tietoteknisten ratkaisujen avulla.

Mitä sitten on avoin data? Avoin data ei ole sama asia kuin julkinen tieto. Kaikilla on pääsy julkiseen tietoon, kun taas avointa dataa kansalaiset ja yritykset voivat käyttää omiin tarkoituksiinsa tasavertaisesti julkisen hallinnon kanssa. Avoimella datalla tarkoitetaan yritysten ja organisaatioiden tai julkishallinnon tuottamaan tai niille kerättyä julkista tietoa. Tätä dataa kutsutaan digitaaliseksi raaka-aineeksi, joita ovat taloustiedot, tilastot, kartat, kuvat ja videotallenteet. Tieto täyttää avoimen datan kriteerit, jos se on julkista, koneluettavaa, maksutonta ja uudelleen käytettävää, myös kaupallisesti. Eli yritykset voivat hyödyntää avointa dataa.

Minulla tuli avoimen datan hyödyntämisesti heti mieleen tällä hetkellä paljon keskustelua aiheuttavat sähköpotkulaudat. Voisi kuvitella, että näitä palveluita tarjoavat yritykset ovat tutkineet julkisen liikenteen ja kaupunkipyörien käytöstä löytyvää dataa. Sen tiedon avulla on voitu kehittää vaihtoehtoinen liikkumistapa kaupunkeihin.

Avointa dataa voi käyttää myös väärin, niin kuin Netflixille kävi. He järjestivät vuonna 2006 avoimen kilpailun, jossa joukkueiden tehtävänä oli rakentaa kone, joka ymmärtää käyttäjän elokuvamaun. Netflix laittoi noin puolen miljoonan käyttäjän tekemät arviot jakoon nimettöminä ja oletti ettei käyttäjiä voida tunnistaa. Teksasin yliopiston tutkijat vertasivat Netflixin julkaisemaa datapakettia Internet Movien Database sivuston käyttäjien julkisiin tietoihin ja löysivät yhteksiä, joiden takia osa Netflix -käyttäjistä olisi voitu paljastaa. Ongelma oli siis se, että vaikka ihmiset arvioivat IMDb:ssä julkisesti, Netflixin keräämät tiedot olivat yksityisiä. Ehkä käyttäjä haluaa arvioida julkisesti IMDb:ssä, mutta katsella ja arvostella salaa Netflixissä. Eli jos dataa yhdistellään taitavasti algoritmeillä, arkaluontoisetkin tiedot voivat paljastua.

Yritysten on siis oltava tarkkoja, miten big dataa ja avointa dataa käytetään. Niistä on varmasti suuri hyöty monen palvelun kehittämiseen, esimerkiksi liikkumiseen, kohdennettuun markkinointiin tai erilaisiin arvosteluihin liittyen. Tarkkuutta vaatii erityisesti yksityisyyden suojan säilyttäminen.

Mitä on avoin data? Avoimella datalla tarkoitetaan julkishallinnon, organisaatioiden tai yritysten tuottamaa tai niille kertynyttä julkista tietoa, joka on avattu vapaasti ja maksutta kaikkien hyödynnettäväksi. Data on digitaalista. Se on tilastoja, taloustietoja, karttoja, kuvia, videota ja 3D-malleja. Näin ytimekkäästi asian kiteyttää Helsinki Region Infoshare (HRI), joka on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien yhteinen avoimen datan palvelu.

Big datalla eli massadatalla tarkoitetaan sellaista tietoa, jonka määrä on niin suuri tai joka lisääntyy tai muuttuu jatkuvasti niin, ettei sitä voida käsitellä perinteisillä datanhallintakeinoilla ja ohjelmistoilla. Se on usein jonkin laitteen automaattisesti tuottamaa valtavaa tietoaineistoa. Big data käsitteenä tarkoittaa myös sitä koko alaa, jossa tällaista vaikeasti hallittavaa massadataa yritetään haravoida, käsitellä ja analysoida.

Moni varmaan muistaa Peter Tattersallin palkitut ”puumaiset” avoimen datan visualisoinnit.

Tattersall on luonut monta mielenkiintoista avoimen datan visualisointia. Valtionbudjetti.fi-palvelussa pääsee tarkastelemaan valtion budjettitaloutta helposti ymmärrettävällä tavalla. Budjettipeli.fi-palvelussa voi itse ”laittaa hyvinvoinnin rahoituksen uuteen uskoon”. Sote-palveluiden kokonaiskustannuksia vuonna 2017 taas pääsee katselemaan sotenrahapuu.fi-palvelussa.

Hauskana esimerkkinä avoimen datan soveltamisesta toimii Aarni K:n kehittämä HELSINKI-PILALLA -sivusto. Kyseinen sivusto hyödyntää Helsingin kaupungin palauterajapintaa (API:a) keräämällä kaiken palautetiedon yhteen paikkaan. Nimikin on osuva, sillä kaikkihan tiedämme, että palautetta annetaan yleensä vain silloin kun jokin asia mättää pahasti ja tunnetilakin on sen mukainen.

Suomessa toimii myös Avoindata.fi-palvelu, joka on keskitetty avoimen datan jakelualusta koko Suomen julkishallinnon, organisaatioiden, yritysten ja yksityishenkilöiden avoimille tietoaineistoille. Palvelua ylläpitää Väestörekisterikeskus. EU:n tasolla löytyy myös vastaava palvelu, nimittäin Euroopan unionin tukema Euroopan Dataportaali-palvelu, johon on kerätty Euroopan eri maissa saatavilla olevaa julkisen sektorin informaatiota eli metadataa. Metadatalla tai metatiedolla tarkoitetaan tietoa tiedosta eli sellaista tietoa, joka kuvailee tai määrittää tietoa jostakin tietolähteestä.

Avoimella datalla tarkoitetaan julkishallinnon viranomaisten, yritysten ja yksityishenkilöiden keräämää ja tuottamaa digitaalisessa muodossa olevaa dataa, joka on yleisesti saatavilla. Avoin data on kenen tahansa luvallisesti ja maksutta uudelleen käytettävissä. Pääkaupunkiseudun avoimesta datasta saa helposti kattavan kuvan tutustumalla Helsinki Region Infoshare -sivustoon www.hri.fi. Tyypillistä julkisen hallinnon tuottamaa avointa dataa ovat erilaiset liikenteeseen, asumiseen, kaavoitukseen, luontopalveluihin ja väestöryhmiin liittyvät tilastot ja karttapalvelut.

Big data on yleisnimitys eri lähteiden datamassalle, jota on paljon ja jota tulee nopeasti lisää. Se on usein jonkun laitteen automaattisesti tuottamaa ja sen muoto on vaihtelevaa ja ennalta arvaamatonta. Big dataa syntyy sähköisistä toiminnoista, koneiden välisestä kommunikaatiosta sekä henkilöiden keskusteluista, internet hauista ja paikkatiedoista. Big datan tieto on osittain peräisin yksittäisten henkilöiden toiminnasta, jonka vuoksi datan tietosuojasta on noussut huoli. Tähän liittyen EU:ssa ja muuallakin maailmassa on tehty tietosuojan turvaamiseen liittyviä lakialoitteita. Ajankohtaisin näistä on henkilön oikeus poistaa itseään koskeva data palveluntarjoajan rekistereistä.

Big datan ja julkisen sektorin avoimen datan tyypilliset käyttökohteet löytyvät pääasiassa teollisuudesta ja palvelualoilta. Teollisuus hyödyntää dataa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa ja tuotantoprosessien hallinnassa. Palvelualoilla datan käyttö on hieman yleisempää kuin teollisuudessa ja tyypillisin esimerkki on datan hyödyntäminen markkinoinnissa.

Mielenkiintoisia avointa dataa hyödyntäviä sovelluksia

Helsingin vaalitulokset

http://vividin.fi/helsinkivaalit/#kv2017

Sovellus esittelee Helsingin kunnallisvaalitulokset kaupunginosittain mm. äänestysaktiivisuuden, puoluekannatuksen, ehdokkaan äänimäärän yms. mukaan

Perille

https://www.perille.fi/

Sovelluksen avulla voi hakea vertailla ja myös ostaa pääkaupunkiseudun julkisen liikenteen matkoja. Matkojen valinta pohjautuu lähtö- ja kohdepaikan osoitteisiin sekä matkustusaikaan. Valitsemalla matkustajien määrän ja ikäryhmän sovellus opastaa oikean lipun hankkimiseen.

Asiakasyrityksen kannalta kiinnostavat avoimen datan sovellukset pohjautuvat alueiden väestöryhmien analyysiin. Asiakasyritys voi yhtä tai useampaa sovellusta hyödyntämällä löytää markkinoinnille kiinnostavan kohderyhmän selvittämällä alueet, joissa on merkittävästi uudisrakentamista ja lapsiperheitä. Kaupunginosien puoluekannatus ja varallisuuden jakautuminen ovat myös helposti hyödynnettävää dataa, kun markkinoinnin kohdentamista suunnitellaan yksityisten päiväkotien toiminta-alueille.

Helsingin karttapalvelu

http://kartta.hel.fi/

Vireillä olevien rakennuslupien määrä alueittain, vapaat tontit ja kaavoitus. Voidaan hyödyntää selvittämään lapsiperheiden sijoittuminen uusille asuinalueille.

 Helsingin seudun aluesarjat

http://www.aluesarjat.fi/

Ajantasainen analysointityökalu esimerkiksi asuntokuntien tuloista alueittain. Analyysiä voidaan hyödyntää markkinoinnin tarkentamisessa sopivalle alueelle kohderyhmän ansiotulojen perusteella.

 Lähteet:

http://www.hri.fi/fi/mita-on-avoin-data

https://fi.wikipedia.org/wiki/Big_data

Käsittelen tässä kirjoituksessa avointa dataa sekä Big Dataa, avaan kyseisiä termejä sekä mietin Helsinki Region Infoshare-sivustolla olevien sovellusten kautta sitä, miten erilaisia sovelluksia voitaisiin hyödyntää käynnissä olevan asiakasprojektin osalta. 

Aloitetaan Big Datalla. Käsite Big Data tarkoittaa tiivistetysti massiivisten, järjestelemättömien sekä jatkuvasti lisääntyvien tietomassojen keruuta, säilyttämistä, etsintää, jakamista, esittämistä sekä analysointia. Kaikissa edellä mainituissa on perustana tietotekniikka sekä tilastotiede. Big Data on nimike todella suurille datamäärille. Big Datalle on tunnusomaista se, että sen käsittelyaika käytössä olevilla laitteilla tai ohjelmistoilla kestää valtavan kauan käyttäjän kannalta sekä se voi olla käytössä monessa paikassa yhtä aikaa. Se on usein jonkinlaisen laitteiston tuottamaa, kerätty tavallisesti summamutikassa, ilman sen tarkempaa käyttötavoitetta. Sitä tulee eri lähteistä, eri muodoissa ja se kertyy ja muuntuu hyvin nopeasti.

Talouselämä-lehden muutama vuosi sitten ilmestyneessä artikkelissa kuvaillaan Big Dataa tietotekniikan uudelleen keksimiseksi ja samassa kerrotaan, että maailman johtavat tutkimuslaitokset ovat arvioineet, että Big Data on jo muutama vuosi sitten ollut globaalisti noin 100 miljardin business vuositasolla mitattuna.

Avoin data taas on digitaalisessa muodossa olevaa sisältöä, jota jokainen voi käyttää, muokata ja jakaa täysin maksutta mihin tahansa tarkoitukseen. Avoimen datan tulisi olla kokonaisuudessaan saavutettavilla ja ladattavissa julkisesti tietoverkosta. Avoimen datan pääominaisuuksia ovat ne, että tiedon on oltava käytettävissä ja uudelleenjaettavissa ilman käyttörajoituksia. Tärkeintä on myös, että data on vapaa sosiaalisista kuin organisatoorisista rajoitteista huolimatta (esim. työ, sijainti, uskonto, etnisyys, poliittinen suuntautuneisuus sekä organisaatiomalli). Esimerkiksi tämä blogi sekä Wikipedia ovat molemmat avointa dataa.

Helsinki Region Infoshare-sivustolla on muutama mielenkiintoinen sovellus, joista kuvailen lyhyesti kahta. Finna Street-sovellus tarjoaa yli miljoona suomalaisten museoiden, kirjastojen ja arkistojen valokuvaa, joista sovellus etsii käyttäjän sijainnin perusteella kuvia. Asiakasprojektissa näen tämän oivana datalähteenä toimeksiantajan kannalta, sillä miljoonat kuvat ja niistä kumpuavat ideat voivat tuoda tuotteisiin aivan uutta näkökulmaa. Tuotteissa voitaisiin hyödyntää uudenlaisia kuvia ja ne voisivat poiketa jopa hieman perinteisistä kuvista, joita toimeksiantaja on jo hyödyntänyt tuotteissaan.

Toinen valitsemani sovellus on Ihana Helsinki!  ja näen sen myös hyödyllisenä sovelluksena asiakasprojektin toimeksiantajan kannalta. Sovellus on laajennetun todellisuuden mobiilikaupunkiopas, joka kertoo käyttäjälle sen hetkisen sijainnin ympärillä olevista tapahtumista ja kannustaa osallistumaan niihin. Sovellus ohjeistaa käyttäjän tapahtumapaikalle ja oppii käyttäjän tekemistä valinnoista. Tämän sovelluksen avulla voisi toimeksiantajan tuotteista muodostaa erilaisia kampanjoita ja tapahtumia, jotka löytyisivät myös kyseisen sovelluksen listoilta ja näin ollen tuote tulisi entistä tunnetummaksi ja helpommin saavutettavaksi.

 Lähteet:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Big_data

http://www.talouselama.fi/kumppaniblogit/tieto/big-data-muuttaa-maailmaa-3440603

https://fi.wikipedia.org/wiki/Avoin_tieto

http://www.hri.fi/fi/sovellukset/finna-street/

Digitaalinen maailmamme on täynnä toinen toistaan oudompia termejä. Ohessa määrityksensä saavat termit Big data ja avoin data sekä muutama pääkaupunkiseudun avointa dataa hyödyntävä sovellus, lisättynä omalla avoimella ajatusvirralla.

BIG DATA. Wikipedia määrittelee termin Big data niin, että se on yhteisnimitys valtaisille datamäärille, ”joiden yhteydessä ei voida soveltaa perinteisiä datanhallinnointitapoja”. Se on ”erittäin suurten, järjestelemättömien, jatkuvasti lisääntyvien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia sekä esittämistä tilastotiedettä ja tietotekniikkaa hyödyntäen”.

Sille on ominaista määritelmän sisällön muuttuminen, johtuen teknologian ja työvälineiden kehittymisestä. Tällöin aikaisemmin vaikeuksia tuottaneen datan käsittely onkin muuttunut siinä määrin helpommin hyödynnettäväksi, ettei sitä enää voida kutsua Big dataksi.

Big datan yhteydessä ei voida soveltaa perinteisiä datanhallinnointitapoja (Wikipedia).

AVOIN DATA. Wikipedia määrittelee toisen tarkasteltavan termin avoin data tai avoin tieto (Open Knowledge) niin, että siinä ”viitataan digitaalisessa muodossa oleviin sisältöihin ja dataan, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta käyttää, muokata ja uudelleen jakaa mihin tahansa käyttötarkoitukseen”.

Se helpottaa esimerkiksi viestintää ja tieteenharjoittamista, vähentämällä kuluja ja helpottamalla itse tiedonhankintaa. Avoimen tiedon jakaminen myös käynnistää spontaaneja prosesseja, jotka puolestaan lisäävät tiedon määrää, laatua ja lisäävät sen arvoa.

Sähköisen Wikipedia -tietosanakirjan sisältö on hyvä esimerkki avoimesta datasta.

HELSINKI 1943 3D sovellus esittelee 1940-luvun Helsinkiä kolmiulotteisena. Se on tehty yhdistämällä vuoden 1943 ortoilmakuva sekä Helsingin 3D-kaupunkimalli. Historiasta yleisesti ja erityisesti Helsingin historiasta kiinnostuneet voivat kiittää sovelluksen tekijää Antti Aholaa hyvin tehdystä työstä.

HELSINGIN VAALITULOKSET sovellus esittelee nimensä mukaisesti visuaalisesti Helsingin eri vaalitulokset. Sen avulla pystyy seuraamaan, kuinka vaalikamppailut ovat ratkenneet kunnallisvaaleissa ja eduskuntavaaleissa, miten puolueiden äänimäärät ja kannatusosuudet ovat historiallisesti kehittyneet äänestysalueilla, mitkä ovat puolueiden vahvimmat maantieteelliset kannatusalueet sekä kuka keräsi eniten ääniä tietyllä äänestysalueella. Näitä näkökulmia arvostanee jokainen politiikasta kiinnostunut pääkaupunkiseutulainen ja miksei myös maalainen.

Nykypäivänä saattaa usein törmätä termeihin avoin data ja big data. Mutta mitä nämä oikeastaan tarkoittavat? On hyvä tietää näiden merkitys, sillä ne ovat osa digitaalista yhteiskuntaamme. Avoin data on julkisen hallinnon tai organisaatioiden tuottamaa informaatiota. Se on maksutonta, kaikkien saatavilla ja sitä saa vapaasti käyttää omiin tarkoituksiinsa. Big datalla taas tarkoitetaan todella suurten järjestelemättömien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä ja analysointia tietoteknisten ratkaisujen avulla. Big data mahdollistaa monia asioita, jotka ovat aikaisemmin olleet liian monimutkaisia.

Jos haluaa saada tietoa esimerkiksi pääkaupunkiseudun jätehuollosta, voi mennä Helsinki Region Infosharen verkkosivuille, joka on Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten avoimen datan palvelu. Sieltä voi etsiä aineistoja, jotka käsittelevät jätehuoltoa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun jätehuollon vuositilastot löytyvät sieltä. Avointa dataa löytyy myös todella monesta muusta aiheesta eli Helsinki Region Infosharen verkkosivuja kannattaa käyttää hyödyksi, kun tarvitsee pääkaupunkiseutua koskevaa tietoa.

Avoimella datalla on monia positiivisia vaikutuksia. Ihmiset saavat vapaasti tarvitsemaansa tietoa ja tämä lisää yhteiskunnan läpinäkyvyyttä. Avoin data voi myös hyödyntää yrityksiä todella paljon. Yritykset voivat käyttää tietoa esimerkiksi liiketoimintansa kehittämiseen tai markkinointiin.

Helsinki Region Infosharen verkkosivuilta löytyy myös monia sovelluksia, jotka hyödyntävät avointa dataa. Esimerkiksi Tässä.fi on sovellus, jonka kautta saa ajankohtaista tietoa muun muassa erilaisista tapahtumista, ruokakauppojen aukioloajoista ja tarjouksista sekä apteekkien ja ravintoloiden aukioloajoista. Sieltä löytyy myös avoimia työpaikkoja sekä myytäviä ja vuokrattavia asuntoja.

Tässä.fi sovelluksen voi ladata Google Play kaupasta tai Apple Storesta tai käyttää heidän verkkosivujaan. Sovellus pyytää käyttäjältä lupaa sijainnin käyttämiseen, mutta siellä voi myös itse asettaa sijaintinsa. Tämän jälkeen sovellus näyttää joko käyttäjän todellisen sijainnin tai valitun sijainnin lähellä olevien palveluiden tietoja. Mielestäni Tässä.fi on kätevä varsinkin silloin, jos haluaa nähdä ruokakauppojen tarjouksia, sillä sen avulla ei tarvitse selata monien eri ruokakauppojen mainoslehtiä/verkkosivuja vaan näkee tarjoukset samalta sivustolta.

HelsinkiApp on myös avointa dataa hyödyntävä sovellus, jonka voi ladata Google Play kaupasta tai Apple Storesta. Tämä sovellus mahdollistaa muun muassa kysymysten ja kehitysehdotusten lähettämisen Helsingin kaupungille. Jos käyttäjällä on esimerkiksi hyvä idea, jonka avulla hänen asuinalueensa viihtyvyyttä voitaisiin parantaa, hän voi sovelluksen kautta lähettää ehdotuksensa heti kaupungille.

Avointa dataa voi siis hyödyntää hyvin monipuolisesti esimerkiksi juuri sovellusten kehittämiseen. Yritysten kannattaa myös käyttää avointa dataa markkinoinnin kehittämiseen. Yritykset voivat esimerkiksi hyödyntää Helsinki Region Infosharen verkkosivuilta löytyvän aineiston Helsingin seudun (Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen ja kymmenen kehyskuntaa esim. Kerava ja Kirkkonummi) väestö iän, sukupuolen, äidinkielen ja siviilisäädyn mukaan. Tätä aineistoa voi hyödyntää mahdollisten asiakkaiden segmentointiin, jonka avulla heille voi suunnata kohdennettua markkinointia.

Lähteet:

https://www.avoindata.fi/fi/opas/mita-on-avoin-data

https://www.youtube.com/watch?time_continue=131&v=IuOVjIdvcNw

https://www.talouselama.fi/kumppaniblogit/big-data-muuttaa-maailmaa/6e3988d0-e07e-35ea-b52c-dc3e31a91394

https://hri.fi/fi/

Avoin data ja Big data

Data on digitaalista raaka-ainetta, esimerkiksi tilastoja,  taloustietoja, karttoja, kuvia  ja 3D-malleja. Avoin data tarkoittaa julkishallinnon, organisaatioiden tai yritysten tuottamaa tai niille kertynyttä julkista tietoa, joka on saatavilla vapaasti ja on maksuton kaikkien hyödynnettäväksi. Avoin data pitää olla koneluettavassa muodossa ja lisensoitu. Avoimessa datassa ei saa olla henkilötietoja eikä muita liiketoiminnan salaisuuksia.

Big data  eli massadata on erittäin suuri tietomassa,  joka tulee eri lähteistä, eri muodoissa ja muuttuu nopeasti. Big Datan tunnusmerkkejä ovat ”volume”, ”variety” ja ”velocity” jotka voidaan kääntää kuten “määrä”, “monimuotoisuus” ja “nopeus”. Big data tarjoaa ihmisten toiminnan ennustamista, kaupankäynnin seuranta, liiketoiminnan arviointia ja suunnittelua. Big data tuo paljon mahdollisuuksia, mutta sitä on erittäin vaikea analysoida.

On erilaisia palveluita, jotka tarjoavat avointa data, esimerkiksi  www.hri.fi. Sivulta löytyy myös avointa dataa hyödyntäviä sovelluksia.  

Sovellukset, jotka ovat mielestäni hyödyllisiä :

Whim on sovellus, joka käyttää HSL:n joukkoliikenteen avointa data. Sen avulla voi hankkia julkisen liikenteen, taksien ja autovuokraamojen palveluihin perustuvan liikennepalvelun. Sovelluksessa on eri liikennepalvelujen aikataulut, matkojen reititys, varaaminen ja maksaminen.

WeChat sovellus on Helsingin sovellus, joka tuo infon lähes miljardin käyttäjän saataville. Sovellus sisältää tietoa nähtävyyksistä, palveluista, tapahtumista ja liikkumisesta kaupungissa. Sovelluksessa on myös  360-panoraamakuvia ja käännöspalvelu.

GoHelsinki helsinkiläisille ja turisteille suunnattu Helsinki-opas. Sovelluksen avulla voi etsiä nopeasti erilaisia paikkoja. Sovelluksen muistin käyttö on mahdollisimman pieni, jotta se toimisi paremmin mobiililaitteissa.

Wifi Helsinki sovelluksesta löytyy avoimet ja ilmaiset  langattomat verkot Helsingissä.

Kuinka yritykset voisivat hyödyntää avointa dataa?

Mitä on avoin data, ja mihin sitä voi käyttää? Porauduin aiheen syvyyksiin ja tutustuin sen tuomiin mahdollisuuksiin.

Avoin data on esimerkiksi julkishallinnon tai yritysten tuottamaa julkista tietoa, joka on avattu rakenteisessa muodossa vapaasti kaikkien hyödynnettäväksi, määrittelee Helsinki Region Infoshare (HRI). Data on siis digitaalista materiaalia, jota on esimerkiksi tilastot, kartat, kuvat ja taloustiedot. Avoin data ei kuitenkaan tarkoita julkista tietoa, jota kaikki pääsevät lukemaan verkkosivuilta; avointa dataa voivat yritykset sekä kansalaiset käyttää omiin tarkoituksiinsa tasavertaisesti julkishallinnon kanssa, kertoo HRI.

Big data- sanapariin voi törmätä datan määritelmiä tutkiessa, mutta mitä se sitten tarkoittaa? Big datalle ei löydy kovin vakiintunutta määritelmää, mutta tyypillisesti sitä kuvataan kolmen pääpointin korostamana; määrä, nopeus sekä kirjavuus. Esimerkiksi Matti Vakkuri kertoo kirjoituksessaan big datan tarkoittavan käsittämättömän suurten ja järjestämättömien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä ja analysointia tietoteknisten ratkaisujen avulla.

Kuva:  Helsinki Region Infoshare (HRI)

Avointa dataa sovelluksissa

Avointa dataa hyödynnetään yhä enemmän arjen apuna, etenkin puhelinsovellusten kautta. Tutustuin Helsinki Region Infoshare:n (HRI) sivujen kautta muutamaan mielenkiintoiseen sovellukseen. Näistä ensimmäisenä tutustuin InHelsinki-sovellukseen, joka tarjoaa ajantasaista tietoa pääkaupunkiseudulla järjestettävistä konserteista, teatteriesityksistä, puheista, luennoista, balettiesityksistä, opastetuista kierroksista sekä markkinoista. Sovellus hyödyntää Helsingin kaupungin MyHelsinki.fi:n julkista ohjelmointirajapintaa tuodakseen kaikki tapahtumat kätevästi nähtäville sovelluksessa.

Tässä.fi- sovellus kuitenkin paljastui todelliseksi tehopakkaukseksi tutkiessani sen sisältöä. Tämä toinen sovellus johon tutustuin, on todella hyödyntänyt tietoaineistoja laajasti, sillä yhden sovelluksen sisältä löytyvät ajankohtaiset tiedot muun muassa tapahtumista, tarjouksista, aukioloajoista, liikenteestä ja säästä. Kokeillessani itse sovellusta ominaisuuksia löytyi yhä enemmän, ja kaikki tiedot löytyivät yllättävän yksinkertaisesti; ja tämä kaikki yhden sovelluksen alla!

Kolmas silmääni osuva sovellus oli jo suuremman suosion nostattanut ParkMan. Tämä sovellus auttaa käyttäjiä GPS:n avulla löytämään vapaan pysäköintipaikan, sekä maksamaan pysäköintimaksun sovelluksen kautta. Sovelluksella voi myös lisätä parkkiaikaa. Sovelluksen oman kuvauksen mukaan se on nopeiten kasvava yhteisöpohjainen pysäköintisovellus.

Avoin data liiketoiminnan kehityksessä