Romanin Ratkaisut

Viimeisessä blogissani haluan tuoda kurssilla heränneitä ajatuksiani esimiehenä toimimisesta ja etenkin esimiehen valtavasta työtaakasta.

Niin kuin ensimmäisessä blogissani kirjoitin, olen ollut työelämässä seitsemän vuotta. Tähän väliin on mahtunut paljon hyviä ja paljon huonoja esimiehiä. Olen sellainen ihminen, että otan aina asioista selvää ennen kuin ryhdyn toimeen. Kyselen paljon ja haluan tietää aina miksi teen jotain asiaa. Tämä saa minut motivoituneeksi ja jaksan tehdä työtä hyvinkin kauan, jos ymmärrän sen tarkoituksen. Tämä sisäinen tarve tietää asiat, on myös vaikuttanut tapaan, jolla arvoin esimiehiäni. Pitkään olen arvioinut esimiesteni ammattitaitoa nimenomaan tietoperustan perusteella. Jos esimies ei osaa vastata kysymykseeni, pidin häntä pätemättömänä (Näin siis alkuaikoina).

Kun oma kiinnostukseni esimiestyötä kohtaan heräsi, aloin miettiä asioita kokonaisuuksien kannalta. Työntekijänä on helppo ajatella vain omasta näkökulmasta. ”Minulla on ongelma ja haluan siihen ratkaisun”. Olen myöhemmin tajunnut, että esimiehillä on lisäkseni muita alaisia, joilla on myös valtavasti kysyttävää, eikä minun ongelmani ole aina tärkeysjärjestyksessä ensimmäinen. Esimiehellä on alaisten lisäksi myös omat esimiehet, joilta tulee käskyjä ja ohjeita jatkuvasti.

Sen lisäksi, että esimiehen tulee tietää monia asioita, hänen pitää jatkuvasti miettiä millainen esimies hän on/haluaa olla. Onko hän käskevä vai valmentava? Ottaako hän kaikki huomioon ja tunteeko hän alaisensa? Mitä alaiset ajattelet hänestä? Tämä kaikki luo valtavasti painetta. Jos haluan olla hyvä esimies, minun tulee pitää se mielessäni.

Kukaan ei ole valmis esimies, vaikka joillain ihmisillä on selvästi luontaista auktoriteettia ja taipumusta ottaa ohjat omiin käsiinsä. Maailma muuttuu, josta hyvä esimerkki on asioiden johtamisesta siirtyminen ihmisten johtamiseen. Valmentava johtamistyyli innostaa ja tuo parempia tuloksia, kun käskevä tyyli. Tämä korostaa itsensä johtamisen ja -kehittämisen tärkeyttä. Sen lisäksi, että esimies huolehtii alaistensa johtamisesta (tai ohjaamisesta ja valmentamisesta), hänen tulee johtaa itseään ja kehittää omaa osaamistaan jatkuvasti.

En voi enää ajatella, että esimiehen tulee vain tietää faktoja. Esimiehellä on tuhat asiaa lautasellaan ja ne on kaikki pidettävä mielessä.

Tässä blogissa pohdin itsetunnon ja motivaation merkitystä omassa työssämme ja tekemisessämme. Käytän pohdintojeni pohjana muun muassa Stanley Rossin artikkelia itsensä kehittämisestä.

Käsitteet

Itsetunto, itseluottamus ja minäkuva ovat varmasti asioita, joita kaikki meistä ovat aikaisemmin kuulleet, ja jotka ovat seuranneet meitä läpi meidän elämämme. Minäkuva kertoo meille itsellemme, millaisia olemme, tai ainakin luulemme olevamme. Itsetunto puolestaan sitoutuu tiiviisti itseluottamukseen, sillä pohjimmiltaan itsetunto tarkoittaa meidän itsemme tuntemista ja luottamista omiin kykyihimme. Hyvän itsetunnon omaava pystyy myös hyväksymään itsensä heikkouksistaan huolimatta.

Motivaatio on taas eri motiivien aikaansaama tila. Erilaisia motiiveja voivat olla esimerkiksi meidän tarpeemme, halut, tai meitä odottava palkkio. Sisäiset motiivit kumpuavat henkilöstä itsestään, kun taas ulkoiset motiivit muodostuvat meidän ulkopuoleltamme, esimerkiksi muiden ihmisten käskyjen kautta. (Terveysverkko 2020). Varsinkin sisäiset motivaattorit ovat myös sidoksissa itsetuntoon.

Stanley Rossin artikkelin mukaan positiivinen itsetunto vaikuttaa motivaatioon ja täten on suoraan peilattavissa tuloksiin. Hyvä itsetunto johtaa motivoituneeseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn. Kun itsetunto ja -luottamus ovat heikkoja, pysyy ihminen helposti omalla mukavuusalueellansa ja on valmis epäonnistumaan asettamalla itselleen liian korkeita tavoitteita. Näistä epäonnistumisista ei myöskään opita. Vastapainoksi hyvällä itsetunnolla varustettu yksilö näkee enemmän mahdollisuuksia saavuttaa omat tavoitteet ja uskaltaa toteuttaa niitä itseluottamuksensa takia.

Mietteet

Artikkeli sai minut miettimään omaa käyttäytymistäni. Koen että tunnen itseni hyvin ja omaan hyvän itsetunnon. Luotan itseeni ja taitoihin niin työ- kuin arkielämässä. Tästä huolimatta, aloin miettiä nimenomaan tavoitteiden asettamista. Tajusin, että olen asettanut itselleni aikaisemmin edellä mainittuja korkeita tavoitteita, joihin en ole realistisesti odottanut pääseväni. Tämä on tietysti vaikuttanut motivaatiooni edetä ja tehdä tehtäviä tavoitteeseeni pääsemiseksi. Huomaan myös työssäni, että sorrun varmistamaan työni oikeellisuutta, vaikka tiedän sisälläni tehneeni kaiken oikein. Minulla saattaa siis olla peiliin katsomisen paikka itsetuntoon liittyen 😊

Lähteet:

Ross, S. 2014. A conceptual model for understanding the process of self-leadership development and action-steps to promote personal leadership development. The Journal of Management Development 33.4. 299-323.

Tuntuuko välillä, että on kiire, eikä aika mitenkään riitä kaikkien tehtävien tekemiseen? Jäävätkö tehtävät usein viime tinkaan ja stressi painaa päälle? Tämä on ainakin itselleni hyvin tuttu skenaario ja tässä blogissa paneudummekin syvemmin pohtimaan tavoitteellista toimintaa ja oman arjen aikatauluttamista.

Tavoitteet

Tavoitteellinen toiminta tarkoittaa itselleni sitä, että teen tietoisesti asioita, jotka vievät itseäni lähemmäksi tavoitettani. Tavoitteellisessa toiminnassa lopputavoite on selkeä ja saavutettava. Tavoite voi olla pidempiaikainen, esimerkiksi ylentyminen työpaikalla. Tällöin työnteko ja kaikki muu on oltava sellaista, mikä vie lähemmäksi ylentymistä. Tavoite voi olla myös nopeasti saavutettavissa, esimerkiksi kotiin lähteminen aikaisemmin perjantaina, kun kaikki työtehtävät ovat suoritettuja. Tällä tavoin pystyy todennäköisesti tehokkaammin, jotta saavuttaa tavoitteen (työ täytyy tässäkin tapauksessa tehdä huolellisesti, jotta tavoite saada ylennys voi täyttyä).

Voisin saada omasta toiminnastani entistä tavoitteellisempaa kirjaamalla tavoitteet ylös esimerkiksi kalenteriin. Tällöin tavoite iskostuu paremmin mieleen ja antaa mahdollisuuden välitavoitteiden asettamiselle ja niiden aikatauluttamiselle. Juuri aikatauluttaminen on varmasti monille kompastuskivi. Nyytti.fi listaa hyviä vinkkejä oman ajan hallintaan.

Näistä ensimmäinen, ja mielestäni oleellisin on aikavarkaiden löytäminen. Tutki, mihin käytät ja mitä voit karsia pois keskittyäksesi olennaiseen, eli tavoitteeseen pääsemiseen. Olen huomannut, että omassa tekemisessäni on aikavarkaita vaikka muille jaettavaksi. Hyvä esimerkki siitä on se, että oma asunto ei yleensä ole koskaan niin siistissä kunnossa, kun pitäisi tehdä jotain tehtäviä.

Toinen hyvä vinkki tavoitteellisen toiminnan kehittämiseen on listan laatiminen tärkeistä asioista. Listan laadittuasi voit verrata, vastaavatko nämä asiat omia tavoitteitasi. Jos ei, mieti tuleeko tavoitetta tarkastella uudelleen, vai pitääkö luopua jostain itsellesi tärkeästä asiasta.

Kolmantena vinkkinä voisin nostaa esiin levon. Väsyneenä en ainakaan itse pysty keskittymään mihinkään, mikä tietysti vaikeuttaa asioiden tekemistä. Joskus on myös hyvä unohtaa tavoite ja tekeminen kokonaan ja pyhittää aikaa rentoutumiselle, ettei pala loppuun.

Lähteet: 

Tässä blogissa pureudumme coachingin ja valmentavan johtajuuden saloihin. Coaching, eli valmennus on valmentajan ja valmennettavan kesken käytävää vuorovaikutusta. Työelämän coaching voidaan jakaa karkeasti kahteen osa-alueeseen, Business coaching ja life coaching. Life coaching keskittyy valmennettavan, eli coachattavan tavoitteisiin. Business coachingin eroaa tästä sillä, että valmennettavan tavoitteiden lisäksi tarkastellaan mahdollisia organisaation asettamia tavoitteita ja odotuksia valmennettavalta.

Ennen kurssia kuvittelin, että coachaus on mahdollista vain rautaisen ammattilaisen toimesta, joka pystyy antamaan vinkkejä ja tarvittavia eväitä valmennettavalleen hänen tavoitteeseensa pääsemiseen. Tosi nopeasti kuitenkin opin, että coachin ei tarvitse edes tietää valmennettavansa ongelmasta tai aihealueesta mitään, se on jopa suotavaa. Coachin tulee osata kuunnella ja saada valmennettava itse keksimään ratkaisu omiin ongelmiinsa kysymällä oikeita kysymyksiä. Huomasin, että jo todella lyhyet valmennussessiot voivat auttaa valmennettavaa löytämään ratkaisun pieniin arjen ongelmiin muutamien avoimien kysymyksien avulla.

Työelämässä

Ymmärsin myös, että valmennusta ja valmentavaa johtajuutta voi helposti integroida omaan työhön. Valmentava johtaja keskittyy asioiden johtamisen sijaan ihmisten johtamiseen. Valmentava johtaja pystyy työyhteisössä luomaan luottamuksen ilmapiirin ja kun tavoitteet ovat kaikille selvät, antaa se mahdollisuuden myös delegoimiseen. Tämä jättää taas esimiehelle enemmän aikaa keksittyä ”omiin” asioihinsa, eikä hänen tarvitse jatkuvasti puuttua alaistensa tekemiseen (Balentor). Myös tämä vaatii esimieheltä itsensä johtamista ja kuria olla haalimatta liikaa töitä itselleen ja luottaa alaisiinsa. Valmentava esimies pyrkii lisäämään alaistensa osaamista ja heidän haluansa onnistua yhteisessä tavoitteessa (Ristikangas & Grünbaum 2016, 26). Loppupeleissä tämä kaikki auttaa tiimiä muuttumaan yhä tuottavammaksi.

Edellämainituista syistä aion ehdottomasti käyttää coachausta työelämässäni. Pystyn siihen jopa alaisena, mikä on myös hyvää harjoitusta sille, kun jos joskus päädyn esimiehen rooliin. Tietenkin, valmentajalla tulee olla ammattitaitoa. Valmentajaksi tulla yhdessä yössä tai edes itsenäisesti, sillä se vaatii kouluttautumista. Kuitenkin pienillä teoilla ja esimerkiksi lyhyillä juttutuokioilla työkavereiden kanssa voi saada jo paljon irti ja auttaa viemään koko tiimin tekemistä eteenpäin.

Lähteet:

https://www.koulutus.fi/oppaat/mitaoncoaching-9434

https://www.balentor.fi/valmentava-johtaminen

Ristikangas, M-R & Grünbaum, L. 2014. Valmentava esimies – onnistumista palvelevat positiot. Talentum Pro. Helsinki

Hei kaikki!

Olen Roman Saldukas, 26-vuotias Helsingissä opiskeleva Tamperelainen. Olen harrastanut koko ikäni kaikennäköistä urheilua, mutta pääsääntöisesti jalkapalloa. Nykyään olen kuitenkin siirtynyt ammattilaiseksi penkkiurheilun pääsarjaan. Olen toisen vuoden opiskelija Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa ja aloitin tammikuussa syventävät opintoni HR- ja esimiestyön puolella. Olen ehtinyt olla työelämässä kohta seitsemän vuotta, aluksi myyntihommissa ja nyt Powerin toimistolla. En ole itse toiminut työelämässä esimiehenä, mutta pääsin raapaisemaan esimiehen roolissa toimimista intissä kokelaana.

Itsensä johtaminen

Itsensä johtaminen on tärkeä taito, jossa ainakin itselläni on vielä paljon kehitettävää. Jos haluaa joskus johtaa alaisia, on ensin osattava johtaa itseään, sanoo Stanley Ross omassa artikkelissaan. Duunitori kertoo, että saamattomuus ja kiire ovat asioita, joista voi päästä eroon itsensä johtamisella. Nämä kaksi asiaa ovat myös selkeästi itselläni olleet hakoteillä, sillä varsinkin kouluhommiin ryhtyminen on kovan työn takana. Huomaan myös usein, että jätän asioita viime tinkaan ja aionkin palata tähän aiheeseen myöhemmässä blogissani.

Miten kehittää?

Itsensä johtaminen on hyvin laaja käsite, joka seuraa meitä niin työ- kuin myös jokapäiväisessä elämässämme. Sivustolla sanotaan, että “itsensä johtaminen perustuu tavoitteisiin ja valintoihin”. Myös työn mielekkyys linkittyy itsensä johtamiseen. Tätä voi edesauttaa esimerkiksi asettamalla itselleen tavoitteita. Tavoitteiden pohtiminen ja kohti niitä eteneminen saattaa jättää muita asioita taka-alalle. Onkin tärkeä pystyä priorisoimaan omia tehtäviään, ettei niitä ehdi kertyä liikaa kerralla tehtäväksi.

Päivän vinkki

Vinkkinä haluan tänään antaa tämän: Pysähtykää miettimään omia tavoitteitanne, ne eivät tule itsestään selkeiksi, ellei niitä erikseen tarkastele. Kun olet päättänyt tavoitteen, mieti mitä asioita olet menneisyydessä tehnyt, jotka ovat ehkä ohjanneet sinua ”väärään” suuntaan ja kauemmaksi tavoitteestasi. Tämä helpottaa tulevaisuuteen katsomista ja helpottaa matkaa tavoitteeseen pääsyyn!

Lähteet:

Tämän viikon aiheena on kuvankäsittely ja -tunnistaminen. Syvennytään mm. kasvojentunnistamisen tuomiin uhkiin ja mahdollisuuksiin. Raapaistaan lisäksi pintaa kuvankäsittelyn ja ns. Deep fake teknologiaan.

Kasvojentunnistus alkaa näkyä jo jokapäiväisessä elämässä. Yksinkertaisin esimerkki ovat uudet älypuhelimet, joiden tunnistusteknologia on siirtynyt sormenjälkitunnistuksesta kasvojen tunnistamiseen. Riittää, että nostat puhelimesi kasvojen eteen ja puhelin aukeaa automaattisesti tunnistaessaan sinut. Tämän lisäksi puhelimen sovellukset osaavat muokata tunnistettuja kasvoja esimerkiksi lisäämällä kuviin aurinkolaseja vai vaikkapa päähineitä. Tämä kaikki tekee käyttökokemuksesta helpompaa ja hauskempaa, mutta kasvojentunnistuksessa, niin kuin monessa muussakin digitaalisessa teknologiassa ovat omat varjopuolensa, joihin palataan myöhemmin.

Hyöty

Mielestäni, paras sauma hyödyntää kasvojentunnistusta on myymälöillä. Amazon on mennyt esimerkiksi jo niin pitkälle, ettei kaupassa tarvitse olla esimerkiksi myyjää ollenkaan. Astut AmazonGo-kauppaan sisään mobiilisovelluksen avulla, jonka jälkeen eri kamerat ja sensorit seuraavat liikkeitäsi ja lisäävät tuotteita automaattisesti ostoskoriin sitä mukaan, kuin keräät niitä kaupan hyllyltä. Kauppareissun päätteeksi voit vain kävellä ulos veloituksen tapahtuessa Amazonin sovelluksen kautta. Teknologia säästää yritykselle rahaa mm. henkilöstökustannuksissa. Lisäksi ostamisen helppous saattaa johtaa ”ylimääräisten” tuotteiden ottamiseen hyllystä.

Toinen tapa, jolla myymälät voivat hyötyä kasvojentunnistuksesta on kanta-asiakasrekisteri. Kasvoja tunnistava teknologia voi olla esimerkiksi kassalla, jolloin asiakkaan ei tarvitse kantaa mukanaan kymmeniä kanta-asiakaskortteja. Järjestelmä tunnistaisi asiakkaan kasvot, jolloin asioiminen olisi paljon sujuvampaa. Pidemmälle vietynä kamerat voisivat sijaita kaupan ulkopuolella. Tällöin kamerat tunnistavat kaupan ohi kävelevät ihmiset ja voivat lähettää heille kohdennettuja tarjouksia, jotta potentiaaliset asiakkaat eivät kävelisi kaupan ohi.

Mihin teknologia perustuu?

Toimiakseen, teknologia tarvitsee valtavan määrän dataa. Kasvojentunnistuksen onnistumiseksi teknologian on erotettava esimerkiksi sukupuoli ja rotu toisistaan. Mitä enemmän kuvia tunnistamisohjelma saa käyttöönsä, sitä paremmin se kehittyy. Kysymys herääkin siitä, kuka tätä dataa varastoi ja mihin sitä voi käyttää.

Varjopuolet

Kiinassa on tällä hetkellä 176 miljoonaa valvontakameraa ja tämän luvun odotetaan kasvavan 600 miljoonaan parin vuoden sisällä. Määrä on täysin käsittämätön. Kiinassa kasvojen tunnistusta käytetään myymälöiden lisäksi myös esimerkiksi pankissa. Voit nostaa rahaa pankista tai pankkiautomaatista tunnistautumalla kasvojen avulla. Valvontakameroiden laaja verkko auttaa myös tunnistamaan väkijoukosta rikollisia, joka helpottaa poliisien toimintaa.

Kameroiden määrä kuitenkin myös edesauttaa kansalaisten seuraamista. Kiinassa on leikitelty ajatuksella asukkaiden tekojen pisteytyksellä. Ihmiset saisivat enemmän tai vähemmän pisteitä tekemisiensä ja päätöksiensä perusteella, joka kuulostaa pelottavalta Black Mirror jaksolta.

Deep Fake

Deep fake teknologialla voi myös olla isot vaikutukset kasvojentunnistamiseen ja säilöttyyn dataan. Videolla näkyy, kuinka ohjaaja Jordan Peele on muuntanut kasvonsa näyttämään presidentti Obaman kasvoilta. Tällä teknologialla kuka tahansa voi käytännössä esiintyä muuna ihmisenä. Kuvankäsittely voi johtaa väärään uutisointiin tai muihin väärinkäytöksiin.

On pelottava ajatella, kuinka rikollinen voi paeta ”valvovalta silmältä” muuntamalla kasvojansa omalta tietokoneeltansa. Myös ajatus siitä, että vieras ihminen voi tekeytyä sinuksi digitaalisen kasvojen muuttamisen myötä ja asioida esimerkiksi pankissa väärällä henkilöllisyydellä.

 Tämä on viimeinen blogini, kiitos kaikille mukana olleille!

Lähteet:

https://www.imdb.com/name/nm1443502/

https://www.imdb.com/title/tt2085059/

https://www.youtube.com/watch?time_continue=103&v=NrmMk1Myrxc

https://yle.fi/uutiset/3-10135093

Tällä viikolla paneudun ostopolkuun ja etenkin digitalisaation aiheuttamaan ostopolun muovautumiseen. Ostopolun (customer journey model) tunteminen on erittäin tärkeä yrityksen liiketoiminnan kannalta. Ostopolku kuvaa kuluttajan matkaa tarpeen syntymisestä aina sen täyttymiseen asti. Ostopolku kuvaa kaikki kosketuspisteet ja välivaiheet, jotka kuluttaja käy läpi tällä matkallaan. Digitaalinen ostopolku puolestaan yhdistää kaikki kohtaamispisteet yrityksen kanssa kuten mm. asiakaspalvelijan kanssa käyty keskustelu, selaushistoria ja asiakasdata.

Perinteinen ajattelu

Monien vuosien ajan ostopolkua on kuvattu AIDA-mallilla. Mallin mukaan kuluttajan ostopolku lähtee huomiosta ”Attention”, eli hänen huomionsa herää. Tämän jälkeen kuluttaja kiinnostuu tuotteesta ”Interest”, mikä puolestaan herättää hänessä ostohalun ”Desire”. Lopuksi siirrytään toimintavaiheeseen ”Action”, eli käydään ostamassa tuotteen. Tämä ostopolku on hyvin suoraviivainen, mutta se on ollut toimiva monien vuosien ajan. Yksinkertaisuudessaan kuluttaja näkee mainoksen lehdessä uudesta puhelimesta, joka herättää hänen mielenkiintonsa. Tämän jälkeen hän kiinnostuu puhelimesta ja se herättää hänessä ostohalun. Lopuksi kuluttaja kävelee elektroniikkamyymälään ostamaan puhelimen.

Suoraviivaisessa mallissa yritys hallitsee ostopolun vaiheita, ja pystyy itse valitsemaan ne kohtaamispisteet, joissa haluaa olla kuluttajan kanssa tekemisissä. Näitä ovat esimerkiksi Lehtimainos ja kivijalkamyymälä. Nyt yrityksen on löydettävä ne kohtaamispisteet, joissa asiakas itse haluaa olla. Näitä voivat olla esimerkiksi sosiaalinen media tai eri keskusteluforumit.

Digitaalisuus

Nykypäivänä kuluttajan ostopolku on paljon monimutkaisempi, kuin pitkään käytössä ollut suoraviivainen malli. Keskiössä ovat silti huomio, harkinta ja ostopäätös, joista puhun alempana.

Jos ennen asiakkaan tietämys tuotteesta ja yrityksestä oli pitkälti myyjän sanojen varassa, saattaa asiakas käydä ostopolkunsa nyt läpi olematta myyjään yhteydessä missään prosessin vaiheessa. Ihmiset hakevat tietoa itsenäisesti internetistä erilaisilla laitteilla eri kanavissa. Googlen mukaan, edelliseen muutamaan vuoteen verrattuna, 65% onlineasiakkaista etsivät yhä enemmän tietoa internetistä. Lisäksi 82% kuluttajista konsultoivat omaa puhelintansa vielä myymälähyllyjen välistäkin. Tämä etenkin korostaa myyjän aseman muuttumista kuluttajan ostopäätöksen syntymisessä.

Ostopolku

Digitaalinen ostopolku on niin moniulotteinen, että yrityksen voi olla vaikea jopa tunnistaa, missä kanavassa on sen ja asiakkaan ensimmäinen kosketuspiste. Yrityksen täytyykin toimia mahdollisimman monissa kanavissa ja muokata toimintaansa vastaamaan eri kanavien tyylejä. Sosiaalisessa mediassa suositaan lyhyitä ja ytimekkäitä viestejä, kun taas blogikirjoitusten ja uutiskirjeiden olisi hyvä olla informatiivisia. Yrityksen on tärkeä palvella asiakasta kaikissa digitaalisen ostopolun vaiheissa, jotta asiakaskokemus ei jäisi liian ohueksi.

Nykypäivän ostopolkua hahmottaessa on syytä miettiä oma kohderyhmä, ja ymmärtää heidän käyttäytymisensä. Kysymykset, kuten ”mistä he hakevat tietoa?” ja ”mistä he ovat kiinnostuneita?” ovat tärkeä osa oikean mainostuskanavan valintaa.

Niin kuin ylempänä totesin, kuluttajat hakevat yhä enemmän tietoa itsenäisesti internetistä. Yrityksen tulisi mainostaessaan olla mahdollisimman informatiivinen, eikä heti tuputtaa asiakkaalle tuotetta. Ensimmäisessä vaiheessa riitääkin asiakkaan mieleen jääminen, eli kiinnittää huomion kiinnittäminen.

Harkinta-aikaa on hyvä jättää kuluttajalle, eikä häntä kannata pakottaa tekemään ostopäätöstä välittömästi. Niin kuin olemme useamman kerran todenneet, kuluttaja harkitsee ostoansa tarkasti ja etsii aiheesta paljonkin tietoa omatoimisesti.

Ostopäätöstä tulee edesauttaa yksinkertaisuudella. Hankalat maksutavat tai epäselvät hinnat voivat helposti perua asiakkaan ostohalun.

Käytännössä tarpeen syntymisen jälkeen kuluttaja alkaa etsiä tietoa internetistä. Kuluttaja lukee blogeja, tuotearvosteluja ja muiden kommentteja. Tämän jälkeen kuluttaja selailee eri yritysten nettisivuja ja tarkastelee annettua tietoa ja hintoja, jonka jälkeen päättää joko käydä vielä kivijalkamyymälässä tai ostaa tuote nettisivun kautta.

Lähteet: 

https://www.lianatech.fi/blogi/ostoprosessi-murroksessa-saatatko-asiakkaasi-perille-ostajan-polulla

http://agoralogismos.blogspot.com/2015/11/asiakkaan-ostopolun-murros.html

https://bstr.fi/blogi/asiakkaan-ostopolku-miten-valita-oikeat-markkinointikanavat/

https://ecomgrowth.fi/digitaalinen-kauppa-2020-how-to-kick-ass/

ASIAKASRYHMÄT

Meidän tärkein asiakasryhmämme ovat työmatkapyöräilijät. Työmatkapyöräilijät ovat tärkeä ryhmä, sillä he käyttävät pyöräänsä päivittäin, sekä käyvät töissä myös talvisin. He ovat oiva kohderyhmä talvipyöräilyn mainostamiselle.

Muita kohderyhmiä ovat Pyöräharrastajat eli ns. ”himopyöräilijät”, sekä satunnaisesti pyörää käyttävät ihmiset. Harrastajat osannevat suorittaa itse pienempiä huoltoja ja tarvitsevat pyörähuollon ammatillista apua vain isommissa korjauksissa.

Satunnaiset pyöräilijät tarvitsevat usein vain pienempiä huoltoja kesäsesongin alussa, eivätkä pyöräile talvisin.

Meillä on kolme kohderyhmää, sillä ideanamme on erilaisen sisällön tuottaminen eri kohderyhmille. Nettisivut osaavat automaattisesti segmentoida asiakas tiettyyn kohderyhmään hänen vastauksiensa perusteella, kun hän liittyy kanta-asiakkaaksi. Pidämme työmatkapyöräilijöitä kuitenkin tärkeimpänä kohderyhmänä heidän tarpeensa ja yrityksen sijainnin takia. Yritys sijaitsee tärkeän pyöräilyväylän varrella, jota käytetään aktiivisesti erityisesti työmatkapyöräilyyn.

ASIAKKAIDEN ONGELMAT

Asiakas haluaisi käyttää pyöräänsä talvesta huolimatta. Asiakkaan työmatka sujuu pyörällä kätevämmin kuin julkisilla, mutta talven tulo estää pyörän käytön. Pyöräily talvisin ei ole mahdollista, sillä asiakkaalla ei ole tarpeeksi tietoa talvisesongin tuomien ongelmien ratkaisuista, eikä hänellä ole uskallusta tai oikeita varusteita pyöräilemiseen.

Erilaisia huoltopisteitä on todella paljon ympäri pääkaupunkiseutua, joten asiakkaan on vaikea valita itselleen juuri sopiva pyörähuolto. Asiakkaalla ei ole tietoa tai kokemusta huoltojen tarjoamista palveluista tai hinnoista.

RATKAISUT

Kohderyhmille tiedottaminen talvisesonkiaikaan. Viestit voivat koskea esimerkiksi sulaneiden pyöräteiden sijaintia tai pyörälle vaadittavia toimenpiteitä talvipyöräilyn mahdollistamiseksi. Viestit lähtevät asiakkaille esimerkiksi ensilumen tullessa, joten asiakkaiden tietämys pyöräilemisen mahdollisuuksista kasvaa. Lisäksi yrityksen mainostaminen sosiaalisessa mediassa helpottaa asiakkaan päätöstä.

Kanta-asiakasohjelman avulla asiakkaan on helppo sitoutua yhteen pyörähuoltoon. Kanta-asiakasohjelman tuomien etujen lisäksi myös hyvä asiakaspalvelu saa palaamaan aina uudestaan BikeWorxille.

TÄRKEIMMÄT MITTARIT

Talvisesongin aikaan saadut tulot. Näitä voi verrata niin edellisen vuoden talvisesonkiin, kuin myös kesäsesonkiin. Tavoitteena on sesonkien välisen tulovirran vaihtelun kapeneminen ja selvä tulojen nousu edellisiin talvisesonkeihin nähden

Data aktiivisista kanta-asiakkaista. Tällä nähdään, kuinka moni asiakas on sitoutunut kanta-asiakkaaksi. Lisäksi datasta näkee heidän ostokäyttäytymisensä

Kävijöiden määrän seuraaminen talvikuukausina tulojen lisäksi.

EPÄREILU KILPAILUETU

Meidän nettisivumme pystyvät segmentoimaan asiakkaat tiettyihin asiakasryhmiin. Tämän avulla saamme tuotettua hyvinkin kohdennettua sisältöä tarkasti tietyille kohderyhmille, eikä tiedotus tai markkinointi ole vain yleistä. Oma asiakastietokanta ja hyvä ymmärrys asiakaskäyttäytymisestä, jota on vaikea kopioida tai saada mistään muualta. Tekoäly osaa yhdistää asiakkaan hänen aikaisempiin käynteihinsä ja ostoihin ja jatkaa luontevasti asiakaskokemusta chat-robotin avulla. Tekoäly osaa myös automaattisesti hakea asiakkaan ostohistorian ja verrata sitä muiden asiakkaiden ostohistoriaan. Tämän avulla chat-robotti osaa suoraan tarjota asiakkaalle tiettyä palvelua.

 KANAVAT

Sosiaalinen media on tärkeä kanava. Facebookin ja Instagramin omilla tileillä mainostetaan enemmän tarjoamia palveluita ja hyödynnetään esimerkiksi kuvia havainnollistamiseksi. Lisäksi Facebookissa, Instagramissa ja Youtubessa maksettua mainontaa. BikeWorxin mainos ilmestyisi asiakkaalle aina, kun hän katsoo pyöräilyaiheisia kuvia tai videoita.

Omille verkkosivuille sisällön lisäämistä.

Fyysinen mainonta esimerkiksi läheisille yrityksille (Keilaniemi ja Salmisaari)

Sähköpostimainontaa ja tiedottamista. Sähköposteja saa kerättyä niin nykyisiltä asiakkailta, kuin uusiltakin heidän liittyessään kanta-asiakasohjelmaan.

KUSTANNUSRAKENNE

Palvelun kustannukset syntyvät nettisivujen päivittämisestä. HubSpotin aloituspaketti maksaa 104€/kk ja sisältää kaikki tarvittavat palvelut, kuten chatrobotin, kanta-asiakasrekisterin ylläpidon ja sähköpostimarkkinoinnin. Lisäksi kuluja tuovat maksettu mainostus. Näitä ovat mm. Facebook-, Instagram- ja YouTube mainonta. Näiden lisäksi tärkeässä roolissa on myös yhteistyö mikrovaikuttajien kanssa, jotka omistavat pyöräaiheisia kanavia.

TULOVIRRAT

Ideamme tuo BikeWorxille enemmän asiakkaita. Suurin tulovirta tulee siitä, kun asiakkaat löytävät pyörähuoltoon myös talvisin. Lisäksi asiakkaiden sitouttaminen luo aikaan tasaisen tulovirran myös tulevaisuudessa. Tämä mahdollistetaan kohdennetulla ja ajankohtaisella markkinoinnilla, sekä kanta-asiakasohjelman käyttöönotolla.

ARVOLUPAUS

Kanta-asiakasjärjestelmän tarjoama rekisteri mahdollistaa oikeiden palveluiden automatisoidun sähköisen mainonnan oikeille asiakasryhmille.

Tällä viikolla paneudun hakusanojen ja avainsanojen maailmaan. Oikeiden sanojen valinnalla voi olla yrityksen toiminnan kannalta erittäin suuri merkitys. Avain- ja hakusanat vaikuttavat siihen, kuinka helposti yritys on löydettävissä internetistä asiakkaan etsiessä mahdollisia vaihtoehtoja. Yrityksen on pystyttävä löytämään oikea määrä oikeanlaisia sanoja, jotta se olisi mahdollisimman näkyvissä. Pahimmassa tapauksessa yrityksen mainos- ja verkkosivut voivat löytyä vasta googlehaun toiselta sivulta.

 Hakusanat

Hakusanojen avulla käyttäjät etsivät erilaista tietoa hakukoneita, kuten Googlea käyttäen. Käyttäjät voivat etsiä esimerkiksi ruokareseptejä tai polkupyörien ominaisuuksia. Hakusanoja miettiessä on tärkeä asettua asiakkaan saappaisiin. On tärkeä keksiä sanoja, jolla asiakkaat etsivät yritykseen ja sen toimialaan liittyviä tietoja eri hakukoneilla. On tärkeä tuntea omien nettisivujen sisältö ja varmistaa, että sieltä löytyy samoja asioita, joita asiakas hakee. Ei ole myöskään haitaksi kurkistaa kilpailijan verkkosivuille.

Tämän jälkeen on hyvä kirjoittaa hakukoneeseen eri hakusanoja, jolla toivot yrityksesi löytyvän. Google antaa vaihtoehdoksi hakusanaan parhaiten sopivat vaihtoehdot. Nämä on hyvä käydä läpi ja tarkastella, miksi juuri kyseiset vaihtoehdot nousivat esille. Omilla nettisivuilla on tärkeä olla esillä niitä sanoja, joita asiakkaat hakevat hakukoneilla. 

Google on maailman suosituin hakukone. Sen tehtävänä on tarjota asiakkaalle mahdollisimman hyvin heidän tarpeitaan vastaavia vaihtoehtoja. Tämän takia Google pyrkii kokoajan parantamaan omaa hakukoneoptimointiansa ja käyttäjän ymmärtämistä. Google päivittää omaa hakukonettaan useita satoja kertoja vuodessa ja kehittyy jatkuvasti käyttäjiensä ymmärtämisessä. Tästä syystä myös yrityksen on pysyttävä jatkuvasti muutoksen mukana ja tarkastettava tasaisin väliajoin omien verkkosivujensa sisältö.

Avainsanat

Avainsana on sana, tai joukko sanoja, jotka luodaan mainostajan toimesta kohdennettaeksi mainontaa mahdollisimman tarkasti kuluttajille. Avainsanojen avulla kasvatetaan omaa näkyvyyttä hakukoneissa. Avainsanan tulisi olla mahdollisimman tarkka, eikä se saa olla liian yleinen. Tässä tapauksessa laatu korvaa määrän. Esimerkiksi pyörähuollon avainsanana ei kannata käyttää sanaa ”pyörä”, sillä se ei välttämättä vastaa yrityksen tarjoamaan palveluun. Asiakas saattaa hakea Googlesta pyörää ostomielessä. Hänet kuitenkin ohjataan pyörähuollon sivuille valitun avainsanan takia. Asiakas kuitenkin poistuu yrityksen nettisivuilta huomatessaan, että yritys tarjoaa vain pyörän huoltopalveluita. Yrittäjä maksaa mainostajalle asiakkaan klikkauksesta, muttei luonnollisesti saa mitään hyötyä. Tästä syystä avainsanan merkitys on tärkeä.

Haku- ja avainsanat ovat siis molemmat erittäin tärkeitä yrityksen näkyvyyden kannalta, mutta ovat osittain toistensa vastakohtia. Yritys voi itse keksiä avainsanat, jolla haluaa olla löydettävissä. Hakusanat puolestaan määrittyvät asiakkaan toimesta. Parhaimmassa tapauksessa asiakkaan ja yrityksen ajatukset kohtaavat haku- ja avainsanat ollessa yhtäläisiä. Pahimmassa tilanteessa yritys ei ole kuitenkaan pystynyt tunnistamaan sanoja, jolla asiakas sitä hakee netistä. Tämän seurauksena asiakas ei löydä hakiessaan haluamaansa asiaa ja saattaa eksyä täysin väärälle sivustolle.

 Työkalut

Mainostajan helpotukseksi, on olemassa liuta erilaisia työkaluja, jotka helpottavat hakusanojen ja avainsanojen keksimistä. Esimerkkinä Google Trends nettisivu, jolla voit tarkastella eri hakutermien yleisyyttä. Sivustolta voi lisäksi hakea vuoden suosituimpia hakuja eri kategorioissa. Tässä on Suomessa vuonna 2018 eniten puhuttaneet asiat:

Toinen esimerkki on GoogleAds, joka antaa hyvät eväät oikeiden hakusanojen löytämiseen ja oman yrityksen löydettävyyden parantamiseen. Palvelun avulla voit valita mainostekstin ja määrittää budjettisi. GoogleAds lähettää asiakkaalle raportin mainostuksen onnistumisesta.

Lähteet:

https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/hakusanat-mita-asiakkaasi-etsivat

https://www.hopkins.fi/artikkelit/nain-selvitat-google-hakusanojen-suosion-hakukoneoptimointia-varten/

Gamification, eli pelillistäminen kulkee lähes huomaamatta päivittäin osana meidän kaikkien arkeamme. Pelillistäminen tarkoittaa peleistä tuttujen mekaniikkojen tuomista osaksi tavallista toimintaa. Toiminta voi olla esimerkiksi kouluttautuminen, työskentely, tai vaikkapa lenkillä käyminen. Pelillistämisellä pyritään tekemään toiminnasta miellyttävämpää, sekä pyritään sitouttamaan henkilö omaan tekemiseensä. Peleistä tuttuja mekaniikkoja ovat muun muassa pisteiden ja palkintojen antaminen. Pelillistämisen nähdään kehittävän esimerkiksi ongelmanratkaisua, itsehallintaa ja organisointikykyä.

Esimerkit

Varhaisin muistoni pelillistämisestä opetuksen yhteydessä oli ala-asteella saatu hammasharjapeli. Pelissä harjattiin roskia hampaiden välistä ja onnistumisien jälkeen ruudulle ilmestyi lyhyt tietoisku hampaanharjauksen positiivisista vaikutuksista. Pelin kautta harjaamisesta tulevien hyötyjen opiskelu ei ollut harmillista, vaan päinvastaisesti mielenkiintoista.

Muita, nykyaikaisempia esimerkkejä ovat urheilusuoritusta seuraavat sovellukset, jotka asettavat käyttäjälleen tiettyjä tavoitteita ja palkitsevat esimerkiksi cardio-pisteiden avulla. Urheilujätit Nike ja Adidas ovat kehittäneetkin juoksukenkiin kiinnitettäviä siruja, jotka seuraavat liikkumista ja raportoivat käyttäjälle suorituksen kulusta. Tällä tavoin käyttäjä saadaan kiinnostumaan urheilusta ja itsensä kehittämisestä saavutuksien kautta.

Yritysten käyttömahdollisuudet

Pelillistäminen on ollut kuuma puheenaihe viime vuosien aikana, vaikka se on selvästi ollut osa arkeamme jo pidemmän aikaa. Yritykset ovat löytäneet pelillistämisestä selviä hyötyjä ja se näkyykin yhä vahvemmin, vaikkei pelillistäminen enää puheenaiheena ole niin suosittu.

Suomessa syntyy yhä enemmän yrityksiä, jotka tarjoavat pelillistämispalveluita. Lisäksi yritys voi hyödyntää pelillistämistä esimerkiksi markkinoinnissaan tai asiakkaiden sitouttamisessa yrityksen toimintaan. Joidenkin yritysten ja sovellusten koko idea toimii pelaamisen tunteen ympärillä.

Yrityksiä

Pelillistetystä sovelluksesta tulee itselleni ensimmäisenä mieleen Tinder-deittisovellus. Olen useasti kuullut sanottavan ”pelataanko Tinderiä”. Tinder antaa käyttäjälleen vaihtoehtoja muista lähellä olevista käyttäjistä. Tämän jälkeen käyttäjä voi valita antaako ehdotukselle sydämen vai ruksin. Tämä tekee seuralaisen etsimisestä hauskempaa, eikä torjutuksi tuleminen ole niin harmittavaa.

Eilen avatessani sosiaalisen median kohtasin lähes välittömästi pelillistetyn mainoksen. Mainos oli Vattenfallin käsialaa ja se näytti tältä:

Kuvassa on matikkapähkinä, joka kiinnitti ainakin oman huomioni. Se sai minut lukemaan myös kuvatekstin, jossa lukija ohjataan Vattenfallenin sivuille osallistumaan jo seuraavaan peliin. Osallistumisesta on mahdollisesti tiedossa jo ylempänä mainittu palkinto.

Myöhemmin samana päivänä sain ilmoituksen sähköpotkulautasovellus VOI:lta, jossa minua kehotettiin suorittamaan kurssi. Palkintona kurssin suorittamisesta toimivat VOI krediitit, joita voi käyttää potkulaudalla ajamiseen. Kysymyksiä oli viidessä eri kategoriassa yhteensä noin 50 kappaletta. Kysymykset käsittivät esimerkiksi liikennesääntöjä ja -käyttäytymistä. Sen lisäksi, että ilmaiset krediitit saavat asiakkaan käyttämään palvelua myös tulevaisuudessa, testi toi tärkeitä asioita esiin, jotka eivät ole kaikille itsestään selviä.

  On ollut hyvin mielenkiintoista seurata pelillistämisen yleistymistä ja sen vaikutuksia. En ole aikaisemmin kiinnittänyt siihen huomiota, mutta selvittäessäni blogin aihetta aloin löytämään pelillistämisen piirteitä yhä useammasta paikasta.

 Mitä pelillistämisen esimerkkejä sinulle tulee mielee?

 Lähteet:

Keskustelupaneeli

Katsoin youtubesta Slushin keskustelupaneelin, joka koski elektronista urheilua (myöhemmin esports). Paneelin teemana oli esportsin valtava kasvu ja kysymys siitä, onko esports saavuttanut jo huippunsa uusien sponsorien ja sijoittajien tullessa markkinoille, vai onko kasvulle vielä tilaa. Keskustelupaneelissa olivat haastattelija Heini Vesanderin lisäksi Eunice Chen, joka on Cloud9:in, maailman arvokkaimman esports joukkueen, markkinoinnin apulaisjohtaja ja Jens Hilgers, joka yksi Electronic Sports Leaguen (ESL) perustajista. Hänet tunnetaan esports-alan pioneerina. Olen itse seurannut monta vuotta esportsia ja olen kiinnostunut eri peleistä, joten aihe oli itselleni erittäin läheinen.

Kasvu

Esports on kasvanut tasaisesti jo pidemmän aikaa, mutta varsinkin viimeisimpien vuosien aikana kasvu on kiihtynyt hurjaa vauhtia. Nykyään esportsin ekoympäristö on tasaisempi, mikä on lisännyt kiinnostusta erilaisten sponsorien ja mainostajien suunnalta. Eunice oli sitä mieltä, että esports ei ole vielä saavuttanut huippuaan, vaan sponsoreiden ja mainostajien kiinnostus on uuden mielenkiintoisen ajanjakson alku.

Monella pelillä, kuten esimerkiksi League of Legendsillä ja Overwatchilla on omat liigansa, jossa joukkueet kilpailevat toisiaan vastaan. Lisäksi esimerkiksi League Of Legendsin kehittäjä Riot Gaming järjestää vuosittain maailmanmestaruusturnauksen, johon osallistuvat parhaimmat joukkueet eri puolilta maailmaa.

Esportsympäristön tasaantuminen ja sponsorien ja mainostajien mielenkiinto johtuu osakseen liigojen siirtymisestä franchising muotoisiksi. Joukkue voi ostaa itselleen paikan liigasta, eikä se voi tippua alempaan sarjaan, vaikka sijoittuisikin liigan viimeiseksi. Lisäksi organisaatiot ja pelin kehittäjät jakavat tasaisemmin liigan voitot keskenään, mikä tuo lisää tulovirtaa joukkueille.

Liigojen pysyvyys ja tiettyjen liigojen markkinoiden tasaisuus ovat eritoten houkutelleet mainostajia ja sponsoreita. Esimerkiksi League of Legendsin kansallisten liigojen sponsoreita ovat autovalmistajat Kia ja Nissan. Näiden lisäksi monet isot nimet sijoittavat esports organisaatioihin, esimerkkinä entinen koripalloilija Shaquille O’Neil ja Kroenke Sports & Enterntainment, joka omistaa muun muassa Englannin Valioliigassa pelaavan Arsenalin ja NHL:ssä pelaavan Colorado Avalanchen.

Mainostus

Jens nosti keskustelussa esiin mainostamisen puolelta myös isoja nimiä kuten T-Mobile ja DHL. Jensenin mukaan kuitenkin moni mainostaja saattaa olla edelleen arka miettiessään esportsia mainonnassaan, sillä pelejä pidetään jokseenkin väkivaltaisina. Televisiossa mainostetaan väkivaltaisten elokuvien mainostauoilla ilman mitään ennakkoluuloja, joten asenne pelejä kohtaan ei ole oikeutettua. Jensin mukaan tähän asenteeseen on tulossa kuitenkin positiivinen muutos, sillä yritysten johtoportaaseen pääsee yhä enemmän nuoremman sukupolven edustajia, joilla on parempi ymmärrys esportsista ja sen tuomista mahdollisuuksista.

Onkin mielenkiintoista seurata, kuinka paljon esports tulee vielä kasvamaan, ja mitä uusia innovaatioita alalle tulee tulevaisuudessa. Jensin mukaan esimerkiksi virtual reality (VR) voi tulevaisuudessa yhdistää perinteisen urheilun fyysisen kuormittavuuden ja esportsin henkisen kuormittavuuden ja täten herättämään myös perinteisen urheilun katsojien kiinnostusta esportsia kohtaan. Eunice myös mainitsi, että Cloud9 pyrkii jatkuvasti keksimään uusia tapoja lähentyä katsojien ja yhteisöjen kanssa, jotta pelaaminen olisi helpompi mieltää osaksi omaa arkea.

Kun esports markkina-alueena kokonaisuudessaan tasaantuu, lisää se varmasti mainostajien mielenkiintoa entisestään, mikä puolestaan lisää esportsin näkyvyyttä. Tämä näkyvyys toivottavasti herättää myös niiden kiinnostuksen, jotka eivät tällä hetkellä välitä pelaamisesta. Tulevaisuudessa esports ja pelaaminen näkynee yhä useamman ihmisen arjessa esimerkiksi televisiomainosten kautta.

Lähteet: 

https://www.flickr.com/photos/bagogames/22364914234

Digibarometri mittaa valtion digitalisuuden hyödyntämistä. Mittaaminen tapahtuu tarkastelemalla kolmea tasoa, jotka ovat edellytykset, käyttö ja vaikutukset. Näitä tasoja tarkastellaan edelleen kolmella pääsektorilla, joita ovat yritykset, kansalaiset ja julkinen sektori.

Vuonna 2019 Suomi säilytti viime vuoden sijoituksensa ja oli digibarometrissa sijalla kolme. Voiton vei tänä vuonna Yhdysvallat ja Tanska kiri kuudennelta sijalta toiseksi. Suomi on menestynyt parhaiten tarkastellessa digitalisaation edellytyksiä ja huonointen digitalisuuden vaikutuksissa. Suomi on aina ollut digibarometrissa kolmen parhaan maan joukossa, pitäen kärkisijaa vuonna 2016. Kaksi edellistä vuotta Suomi on ollut kolmantena, sillä edellisiin vuosiin verrattaessa suomalaiset yritykset ovat vertailussa tippuneet kärkisijoilta neljänneksi. Yksi digibarometrin julkaisuseminaarin puhujista Timo Seppälän mukaan suomalaiset yritykset jäävät jälkeen, sillä digitaalisuus ei ole vaikuttanut halutulla tavalla niiden liiketoimintaansa. Toisin sanoen, vaikka yrityksillä on hyvät edellytykset ja hyvä käyttöaste digitaalisuudelle, ei se ole näkynyt tuottona. Yleisesti Suomen hyvä sijoitus on selitettävissä tasaisilla tuloksilla kaikilla osa-alueilla. Näitä avaan lisää alempana.

Suomen lisäksi kaikki Pohjoismaat (Islantia lukuun ottamatta) ovat sijoittuneet kärkisijoille.

Suomi pärjää siis parhaiten edellytyksissä. Esimerkiksi laajakaistainen internetyhteys on käytössä kaikilla suomalaisilla yrityksillä. Samaan tulokseen Pohjoismaista on päässyt vain Tanska. Kansalaisista vain 31%:lla on käytössään nopea laajakaistayhteys, mutta esimerkiksi aktiivisten mobiililaajakaistan käyttäjien osuus väestöstä on selvästi Pohjoismaiden korkein. Julkisella sektorilla edellytyksiä on tarkasteltu mm. internetissä asioimisen näkökulmasta. 99% 16-74 vuotiaista olivat asioineet viimeisen vuoden aikana internetissä. Sama lukema on kaikissa Pohjoismaissa.

Kuten ylempänä totesin, huonoiten Suomi pärjää vaikutuksia tarkastellessa. Vaikka tilastoiden perusteella viestintäteknologia täyttää yritysten tarpeet Suomessa parhaiten, jäämme kuitenkin selvästi jälkeen ICT-pääoman vaikutuksessa bruttokansantuotteen kasvuun. Tässä kategoriassa kaikki Pohjoismaat ovat Suomea selvästi korkeammalla, mikä nostettiin esiin myös julkaisuseminaarissa. Kansalaisten ja julkisen sektorin vaikutuksissa Suomi sijoittuu Pohjoismaiden kanssa samoille sijoille. Tästä kuitenkin poikkeuksena on ICT:n vaikutus työmarkkinoihin, jossa Suomi jää toistaiseksi muiden maiden jalkoihin.

Nämä siis ovat keskeisiä syitä Suomen nykyiseen sijoittumiseen pronssille tämän vuoden digibarometrissä.

Lopuksi haluan avata hieman digibarometrin julkaisussa esiin nousseita keskeisiä teemoja ja huolia.

Tämän vuoden digibarometrin julkaisun tärkeänä osana ovat olleet data ja resurssien riittävyys. Datan määrä on kasvanut räjähdysmaisesti viime vuosien aikana, eikä hidastumisen merkkejä ole näkyvissä. Datan määrän kasvu taas puolestaan lisää energian kulutusta. Datan lisääntymisen lisäksi mm. uudet teknologiat vaativat yhä enemmän energiaa. Esimerkiksi Suomeenkin tuleva 5G-verkko vaatii kolme kertaa enemmän energiaa, kuin nykyinen 4G-verkko. Tällä hetkellä ICT-alan energian kulutus on 7% kaikesta maailman kulutuksesta. Tämän luvun odotetaan kasvavan vuonna 2030 21%:iin. Tähän tilastoon ei ole edes laskettu esimerkiksi sähköautojen energiantarvetta.

Dataa säilötään pilvipalveluissa, jotka vaativat datakeskuksia. Datakeskukset kuluttavat puolestaan paljon sähköä, jonka tuottamisesta ihmiset ovat yhä enemmän ympäristötietoisia. Digibarometrin julkaisuseminaarissa Fortumin edustaja Arun Aggarwal nostikin esille ongelman uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämisessä. Arunin mukaan tuuli puhaltaa, kun se puhaltaa ja ihmiset haluavat käyttää sähkölaitteita silloin kun haluavat. Usein nämä kaksi asiaa eivät tapahdu samanaikaisesti. Hänen mukaansa energian tarpeen määrä ei tule muodostumaan ongelmaksi tulevaisuudessakaan, mutta energiayritysten on pystyttävä löytämään keinoja tuottamaan sähköä tehokkaammin. Aggarwalin mukaan Fortum yrittää esimerkiksi saada vesivoimaloistaan enemmän irti energiankäyttöalgoritmien ja teknologian avulla.

Datakeskukset tuottavat kuitenkin paljon lämpöä, jota voidaan valjastaa kotitalouksien käyttöön. Suomessa datakeskuksia valitettavasti on paljon vähemmän esimerkiksi Ruotsiin tai Norjaan verrattaessa, lainsäädännöstä ja verotuksesta johtuen.

Suomi pärjää siis hyvin kansainvälisessä vertailussa, mutta on mielenkiintoista seurata, pystyvätkö yritykset muuttamaan omat digitaaliset innovaationsa tuottoisammiksi ja miten datan räjähdysmainen kasvu ja energiantarpeen jatkuva lisääntyminen tulevat näkymään Suomessa. Positiivinen asia kuitenkin on se, ettei Suomen sijoitus ole laskenut ja olemme edelleen toiseksi paras Pohjoismaa. Tämä ei kuitenkaan tulevaisuudessa riitä, vaan Suomen on pyrittävä kehittymään tulevaisuudessa jokaisella osa-alueella, jotta pystyisimme pitämään asemamme maailman kärkimaiden joukossa digitaalisuuden näkökulmasta.

LÄHTEET

www.digibarometri.fi