A cold hearth

1. Initial interest. I like it, it's on my mind, but it's manageable.

2. Sudden obsession. This is the one that features the most strange needless anxiety. It's new and I'm obsessed with it I wanna chew on it.

3. Dedication. The obsession is just as strong as it was in the previous stage I'm just more used to it. It is a part of my life now. I am actively chewing on it.

4. Casual commitment. Still obsessed, but it doesn't dominate my every waking thought. Still thinking + talking about it tho.

5. Fading interest (ft. The Dread.) It doesn't bring me as much joy as it used to, but I haven't fully moved on.

6. Lost hyperfixation (ft. The Void.) I've based way too much of my life and opinions around liking this thing and now there's that horrible emptiness because my brain took the dopamine hits away.

And occasionally:

~ peace

Ig: https://www.instagram.com/tulestasyntynyt/

Lainattuna jostain päin internettiä, mutta faktaa!

Pohjoismaiset saagat tiesivät kertoa Suomen valtakunnasta ja sen kuninkaista, jotka mm. valloittivat Skandinavian niemimaan atlanninpuoleisen rannikon, ja perustivat sinne valtion, joka nimettiin valloittajansa, suomalaisten kuninkaanpojan Norrin, mukaan Norjaksi, kuten Snorri Sturlusson kertoo Fundinn Noregr-saagassa. Suomalainen kouluhistoria ei kerro tätä, eikä paljon muutakaan. Koska jokainen Suomessa kouluja käynyt lienee joutunut kuulemaan ainakin 1000 kertaa opettajan selittävän, että “Suomessa ei ollut mitään sivistystä ennen ruotsalaisten tuloa” tms., on paikallaan korjata pahimpia historian vääristelyjä.

v. 1154 j.a.a.

Arabialainen historioitsija ja tiedemies Al Idrisi kertoo Suomen kuninkaalla olevan omistuksia Norjassa.

v. 1187 j.a.a.

Ruotsalaisen kronikan mukaan karjalaiset valloittavat Ruotsin pääkaupungin ja tuhoavat sen.

noin 1200 j.a.a.

Tanskalainen historioitsija Saxo Grammaticus kertoo Suomen kuninkaista.

1220 j.a.a.

Islantilainen piispa, runoilija ja historiankirjoittaja Snorri Sturluson kirjoittaa Ynglinga-saagan. Suomen ja Ruotsin hallitsijasukujen avioliittoja ja sotia käsitellään.

1230 j.a.a.

Orkneyinga-saagan johdannossa Fundinn Noregrissa kerrotaan Suomen ja Kainuun kuninkaista, ja näiden suorittamasta Norjan valloituksesta. Saagan mukaan Ruotsin, Norjan, Orkneysaarten, Normandian ja Englannin hallitsijasuvut polveutuvat em. suomalaisista kuninkaista.

1320 – 1340 j.a.a.

Eerikin kronikka, eli nykyisen kouluhistorian tunnustama tarina “ristiretkistä” Suomeen, sepitetään.

1340 -luku j.a.a.

Lyypekin kaupunginkronikka mainitsee Birger Jaarlin liittäneen Suomen Ruotsin valtakuntaan.

1362 j.a.a.

Ruotsin “Itämaan”, eli Suomen ja Karjalan, laamanni saa oikeuden osallistua kuninkaan vaaliin. Suomesta tulee täysivaltainen osa Svean valtakuntaa.

1438 j.a.a.

Vesilahtelainen suurtalonpoika Daavid julistautuu Suomen kuninkaaksi ja asettuu vaarallisen talonpoikaiskapinan johtoon. Kapina kukistuu.

1548 j.a.a.

Mikael Agricola kirjoittaa Uuden Testamentin esipuheen, jossa esitetään fiktiivinen tarina “ristiretkistä” Suomeen.

1554 j.a.a.

Katolisena Ruotsista karkoitetun Johannes Magnuksen historiateos ilmestyy Roomassa. Suomi esitetään muinaisena kuningaskuntana.

1555 j.a.a.

Olaus Magnuksen tunnettu “Pohjoisten Kansojen Historia” ilmestyy. Suomi mainitaan vanhana kuningaskuntana.

1598 – 1599 j.a.a.

Suomen aateli ja linnojen isännät sotivat kuningas Sigimundin puolella Kaarle herttuaa vastaan Ruotsin sisällissodassa, -mm. sotaretki Uplantiin ja Tukholmaan. Kaarlen voitettua Suomen aatelistolle ja papistolle koittaa kovat ajat. Määrätietoinen ruotsalaistaminen alkaa.

1616 – 1639 j.a.a.

Historiankirjoittaja Johannes Messenius viettää poliittisista syistä aikaansa vankina Kajaanin linnassa, jossa hän kirjoittaa historiateostaan. Suomi mainitaan vanhana kuningaskuntana.

1650 j.a.a.

Mikael Wexionius esittää historiankirjassaan Suomen vanhana kuningaskuntana.

1670 -luku j.a.a.

“Tuntemattoman tekijän Suomen kronikka” luettelee Suomen muinaiset kuninkaat.

1700 j.a.a.

Daniel Jusleniuksen “Vanha ja Uusi Turku”, jossa Suomi esitetään muinaisena kuningaskuntana.

1700 -1705 j.a.a.

Johannes Messeniuksen Scondia Illustrata painetaan. Suomen kuninkaita käsitellään perusteellisesti.

1728 j.a.a.

Tuntemattoman tekijän Suomen kronikka ilmestyy julkaisussa Swedische Bibliothek.

1742 j.a.a.

Keisarinna Elisabethin poliittinen veto, manifesti Suomen itsenäisyydestä, aiheuttaa vipinää: “Hattujen sodan” takia venäläisten miehittämässä Suomessa kokoontuvat maapäivät Turkuun valitsemaan Suomelle kuningasta. Valituksi tulee myöhemmin tsaarina ollut, Pietari III, senhetkinen kruunperijä. Venäläiset vetäytyvät pois hankkeesta, ja tekevät rauhan Ruotsin kanssa 1743.

1768 j.a.a.

Historiantutkija Tatishtsev kertoo Suomen kuninkaista Venäläisessä Historiassaan.

1769 j.a.a.

Sven Bringin kirjoittama Svea Rikes Historia ilmestyy. Suomi on edelleen muinainen kuningaskunta. Kirjasta otetaan uusia painoksia 1778, 1784 ja 1790.

1771 j.a.a.Norjalainen Gerhard Schöning kritisoi historioitsijoiden käsitystä Suomen kuninkaista teoksessaan Allgemeine Nordische Gesichte.

1772 j.a.a.

Ruotsalainen Johan Ihre vastustaa kiivaasti käsitystä Suomen muinaisista kuninkaista. Ihre tuntee saagat, mutta väittää että ne ovat pötyä. Ruotsin muinais-kuninkaiden kohdalla hän ei kyseenalaista saaga-lähteitä, kuten eivät hänen seuraajansakaan.

1774 j.a.a.

Billmark julkaisee J.Messeniuksen “Suomen Riimikronikan”, jossa siis kerrotaan Suomen kuninkaista.

1783 -1884 j.a.a.

Venäjän keisarinna Katariina Suuri julkaisee kirjoituksen Venäjän historiasta, jossa hän pitää Venäjän perustajana pidettyä Rurikia suomalaisena kuninkaanpoikana. Teos julkaistaan saksaksi 1786.

1784 – 1800 j.a.a.

Henrik Gabriel Porthán julkaisee Paavali Juustenin Suomen piispainkronikan kommentoituna. Porthán kiistää suomalaisten omien hallisijoiden olemassaolon ja Suomen itsenäisen hallinnon ennen ruotsalaisten tuloa. Porthánin perustelut ovat kestämättömiä. Hän mm. väittää ettei Suomessa ei voinut olla kuninkaita, koska täällä ei ollut linnavuoriakaan.

Hyökkäilyn ymmärtää, sillä samoihin aikoihin Sprengtporten esitteli Venäjällä suunnitelmaa itsenäisestä Suomesta.

1789 j.a.a.

Kr.Gananderin Mythologia Fennica. Suomi esitetään vanhana kuningaskuntana.

1792 j.a.a.

Historian professori Billmark vastustaa Suomen kuninkaiden olemassaoloa.

Nykyaika

and then they did the Greek Thing and painted naked men fighting the monster 

or, well, a deeply flawed representation of what they imagined the fossil had looked like while alive, an early form of paleoart. 

but sometimes they also just. drew the skull and slapped a black blob monster onto it? anyway i love the greeks.