#tanska

Opettaja Majken Felle ja taksinkuljettaja Muhammad Aslam ovat entisiä naapureita. He asuivat vuosikausia vierekkäisissä taloissa Kööpenhaminan Mjølnerparkenissa.

Muutama vuosi sitten Tanskan hallitus puuttui asiaan. Sen mielestä alueella asui liikaa Aslamin kaltaisia ”ei-länsimaalaisia” ihmisiä.

Oli syntynyt getto, poliitikot sanoivat.

Tanskan tuolloinen hallitus ryhtyi toimeen, jotta kaupunginosaan saataisiin enemmän Tanskassa syntyneen Fellen ja vähemmän Pakistanissa syntyneen Aslamin kaltaisia ihmisiä. Alkoi tapahtumaketju, joka johti molempien pakkomuuttoon. Lopulta he veivät Tanskan valtion oikeuteen.

Kaikki tämä johtuu niin kutsutuista gettolaeista, jotka Tanskan hallitus sääti vuonna 2018. Tuolloin päätettiin, että Tanskan pitäisi päästä eroon kaupunginosista, jotka määriteltiin getoiksi.

Listalle joutui, jos alueen asukkaista yli puolet oli ei-länsimaisia maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään. Lisäksi alueen piti täyttää kaksi ehtoa, jotka koskivat rikollisuutta, työttömyyttä sekä koulutus- ja tulotasoa.

Maahanmuuttajataustaisten asukkaiden määrä oli kuitenkin kriteereistä keskeinen: vaikka alue olisi täyttänyt muut määritelmät, niillä ei ollut väliä, jos ensimmäinen ehto ei täyttynyt.

Yksi tällaisista alueista oli Aslamin ja Fellen kotikaupunginosa Mjølnerparken. Sen lisäksi määritelmän täytti 28 kaupunginosaa eri puolilla Tanskaa.

Hallitus päätti, että gettolistalle joutuneilla alueilla piti vähentää voittoa tavoittelemattomien vuokranantajien tarjoamien isojen asuntojen määrää. Kyse on julkisrahoitteisesta asumisesta.

MJØLNERPARKEN sijaitsee muutaman kilometrin päässä Kööpenhaminan maamerkistä Tivolista. Alue on varsin pieni ja tiiviisti osa ympäröivää kaupunkia. Ohi kulkee pyörätie ja toisella laidalla vilkkaampi autotie.

Muhammad Aslam oli 7-vuotias, kun perhe tuli Tanskaan. Vuonna 1987 hän muutti Mjølnerparkeniin kerrostaloasuntoon. Syntyi neljä lasta, jotka kasvoivat aikuisiksi ja menivät töihin. Yksi on juristi, toinen insinööri, kolmas psykologi ja neljäs sosiaalityöntekijä.

– Nyt meidät kaikki lasketaan tilastoissa miinusmerkeiksi ja kotiamme kutsutaan getoksi, hän sanoo.

Aslamin mielestä kyse on syrjinnästä.

Aslam seisoo remonttityömaan keskellä entisen kotitalonsa edessä. Hän sai lähtöpassit keväällä, kun vuokranantaja myi rakennuksen yksityiselle rakennuttajalle.

Uudet vuokrat ovat aivan liian korkeat, Aslam sanoo.

Yksityiset vuokranantajat voivat myös asettaa tulorajoja ja valita itse, kenelle vuokraavat asunnot.

Asuntojen vuokrausmallin muuttaminen on yksi keino, jolla Tanskan johto asuinalueita muuttaa. Ihmisiä ei voi häätää kodeistaan ilman syytä, joten getoiksi määritellyillä alueilla julkisrahoitteisia taloja myydään tai puretaan.

Aslam ei voi käsittää, että hänen kodistaan puhutaan gettona. Hän kertoo esitelleensä aluetta ranskalaisille ja yhdysvaltalaisille toimittajille.

– He sanoivat minulle, että ”tämäkö muka on getto? Minä näytän sinulle oikea geton.”

-

Gettolait sääti Tanskan edellinen, oikeistolainen hallitus, jota johti [nimestään huolimatta keskustaoikeistolainen] Venstre-puolueen Lars Løkke Rasmussen. Sen tukipuolueena toimi maahanmuuttovastainen Tanskan kansanpuolue.

Nykyinen sosiaalidemokraattien johtama hallitus on jatkanut ohjelman toteuttamista. Sen noustessa valtaan ryhdyttiin puhumaan gettojen sijaan rinnakkaisyhteiskunnista.

-

ASLAM JA FELLE eivät ole alistuneet kohtaloonsa. Kymmenen muun entisen asukkaan kanssa he ovat vieneet asian EU-tuomioistuimeen. Sen tehtävä on varmistaa, että EU-maat noudattavat unionin lainsäädäntöä. Asiaa on käsitelty jo Tanskan oikeusistuimissa.

Apuna on juristeja ja ihmisoikeusasiantuntijoita. Kanteen mukaan laki rikkoo EU:n syrjinnän vastaista lainsäädäntöä, koska se luokittelee asukkaat etnisen alkuperän mukaan.

YK:n ihmisoikeusasiantuntijat ovat jo aiemmin kehottaneet Tanskaa keskeyttämään asuntojen myynnin getoiksi määritellyillä alueilla.

EU-tuomioistuimessa ensimmäinen istunto oli syyskuussa, ja päätöstä odotetaan ensi vuoden alussa.

Jos asukkaat voittavat, luvassa on todennäköisesti korvauksia. Vanhaan arkeen Mjølnerparkenissa tuskin on paluuta, mutta Majken Felle haluaisi ennen kaikkea kuulla, että heidän kotimaansa toimii väärin.

<aihe muute tanskan kieli>

tää tunti on todella hauska ... tai kivualias

*asentaa taustakseen carlsbergin mainoksen, jossa mads mikkelsen “to set the mood”*

*kukaan ei vastaa kysymykseen* ...pelkureita ootte kaikki

missä on teidän INTOHIMONNE tanskaa kohtaan ?!

*kissa naukuu taustalla* suokaa anteeksi, kissani on norjalainen.

[henkilö x] oli tanskan pääministeri kahdesti -nykyään hän hengailee instagrammissa.

Verkkokaupasta ostaminen on melkein jokaiselle meistä jo nyt tuttua. Maailmanlaajuisesti verkkokauppojen kokonaismyynti nousi vuonna 2017 yli 2300 miljardiin dollariin. Voi jopa todeta, että verkkokaupat ovat syrjäyttäneet ainakin osittain kivijalkakaupat kuluttajien ostopaikkoina. Toisaalta esimerkiksi talouslehti Forbesin artikkelissa todetaan, että kivijalkakaupat ovat edelleen tärkeitä ostopaikkoja. Myös monet suuret verkkokaupat ovat huomanneet, että pelkkä verkkokauppa myynti ei välttämättä ole kaikkein paras järjestely vaan suuret verkkokaupat pyrkivät perustamaan myös kivijalkakauppoja asiakkaille tai etsimään yhteistyökumppaniyrityksiä joiden kanssa voidaan harjoittaa perinteistä kivijalkakauppaa. Pohjoismaiset kuluttajat käyttivät vuonna 2016 verkkokaupoissa arviolta 21,9 miljardia euroa.

Suomessa tehdään verkko-ostoksia vielä selvästi vähiten muihin pohjoismaihin verrattuna. Ruotsi on pohjoismaiden selkeä ykkönen verkko-ostoksissa, Tanska kakkosena ja Norja kolmantena. Suomalaiset arvioivat käyttäneensä verkko-ostoksiin 3,2 miljardia euroa vuonna 2016. Suomessa joka toinen 18-79 vuotias kuluttaja tekee ostoksia verkkokaupassa joka kuukausi, mikä on selvästi vähemmän kuin muualla pohjoismaissa. Suomessa ulkomaisten verkkokauppojen osuus on melko suuri, suurempi kuin muissa pohjoismaissa ja kotimaisilla verkkokaupoilla on paljon parantamisen varaa. Mobiililaitteilla ostosten tekeminen on myös selvästi vähäisempää Suomessa kuin muissa pohjoismaissa. Mobiililaitteiden käyttö on Suomessa selvästi enemmän ikäpolvikysymys kuin muissa pohjoismaissa, sillä nuoret ja aikuiset käytävät mobiililaitteita selvästi enemmän kuin vanhemmat ikäluokat. Suomalaisille on tärkeää pystyä valitsemaan erilaisten maksutapojen välillä verkkokaupassa. Kolme kymmenestä suomalaisesta kuluttajasta maksaa mieluiten suoramaksulla pankissa, mikä on huomattavasti enemmän kuin muissa pohjoismaissa. Suomalaisilla on pohjoismaista matalimmat odotukset toimitusajan suhteen, todennäköisesti siitä syystä, että suurin osa verkko-ostoksista tehdään ulkomaisissa verkkokaupoissa. Huomionarvoinen ero suomalaisten kuluttajien ja pohjoismaisten välillä löytyy myös verkkokauppaostamisen syissä. Suomessa verkkokauppoja käytetään sen takia, että hinnat ovat alhaisempia kuin kivijalkakaupoissa ja valikoima on laajempi, kun taas muissa pohjoismaissa tärkein syy käyttää verkkokauppaa on mahdollisuus tehdä ostoksia silloin kuin se itselle sopii.

Kuluttajien vaatimukset ja odotukset asettavat lähtökohdat verkkokauppiaille. Tärkeitä tekijöitä kuluttajille ovat tällä hetkellä nopeus, henkilökohtaisuus ja älykkyys. Ostokokemuksen on oltava yksinkertainen, joustava ja mukava. Ostokokemuksen sujuvuus ja helppous on yksi selkeä kuluttajan vaatimus verkkokaupalle.  Logistiikkapalvelujen toimivuus on myös tärkeä asia kuluttajille. Kuluttajille näyttäisi olevan tärkeää, että verkkokaupasta löytyy erilaisia toimitusvaihtoehtoja, joista kuluttaja voi valita mieleisensä. Kuluttajien mielestä ilmainen palautus on erittäin tärkeää ja jopa neljä viidestä kuluttajasta haluaa ilmaisen palautuksen mahdollisuuden.

Lähteet:

https://www.statista.com/statistics/379046/worldwide-retail-e-commerce-sales/

https://www.forbes.com/sites/currentaccounts/2016/10/06/four-trends-defining-a-new-era-of-shopping/#2baf586064db