#superpesis

Teksti: Harri Holtinkoski

Viikonlopun jatkuessa pelattiin lauantaina naisten puolella alkulohko c Joensuussa. Lohko pelattiin kotijoukkue Joensuun Mailan, Jyväskylän Kirittärien ja Kempeleen Kirin välillä.

Miesten puolella ensimmäisen kamppailun kävivät a-lohkon joukkueista Hyvinkään Tahko ja Kankaanpään Maila. Sunnuntaina vireensä mittailivat Joensuussa miesten c-lohkosta Kymenlaaksosta viime syksyn hopeamitalisti Kouvolan Pallonlyöjät ja ulkokaudella ilman mitalia jäänyt Joensuun Maila.

Naisten puolella itärintamalta ei mitään uutta

Eilen pelatuissa naisten halli-sm:n alkulohko c:ssä ei nähty yllätyksiä. Jyväskylän Kirittäret voitti ensimmäisessä koitoksessa ensin turnausjärjestäjä Joensuun Mailan 1-2 (1-2, 2-1, 0-0, 1-2) ja myöhemmin Kempeleen Kirin 2-0 (4-3, 5-1). Avausottelussa vahvoja otteita esitti Kirittärien paidassa etenkin joukkueen oma kasvatti Ella Mäkelä ja joensuulaisjoukkueessa koko viikonlopun sisäpelissä mainiosti pelasi Johanna Pirskanen. Lohkon viimeisessä ottelussa Kempeleen Kiri oli JoMaa vastaan parempi jaksoin 1-0 (1-1, 4-0). KeKi:n lyönneistä neljä löi tryout-sopimuksella pelannut ja vahvoja otteita esittänyt Janette Rajaniemi.

Jyväskylän Kirittärien menoa lopputurnaukseen ei hidastanut pelinjohtajatuurailut.

Näin ollen Jyväskylän Kirittäret varmisti ensimmäisenä joukkueena lopputurnauspaikan. Kirittärien pelinjohtopuolella nähtiin tuuraajia, kun ykköspelinjohtajana viuhkan varressa oli b-tyttöjen pelinjohtaja Mattias Kitola sekä kolmena edellisenä vuotena peräkkäin vuoden pelaajaksi valittu Emma Körkkö esiintyi turnauksessa jyväskyläläisjoukkueessa kakkospelinjohtajana.

Joensuun Maila jatkoi sunnuntaina vahvasti

Miesten puolella lauantaina a-lohkossa Hyvinkään Tahko murjoi Tampereella pelatussa ottelussa Kankaanpään Mailan lukemin 2-0 (4-0, 4-0). Syksyn finaalipelien jälkeen uuteen joukkueeseen saapunut Juha Niemi löi puolet joukkueensa juoksuista. Satakuntalaisryhmässä ensimmäiseen kauteen valmistautuva Severi Piispanen onnistui seitsemän kärkilyönnin verran.

Teksti: Harri Holtinkoski Kuvat: Niilo Hirvonen

Joensuun Maila voitti perjantai-iltana paikallisvastustaja Kiteen Pallo-90:n jaksoin 2-0 (3-0, 1-0). Koronakurimuksesta kärsineelle vierailijalle ottelu oli hallikauden avausottelu. Pelissä toisista mittaa ottivat serkukset, joensuulaispaidassa Henri Litmasen ja kiteeläisryhmässä Matias Litmanen. Kiteeläisten paidassa tänään esiintyivät lisäksi Purmosen veljekset Elmeri ja Jasperi.

Joensuun Mailan uusi pelinjohtaja Mikko Huotari oli tyytyväinen joukkueensa rauhalliseen peli-ilmeeseen. Kuva: Niilo Hirvonen.

Joensuun Mailaan Imatran Pallo-Veikoista siirtynyt Juho Toivola sivalsi kahdella ensimmäisellä sisävuorollaan joukkueensa avausjuoksut. Molemmat juoksut toi joukkueen kärkietenijä Konsta Piironen. Vuoroparin jatkuessa, sisäpelissä harvemmin juoksuja tuulettanut Iiro Kuosa kotiutti lukemiksi 3-0, kun joensuulaisjoukkueen toinen uusi kasvo Elmeri Lieto toi juoksun.

Kiteeläisvieraiden ensimmäisen jakson sisävuorot olivat varsin tahmeita: Kolmannessa vuoroparissa sisäpeli takkusi pahinten, kun joukkueella ehti ennen kolmea paloa käydä ainoastaan neljä lyöjää ykköskärjestä.

Kiteen Pallo-90:n pelinjohtaja Juho Kaikko harmitteli sisäpelissä tärkeissä paikoissa lyöntien laatua. Kuva: Niilo Hirvonen.

Toinen jakso pelattiin molempien joukkueiden osalta karjalaisittain sanottuna nahupesistä, millä paikalliset Pohjois-Karjalassa tarkoittavat vähäjuoksuista ja nihkeää sisäpeliä. Jakson ainoa juoksu tuli toisen tasoittavalla Patrik Wahlstenin kotiuttaessa Ville Lantiaisen.

Palkintoraati palkitsi ottelusta JoMan Ville Väliahon ja KiPa-90:n Elmeri Purmosen.

- Tänään oli ulkopeli hyvää lukkari Ville Väliahon johdolla. Peli-ilme oli rauhallinen kauttaaltaan, vaikka peli ei koko ajan auennutkaan, kommentoi kotijoukkueen pelinjohtaja Mikko Huotari ottelun jälkeen.

Huotarin näkemyksen mukaan Väliaho sai väärillä ajoittain hyvin irti pelaajia pesiltä, joten vastustajan merkissäkin saattoi olla peliin haittavia tekijöitä.

Kiteeläisten pelinjohtaja Juho Kaikko arvioi ottelun jälkeen, että heidän ulkopelinsä oli todella hyvää.

Teksti ja datakuvat: Harri Holtinkoski Pelikuvat: Niilo Hirvonen

Talvi näkyi Valtteri-myrskyn myötä viikolla 4 vahvasti Kymenlaaksossa, jossa Kouvolan Pallonlyöjät valmistautuu tulevaan kauteen. Hallikaudelle joukkueella ei ole virallisia tulostavoitteita. KPL kohtaa sunnuntaina Joensuun Mailan alkulohkossa.

Joukkueen kärkietenijä Tommi Mäentausta opiskelee hierojatöiden ohella naprapaatiksi. Opintojen valmistuminen siintää tulevana keväänä. Näpy pääsi kuulemaan, mitä hänen pesistalveensa kuuluu.

3-4 kertaa viikossa joukkueen kanssa sekä oheisharjoittelu

Mäentausta sanoo harjoittelevansa joukkueensa kanssa keskimäärin 7-8 kertaa viikossa. Tämä sisältää erilaiset oheisharjoitteet.

- Joukkueen lajiharjoitteiden ohella harjoitteluun kuuluu voimaominaisuuksien, nopeusominaisuuksien ja kestävyysominaisuuksien kehittämistä fysiikkaharjoittelulla. Lisäksi käyn pelaamassa padelia tai sulkapalloa, jos on kevyempi viikko menossa sekä erilaisia juoksuharjoituksia, hän aloittaa.

31-vuotias Mäentausta kertoo, että pallopelit kehittävät etenijän reagointikykyä ja reaktionopeutta. Juoksuharjoituksissa voidaan ottaa lisäksi reaktiokisoja, missä pelaajan tulee reagoida ääneen ja käden liikkeeseen. Tämä edistää kykyä ottaa huomioon ulkopelaajien syötöt tai heitot.

Talviharjoittelu on merkityksellistä, vaikka pelejä ei joukkueelle tulisi. Harjoituksissa hän saa kehitystä voima- ja nopeusominaisuuksiin, lajiharjoituksissa kehitetään lajitaitoja ja taktista osaamista.

- Merkitys on suuri, koska kehitystä tapahtuu jatkuvasti harjoittelemisen aikana. Hyvällä harjoittelulla, on hyvät valmiudet pelata, kertoo Mäentausta eväistä junioreille.

Nuorepana eli 4-5 vuotta hänellä olivat harjoitusmäärät 8-10 kertaa viikossa. Parhaimmillaan oli 10-11 treeniä yhtenä vuonna joka viikko.

- Tämä siis perustuu siihen että vanhemmiten Palautuminen ei enää ole niin hyvää eikä kykene treenaamaan kehittävästi niin suurta määrää.

Eteneminen vaatii henkistä ymmärrystä itsestä

Itseluottamus nousee onnistumisilla harjoituksissa, kun fysiikkaharjoittelu kulkee ja treeneissä on lyönyt hyvin. Mäentausta kokee, että vireystilalla on vahva merkitys onnistumiseen kentällä.

- Kun vireystila on korkealla ja nauttii pelistä, tuntuu juoksukin kevyemmältä, sanoo Mäentausta.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Henkinen tila vaikuttaa Mäentaustan mukaan jalkojen keveyteen pesäväleillä. Kuva: Niilo Hirvonen

Heikko vireystila saa hänen juoksunsa tuntemaan raskaammalta ja ”hapolle” menee helpommin kuin hyvän tunnetilan ollessa mukana tekemisessä. Nuorta pelaajaa hän kannustaa harjoittelemaan järkevästi.

- Tämä tarkoittaa sitä, että kehitetään tarvittava määrä voimaa lihaksistoon. Näin keho kestää repivät lajisuoritukset, unohtamatta kestävyysominaisuuksia, että jaksaa harjoitella väsymättä niin herkästi, Mäentausta kannustaa.

Kovalla harjoittelulla kroppa kestää suurempaa rasitusta. Tärkeä osa vaivojen ehkäisemistä on monta vuotta etenijätilaston kärkipäässä olleen etenijän mielestä kuunnella kroppaa ja jättää ennemmin tekemättä, kuin ottaa suuri riski ja loukkaantua. Jos juostessa ilmenee tuntemuksia takareiteen, on parempi jättää sikseen, kuin juosta ja aiheuttaa takareisirepeämän.

Viime kauden etenijäkuninkaan Joni Rytkösen huikeat tilastoluvut eivät vaikuta Mäentaustan valmistumiseen kaudelle 2022.

- En ole koskaan ajatellut omassa valmistautumisessa toisen pelaajan etenijätilastoja menneeltä kaudelta.

Hän miettii yhdessä valmennuksen kanssa kehitettäviä asioita omassa tekemisessä ja niiden kautta olemaan valmiimpi seuraavalla kaudella.

Lisäksi tarvitaan vahvat pelilliset ominaisuudet

Mistä sitten syntyvät hyvät pelilliset ominaisuudet, kun joukkueen kärkietenijä jalostaa itseään huippupelaajaksi?

- Kärkimiehen pitää olla röyhkeä ja haastaa välillä ulkokenttää kentällemenossa. Etenijällä täytyy olla lyöntirepertuaarissa sellainen valikoima, että ulkopelikuviosta riippumatta ei jää vain yhtä lyöntiä käytettäväksi. Hyviä lyöntejä etenijälle ovat esimerkiksi pystymailalyönti, pomppu ja joku näppi.

Nopeiden jalkojen lisäksi tarvitsee tuntea hyvin kellokin. Kärkimiehen pitää hänen mukaansa oppia lukemaan lyöntien tuomaa aikaa ja tuntea oma nopeutensa, eli minkälainen lyönti riittää, että ehdin pesältä toiselle. Pelinjohdon rooli on myös merkittävä pesävaihtojen onnistumiseen.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Lyöntiratkaisujen kentällemenossa täytyy palvella sekä omaa, että joukkueen päämäärää. Kuva: Niilo Hirvonen

- Kovilla helteillä tai pelin loppupuolella pelinjohto voi pelata ”väärä pois” - merkillä vaihto- tai kotiutustilanteissa, jolloin lyönti on yleensä sellainen, ettei tarvitse juosta täysillä pesänväliä. Kuorma kevenee, kun ei juosta täysteholla, hän muistuttaa.

Vuodet vierineet ilman pahoja kolhuja

Kun katsoo etenijätilastoa tuotujen juoksujen osalta, vuosien saatossa Mäentaustan sijoitus on ollut vuosina 2016–2020 runkosarjassa viiden parhaan joukossa. Viime ulkokaudella Rytkösen 81 tuotua juoksua oli omassa sarjassaan, mutta kärkikolmikon jälkeen miesten superpesiksen etenijätilastossa oli tasaista.

Mäentaustan etenemistaidot runkosarjassa eri kausina.

Salaisuus kunnossa pysymiseen on hänen mukaansa osaltaan hyvässä tuurissa, mutta yhtä lailla omistautumisessa harjoittelulle ja itsensä kuuntelulle.

- Voimatasot ja nopeus/kestävyysominaisuudet on saatu korkealle, mikä on mahdollistanut sen, että kroppa on kestänyt kovaa kuormitusta. Tilanteissa, missä loukkaantumiset on ollut lähellä tai kroppa on ollut liiallisella kuormalla, on täytynyt kuunnella itseään.

Harjoitus voidaan jättää huipputasollakin tekemättä, jos väsymystä tuntuu. Silloin on myös riski olemassa, että loukkaantuu väsyneenä tehdyissä suorituksissa.

Naprapatia ja hieronta joukkueen avuksi

Koulutus kehon hyvinvointia edistävälle alalle auttaa sekä itseä, että joukkueen muita huippu-urheilijoita.

- Tietenkin on oppinut tunnistamaan vaivoja ja ennaltaehkäisemään niitä tekemällä itselleen ”kuntoutusohjeita”, jos johonkin osaan kroppaa on koskenut tai sattunut jotakin pienempää. Eli voisi sanoa, että näkee kauempaa, voisiko tämä vaiva johtaa johonkin pidempiaikaiseen vammaan, Mäentausta kertoo opinnoistaan.

Hän jakaa tietoaan myös seurassa joukkuekavereilleen. Jos jollakin pelaajalla on vaivaa tai ongelma, mikä jollakin tavalla on mielen päällä.

”Tietenkin pyrin parhaalla mahdollisella tavalla auttamaan, jos vain osaan auttaa. Mielestäni on tärkeää jakaa tietoa toisille pelaajille erilaisista vammoista ja niiden ennaltaehkäisystä”, Mäentausta lopettaa.

Ottelun jälkeinen lopputreeni hänellä koostuu seuraavasta ohjelmasta: 3–4 pitkää rentoa vetoa (80–100 m) juosten noin 60% teholla, sen jälkeen hölköttelyä 6-7min ja kevyttä pumppailua jaloille.

Tommi Mäentaustan harjoitusohjelma näytti viikolla neljä tältä.

Antikainen kertoo tunteista pesäpallossa ja hyvästä joukkueesta

Teksti: Harri Holtinkoski

Aika näyttää, millaisissa kokoonpanoissa joukkueet pelaavat, mutta naisten Ykköspesiksessä pelaavat muiden mukana viime vuoden naisten superpesiksen finaalistien, Jyväskylän Kirittärien ja Porin Pesäkarhujen (nimellä Pesäkarhut-Akatemia) kakkosjoukkueet. Miesten puolella sitä vastoin perinteet kohtaavat muun muassa Kymenlaaksossa, kun sarjasta löytyvät nousijana Kouvolan Pallonlyöjien kakkosjoukkue ja sarjaan superpesiksestä pudonnut naapuri Haminan Palloilijat, jolla on kesällä 2022 joukkue samalla sarjatasolla sekä miesten että naisten sarjoissa.

Naisten Ykköspesis kaksilohkoisena

Entisestään väriä pohjois- ja etelälohkoon jaettuun ykköspesikseen tuo naisten puolella kolme superpesiksestä pudonnutta joukkuetta eli Lappeenrannan Pesä Ysit, Mynämäen Vesa ja Siilinjärven Pesis. Etelälohkossa mainittujen lisäksi toisista mittaa ottavat: Haminan Palloilijat, Jalasjärven Jalas, Janakkalan Jana, Laitilan Jyske sekä Kankaanpään Mailajuniorit.

Pohjoislohkossa lisäksi esiintyvät Kajaanin Pallokerho, Lappajärven Veikot, oululainen Oulunsalon Vasama, raahelainen Pattijoen Urheilijat, Puijon Pesis Kuopiosta sekä Ylivieskan Kuula.

Lappajärven Veikot juhlii täpärää juoksua, juoksun tuo Oulunsalon Vasamaa vastaan Anna-Elisa Pukkinen. Kotiutusnäpystä vaativan heiton heitti OsVa:n Marjaana Keltto. (Kuva: Joni-Petteri Hiirikoski)

Joukkueet kohtaavat runkosarjassa oman lohkon joukkueet kaksi kertaa ja kertaalleen toisen lohkon joukkueet. Avausottelut ykköspesiksessä ovat naisten puolella 14.5. Janakkala-Pattijoki, Jyväskylä-Ylivieska, Lappeenranta-Pori, sekä Oulunsalo-Laitila, Puijo-Lappajärvi.

Miesten Ykköspesiksessä yksi lohko ja lisäpelit paikallisvastustajan kanssa

Miesten ykköspesikseen on saanut sarjapaikan kaksitoista joukkuetta, jotka pelaavat kaksinkertaisen runkosarjan höystettynä kahdella paikallispelillä. Sähköisissä paikallispareissa kohtaavat etelästä pohjoiseen katsottuna: Simon Kiri – Oulun Lippo, Haapajärven Pesä-Kiilat – Kannuksen Ura, Alajärven Ankkurit – Alavuden Peli-Veikot, Puijon Pesis – Jyväskylän Lohi, Ikaalisten Tarmo – Loimaan Palloilijat sekä Kouvolan Pallonlyöjät – Haminan Palloilijat.

Kymenlaakson derby nähdäänkin joukkueiden välillä jo avauspäivänä eli 14.5. kello 12 alkavassa kamppailussa. Muut kauden avaavan lauantai-iltapäivän koitokset ovat Alajärvi-Oulu, Kannus-Puijo sekä Ikaalinen-Simo.

Haminan Palloilijoiden oranssipaidat juhlivat Superpesikseen nousua kauden 2020 päätteeksi. (Kuva: Harri Holtinkoski)

Seuravaihtuvuus taattu seuraavalle vuodelle

Naisten ykköspesiksestä pudotuspelien jälkeen paras joukkue selviää kaudelle 2023 Superpesikseen, kun taas Suomensarjaan putoavat molempien lohkojen viimeiset. Miesten puolella neljä parasta etenevät välieriin, joiden voittajat pelaavat paras viidestä -systeemillä loppuottelun. Kun taas vastaavasti neljä viimeistä pelaavat samanlaisen sarjan, jonka häviäjien tie jatkuu vuonna 2023 sarjaporrasta alempana Suomensarjassa. Liikehdintää nähdään sarjaportaiden välillä myös Superpesiksestä alaspäin ja Suomensarjasta ylöspäin tulevankin kauden päätteeksi.