#robotisaatio

Pelkäätkö sinä, että tulevaisuudessa sinulle ei löydy töitä, kun työpaikkoja katoaa noin 50 000 vuosittain vuoteen 2030 mennessä. Ei hätää, asia ei ole oikeasti niin, että täältä oikeasti katoaisi vuosittain 50 000 työpaikkaa ja eikä uusia työpaikkoja syntyisi. Artikkeleita lukemalla sai hyvän kuvan tulevaisuuden työllisyyden näkymistä sekä siitä, miten uudenlaisia työpaikkoja on syntynyt aivan uusille aloille ja miten ne tulevat kehittymään tulevaisuudessa. 

Teknologian kehitys ja automatisaatio vie työpaikkoja etenkin palvelu – ja teollisuusaloilta, eivätkä korkeasti koulutetutkaan ole turvassa siltä. Ammattirakenteet muuttuvat samalla kuin työnkuvat ja ulkoistaminen vie jatkossakin paljon työpaikkoja halvempiin maihin. Robotisaation on arvioitu kadottavan muun muassa puhelinmyyjien työt, eikä puhelinmyyjille ole tarvetta tulevaisuudessa. Robotisaatio vaikuttaa myös tulevaisuudesta taloushallinnon työtehtäviin, kun monet tehtävät voidaankin tehdä robotin avulla ja käsiparien tarve pienenee.  

Totta kai digitalisaation ja teknologisen kehityksen myötä on hävinnyt ja tulee häviämään paljon työpaikkoja. Uudenlaisia työpaikkoja ja ammatteja kuitenkin kehittyy samaan aikaan digitalisaation sekä teknologisen kehityksen myötä. Näinhän se on aina ollut, jotkin alat kuihtuu, ja tilalle tulee aivan uudenlaisia bisneksiä.  Uusia työpaikkoja ei kuitenkaan välttämättä synny samaan tahtiin kuin niitä katoaa, eikä uudet työpaikat välttämättä korvaa vanhoja, vaan robotisointi ja ulkoistaminen voi kadottaa monia työpaikkoja pysyvästi. 

Yksi hyvä esimerkki kasvavasta alasta on ICT, joka on suhteellisen uusi ala ja kasvaa jatkuvasti. ICT-ala on kehittynyt digitalisaation ja tietotekniikan kehityksen myötä, ja alalle on syntynyt aivan uudenlaisia tehtäviä ja työpaikkoja joista ei ollut tietoakaan vielä parikymmentä vuotta sitten. Samalla kun teollisuudesta on hävinnyt huomattavasti työpaikkoja globalisaation sekä digitalisaation myötä, tulee myös huomata se, että ICT –alan ammattilaisten määrä kaksinkertaistui vuosina 1995-2009 30 000:sta 60 000:een. ICT -ala on vahva kasvaja myös tulevaisuudessa ja se luo monia uusia työpaikkoja. 

Se on siis itse päätettävissä, miltä näkökulmalta asioita tarkastelee; antaako työpaikkojen katoamisen sekä työnkuvien muuttumisen lannistaa itseään, vai pitääkö näitä muutoksia enemmänkin mahdollisuuksina kuin uhkana. Tärkeintä on pysyä ajan hengessä mukana, varautumalla muuttuviin ammattirakenteisiin sekä työtehtäviin kouluttautumalla ja kehittämällä itseään. Pysy siis askeleen edellä ammattirakenteiden myllerrystä äläkä anna robottien korvata työtäsi!

Lähteet: 

http://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa2/43%20_%20Tulevaisuuden%20ammatit%20digitaalisessa%20Suomessa.pdf

http://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa1/2%20Tallentajista%20sovellussuunnittelijoiksi.pdf

Voidaan hyvällä syyllä väittää, että Suomessa on mainio pohja digitalisaatiolle. Menestystarinoita löytyy niin pelialalta, terveysteknologian high-tech -vientialalta kuin mobiilialaltakin. Digitalisaation eksponentaalinen kehittymisvauhti kuitenkin asettaa sekä yrityksille että yhteiskunnalle uusia haasteita. Uhkakuvana on Rooman valtakunnan esimerkinmukainen rappio ja tuho, jos digitalisaation todelliset mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä.

DIGITALISAATIOSSA yhdistyvät kaksi nopeasti kasvavaa voimaa, digitaalitekniikka ja internet. Hyötykseen meneillään olevasta suuresta muutoksesta yritykset ja yhteiskunta tarvitsevat näiden luomia menestystekijöitä (Mattila 2017).

DIGITEKNIIKAN vuosikymmeniä jatkunut suorituskyvyn mieletön kasvu on mahdollistanut tietokoneiden, -järjestelmien ja -liikenteen kehityksen, IT-ratkaisut, sähköiset palvelut ja robotisaation. Digitalisaation ehkä tärkein osa internet toimii sekä fyysisten että digitaalisten tuotteiden maailmanlaajuisena kauppana, jakelukanavana, maksukanavana sekä verkkomarkkinointikanavana (Mattila 2017).

INTERNET mahdollistaa lisäksi globaalit virtuaaliyhteisöt ja sosiaalisen median synnyttäen yhdessä erilaisten sovellusten kanssa täysin uusia ja nopeassa tahdissa kehittyviä ansainta- tai palvelumalleja, markkinoita ja ekosysteemejä, tarjoten parempaa palvelua ja alhaisempia kustannuksia (Mattila 2017).

“Yritykset, jotka hyödyntävät digitalisaation murrosta, menestyvät - ja luovat pohjan Suomen menestykselle” (Mattila 2017).

DIGITALISAATIO on haaste ja mahdollisuus kaikille toimijoille, mutta sen hyödyntäminen luo yrityksille menestystä, koska digitalisaatiossa voittavat muutoskykyiset ja innovatiiviset yritykset. Mattilan artikkelin Digimenestyjät nostavat Suomen mukaan yritysten ja jukisen hallinnon tulisi huomioida digitalisaatiossa ainakin seuraavat kohdat:

Mikä digiajassa muuttuu yrityksien ja organisaatioiden kannalta?

Miten kehittää ja rakentaa uutta liiketoimintaa?

Asiakas on kaiken keskiössä

Omia prosesseja ja toimitamalleja voidaan virtaviivaistaa tiedon avulla

Kyberturvallisuuden, tietoturvan ja tietosuojan hallinta

Henkilöstön roolin ja toimintatapojen kehittäminen

Toiminnan muutos vaatii digitalisaation johtamista

Viisas lainsäädäntö

Julkishallinto ostajana luo kysyntää yrityksien digiajan palveluille

Osaamiseen ja innovaatioihin panostaminen tuo menestyksen.

“Robotisaatio; keinoäly ja oppivat robotit, AiRo -teknologiat, muuttavat universumia tavalla, jota emme pysty täysin ennakoimaan ja jonka muutosvauhtia emme kykene käsittämään” (Andersson 2017).

MIKÄ SITTEN voisi johtaa Suomen digitalisaation rappioon ja tuhoon? Siihen tarjoaa Christina Andersson artikkelissaan Suomi ja robotisoituva maailma - AiRolla Suomi nousuun! potentiaalisen vastauksen. Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomi on pudonnut sijoituksessaan maailman keinoälyosaajien joukossa kokonaiset kuusi pykälää alaspäin. Se kertoo karulla tavalla Suomen osaamisen olevan rappion vaiheessa, ellei jopa matkalla kohti tuhoa!  

Kuvalähteet

Life in Italy. http://www.lifeinitaly.com/wines/roman-history.asp

Garage Notes. https://garagenotes.wordpress.com/tag/william-downie/

Kuva: Alex Knight Pexels.com

Forum Virium on Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö. Yhtiö tekee projekteja ja hankkeita, joilla kehitetään tulevaisuuden kaupunkiratkaisuja robotisaation avulla. Hankkeita toteutetaan yhteistyössä yritysten, tiedeyhteisön ja kaupunkilaisten kanssa. Tavoitteena on tehdä Helsingistä maailman toimivin älykaupunki.

Forum Viriumin projektipäällikkö Anne-Mari Sandellin mukaan:

”Robotisaatio tarkoittaa reaalimaailman kanssa vuorovaikutuksessa olevia automaatiojärjestelmiä, joita ei käytetä saman työsuoritteen toistamiseen, vaan joilla on ainakin osittain autonominen kyky suorittaa useita erilaisia tehtäviä.”  

Robotisaatioon liittyy kiinteästi tekoäly, jonka avulla robotit kehittyvät yhä älykkäämmiksi.

Robotit ovat yhä näkyvämmässä roolissa ihmisten arjessa. On esimerkiksi robottiruohonleikkureita ja terapiahylkeitä. Asiakaspalvelussa robotit tarjoavat vaihtoehtoja, esimerkiksi nettisivujen chattirobotit ja fyysiset asiakaspalvelurobotit.

Tulevaisuudessa robotisaatio muokkaa työelämää yhä enemmän. työntekijöiltä vaaditaan yhteistyökykyä robottien kanssa ja jatkuvaa kehittymistä pysyäkseen robottien mukana.

Robotisaatio tuo tulevaisuuden kaupunkiratkaisuja

Forum Virium toteuttaa paljon projekteja erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Esimerkki päättyneestä projektista on avoimen datan palvelu Helsinki Region Infoshare. Käynnissä olevia projekteja ovat esimerkiksi Quasimodo ilmanlaadun tarkkailujärjestelmä ja Fabulos itseohjautuvat bussit.

Quasimodo on personoitu digitaalinen varoitusjärjestelmä ilmanlaadun tarkkailuun. Quasimodoon kuuluu mobiilisovellus, joka kertoo ilmanlaadun reaaliaikaisen tilanteen ja ennusteen lähitunneiksi. Sisäilman laatua tarkkaillaan Philipsin sisäilmanpuhdistimen avulla. Ulkoilman laatua mallinnetaan avoimen datan ja IoT-sensoreiden avulla. Järjestelmä hyödyntää tekoälyä.

Projektia pilotoidaan Helsingin Jätkäsaaressa kesällä 2020. Sovellus ilmoittaa käyttäjälle esimerkiksi, kun iltapäiväruuhka aiheuttaa pienhiukkasten määrän nousua, jolloin ikkunat kannattaa sulkea tai sisäilman laadun muutoksista ruoanlaitosta, kynttilöiden polttamisesta tai pölystä johtuen.

Ilmalaadusta kertova sovellus voisi olla erittäin hyödyllinen hengityssairauksista kärsiville ihmisille, joille ilmansaasteet aiheuttavat oireita. Suurissa kaupungeissa sovelluksesta voisi olla apua huonon ilmanlaadun aiheuttamien ongelmien kanssa.  

Fabulos eli Future Automated Bus Urban Level Operation Systems on tutkimus- ja tuotekehityshanke, jonka tavoitteena on saada itseohjautuvia linja-autoja osaksi julkista liikennettä ja kehittää järjestelmä, joka hallinnoi linja-autoja. Liikenteen automatisaation kehittymistä halutaan hyödyntää kaupungin tarpeisiin.

Fabulos on laaja hanke, jossa pitää kehittää ja yhteensovittaa ohjelmistoja, laitteistoja, hallinnointijärjestelmiä ja palveluita. Itseohjautuvia linja-autoja on kuitenkin kokeiltu jo monissa maissa. Suomessa projektia testataan Pasila-Kalasatama välisellä linja-autolinjalla kesällä 2020.

Robotisaatio on kiinteä osa modernin yhteiskunnan digitalisaatiossa. Robotisaatio on suoraa seurausta tietotekniikan äärimmäisen nopeasta kehittymisestä. Sen avulla dataa saadaan prosessoitua aikaisempaa nopeammin, sekä tehokkaammin. Tekniikka on kehittynyt robotisaation saralla hurjaa vauhtia 2010-luvulla, eikä kehitys ole pysähtymässä mihinkään, pikemminkin päinvastoin, se on nopeutumassa vuosi vuodelta.

Varainhoidonpalveluissa tullaan hyödyntämään robotiikkaa erittäin paljon tulevaisuudessa, sen nopeuden sekä tehokkuuden ansiosta. Robotti pystyy tekemään rationaalisia päätöksiä esitetyn datan perusteella paljon nopeammin kuin ihminen. Tämän takia on arvioitu, että varainhoidossa tullaan tulevaisuudessa hoitamaan 80 prosenttia työstä robottien avulla. Työpaikkoja tulee siis katoamaan hyvinkin paljon.

Robotisaatio asettaa sekä haasteita, että mahdollisuuksia finanssisektorille. On arvioitava, missä määrin robotisaatiota voidaan hyödyntää asiakasrajapinnassa. Tällä hetkellä Royal Bank of Scotland:illa on käytössään IBM:n kehittämä Watson-tekoälyrobotti. Se on saatavilla tällä hetkellä noin 10 prosentille RBS:n asiakkaista.

Watson kykenee vastaaman asiakkaiden yksinkertaisimpiin kysymyksiin alle sekunnissa, ja se kykenee lukemaan 300 sanallisen tekstinpätkän alle 30 sekunnissa. Vaikeimpien kysymysten kohdalla robotti ohjaa asiakkaan asiantuntijan luokse, mutta pyrkii kuitenkin selvittämään vastausta kysymykseen asiantuntijan kanssa. Tässä hyödynnetään koneoppimista, robotti pyrkii saavuttamaan rationaalisen vastauksen yhdessä asiantuntijan kanssa, ja pyrkii hyödyntämään tätä vastausta tulevaisuudessa vastaavien tilanteiden ratkaisussa uusien asiakkaiden kanssa.

Robotiikkaa hyödynnetään laajalti myös niin sanotuissa perinteisissä back office-toiminnoissa. Robotteja hyödynnetään laajalti esimerkiksi lainapäätöksissä. Asiakkaan profiilin perusteella potentiaalinen asiakas pisteytetään tiettyjen tietojen perusteella, jonka mukaan tehdään päätös, myönnetäänkö hakijalle laina. Robotti pystyy siis arvioimaan asiakkaan soveltuvuutta äärimmäisen nopeasti, sekä tehokkaasti. Tämä puolestaan vapauttaa pankin resursseja muihin toimintoihin.