#digiaika

Voidaan hyvällä syyllä väittää, että Suomessa on mainio pohja digitalisaatiolle. Menestystarinoita löytyy niin pelialalta, terveysteknologian high-tech -vientialalta kuin mobiilialaltakin. Digitalisaation eksponentaalinen kehittymisvauhti kuitenkin asettaa sekä yrityksille että yhteiskunnalle uusia haasteita. Uhkakuvana on Rooman valtakunnan esimerkinmukainen rappio ja tuho, jos digitalisaation todelliset mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä.

DIGITALISAATIOSSA yhdistyvät kaksi nopeasti kasvavaa voimaa, digitaalitekniikka ja internet. Hyötykseen meneillään olevasta suuresta muutoksesta yritykset ja yhteiskunta tarvitsevat näiden luomia menestystekijöitä (Mattila 2017).

DIGITEKNIIKAN vuosikymmeniä jatkunut suorituskyvyn mieletön kasvu on mahdollistanut tietokoneiden, -järjestelmien ja -liikenteen kehityksen, IT-ratkaisut, sähköiset palvelut ja robotisaation. Digitalisaation ehkä tärkein osa internet toimii sekä fyysisten että digitaalisten tuotteiden maailmanlaajuisena kauppana, jakelukanavana, maksukanavana sekä verkkomarkkinointikanavana (Mattila 2017).

INTERNET mahdollistaa lisäksi globaalit virtuaaliyhteisöt ja sosiaalisen median synnyttäen yhdessä erilaisten sovellusten kanssa täysin uusia ja nopeassa tahdissa kehittyviä ansainta- tai palvelumalleja, markkinoita ja ekosysteemejä, tarjoten parempaa palvelua ja alhaisempia kustannuksia (Mattila 2017).

“Yritykset, jotka hyödyntävät digitalisaation murrosta, menestyvät - ja luovat pohjan Suomen menestykselle” (Mattila 2017).

DIGITALISAATIO on haaste ja mahdollisuus kaikille toimijoille, mutta sen hyödyntäminen luo yrityksille menestystä, koska digitalisaatiossa voittavat muutoskykyiset ja innovatiiviset yritykset. Mattilan artikkelin Digimenestyjät nostavat Suomen mukaan yritysten ja jukisen hallinnon tulisi huomioida digitalisaatiossa ainakin seuraavat kohdat:

Mikä digiajassa muuttuu yrityksien ja organisaatioiden kannalta?

Miten kehittää ja rakentaa uutta liiketoimintaa?

Asiakas on kaiken keskiössä

Omia prosesseja ja toimitamalleja voidaan virtaviivaistaa tiedon avulla

Kyberturvallisuuden, tietoturvan ja tietosuojan hallinta

Henkilöstön roolin ja toimintatapojen kehittäminen

Toiminnan muutos vaatii digitalisaation johtamista

Viisas lainsäädäntö

Julkishallinto ostajana luo kysyntää yrityksien digiajan palveluille

Osaamiseen ja innovaatioihin panostaminen tuo menestyksen.

“Robotisaatio; keinoäly ja oppivat robotit, AiRo -teknologiat, muuttavat universumia tavalla, jota emme pysty täysin ennakoimaan ja jonka muutosvauhtia emme kykene käsittämään” (Andersson 2017).

MIKÄ SITTEN voisi johtaa Suomen digitalisaation rappioon ja tuhoon? Siihen tarjoaa Christina Andersson artikkelissaan Suomi ja robotisoituva maailma - AiRolla Suomi nousuun! potentiaalisen vastauksen. Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomi on pudonnut sijoituksessaan maailman keinoälyosaajien joukossa kokonaiset kuusi pykälää alaspäin. Se kertoo karulla tavalla Suomen osaamisen olevan rappion vaiheessa, ellei jopa matkalla kohti tuhoa!  

Kuvalähteet

Life in Italy. http://www.lifeinitaly.com/wines/roman-history.asp

Garage Notes. https://garagenotes.wordpress.com/tag/william-downie/

Tartun aiheeseen, koska ei sitä voi oikeastaan enää välttää. Nimittäin koronavirukseen (COVID-19), viralliselta nimeltään SARS-CoV-2. Viruksen nimi (SARS-CoV-2) kuulostaa pahemmalta kuin taudin nimi (COVID-19), jota se aiheuttaa. Siihen on varmasti syynsä, miksi mediassa puhutaan ennemmin koronaviruksesta kuin SARS:sta.

 Kaikki virukset ovat lähtökohtaisesti huonoja, mutta voisiko tästä löytyä jotain hyvääkin? Lentomatkustus on ainakin vähentynyt merkittävästi, josta luonto varmasti kiittää. Tämän lisäksi villieläinten kauppa on pysähtynyt Kiinassa, mikä on vain ja ainoastaan hyvä asia. Kärsivätkö kaikki yritykset pandemiasta, vai voisiko koronavirus myös synnyttää uusia liikeideoita tai antaa lisäpotkua jo olemassa oleville ideoille?

 Teollisuudelle on selvää, että positiivisia uutisia ei ole luvassa koronaviruksen myötä, niin kauan kun siellä tarvitaan ihmisiä tehtaisiin töihin, sekä raaka-aineita valmistamaan. Lääketehtaat sen sijaan luulisi porskuttavan, varsinkin se niistä, joka keksii lääkkeen ja rokotuksen koronavirukseen ensimmäisenä. Miten sitten digitaalisilla palveluilla elävät yritykset, onko tässä heille markkinarako? Matkustusta kun rajoitetaan, voisi Jaajo Linnonmaan perustamasta VirtualTravelerista tulla isompaakin kysyntää. Matkakuumeiselle se toisi ainakin hetken helpotusta, ja nyt meitä matkakuumeisia alkaa varmasti olemaan jo kasvava määrä.

Karanteenissa oleville ruokapalvelut tulevat tarpeeseen, kyse on ehkä enemmän siitä, miten laajasti ruokaa pystytään toimittamaan. Tällä hetkellä ruokapalvelut toimivat lähinnä isoimmissa kaupungeissa, sujuvien liikenneyhteyksien varrella, joten syrjäseudulla asuvat eivät voi tätä nykytilanteessa hyödyntää. Mitä karanteenissa olevat muuta tarvitsevat? Netflix ja muiden suoratoistopalveluiden tilausten määrän kuvittelisi myös nousevan, kun joutoaikaa kotona on enemmän. Koiranulkoiluttajia? Elämme maailmassa, joka on jo digitaalinen, mutta mitä me emme ole vielä keksineet?

 Arto Tirkkonen kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa (Arto Tirkkonen, 3.4.2020, ”Nyt on hyvä aika harjoitella etäkokoontumisia”, Helsingin Sanomat) kuinka nyt on hyvä aika harjoitella etäkokoontumisia, ja miten meillä Suomessa on erinomaiset valmiudet etätyöskentelyyn. Laitteistoja myyvillä ja virtuaalityöskentelytiloja suunnittelevilla yrityksillä voisi siis tässä olla markkinapaikka. Voisiko tässä olla myös harkinnan paikka tulevaisuutta ajatellen? Jos me nyt epidemian tai jopa pandemian aikana opetellaan sujuviksi etäkokoontumisissa, niin voisiko ajatella, että tätä jatkettaisiin ainakin isommassa määrin kuin ennen?

 Niin tai näin, virus näyttää leviävän ja vaikka se tuo mukanaan paljon huonoa, niin ainakin se tuo myös edes jotain hyvääkin. Vaikkakin näitä hyviä asioita olisi mukavampi harjoitella ja kehitellä ilman pakkoa ja viruksen uhkaa.

Kuva 1: All Over Press

Kautta aikojen on ollut tärkeää markkinoida tuotteita kuluttajille. Aiemmin markkinoinnin ammattilaiset ovat käyttäneet perinteisiä markkinoinnin keinoja mainostaakseen tuotettaan ja saadakseen brändinsä tunnetuksi. Digitalisaatio on kuitenkin saanut aikaan sen, että markkinoijat ovat joutuneet keksimään uusia keinoja tavoittaakseen kohderyhmänsä.

Inbound-markkinoinnista puhutaan nykyään paljon ja yhä useampi on kuullut kyseisen termin markkinoinnista puhuttaessa. Otin selvää mitä tämä inbound-markkinointi sitten on ja miksi se on yhä useamman yrityksen digitaalisen markkinoinnin lähtökohta?

Pääajatuksena inbound-markkinoinnissa on asiakkaan auttaminen kiinnostavan sisällön avulla. Tavoitteena on saada asiakas kiinnostumaan yrityksestä mielenkiintoisen sisällön kautta ja lähestymään yritystä omasta halustaan. Inbound-markkinointi on asiakaskeskeinen, jatkuva prosessi ja sitä on tehtävä pitkäjänteisesti. Tämä markkinoinnin muoto on paremmin kohdennettua ja vaatii taakseen perusteellisen pohjatyön tunnistaakseen ostajapersoonat. Esimerkkejä inbound-markkinoinnin keinoista ovat hakukoneoptimointi, sosiaalisen median hyödyntäminen, webinaarit sekä nettisivustojen ja blogien käyttö.

Sales Communicationsin verkkosivuilla annettiin inbound-markkinointia mielestäni hyvin kuvaava esimerkki: Kuluttaja harkitsee verkkokaupan perustamista ja haluaa lukea, mitä asioita on hyvä tietää etukäteen. Googlen kautta hän törmää aihetta käsittelevään blogikirjoitukseen ja päätyy samalla yrityksen sivuille. Luettuaan tekstin kuluttaja huomaa, että samainen yritys tarjoaa myös verkkokaupan perustamiseen keskittyvää verkkokurssia. Koska hän on muutenkin harkinnut verkkokaupan perustamista ja sivuston sisältö on hyvää, kuluttaja ilmoittautuu kurssille. Näin yritys sai yhden blogikirjoituksen avulla uuden asiakkaan ratkaisemalla hänen ongelmansa.

Inbound-markkinoinnin vastakohta on outbound-markkinointi, mikä voidaan jopa mieltää aggressiivisemmaksi markkinoinniksi. Esimerkiksi perinteinen puhelinmyynti on outbound-markkinointia; markkinointia tehdään, olipa asiakas kiinnostunut tuotteesta/palvelusta tai ei. Muita outbound-markkinoinnille tyypillisiä keinoja ovat esimerkiksi TV- ja printtimainonta. Moni ihminen saattaa kokea nämä mainontakeinot ärsyttävinä ja etenkin kylmäsoitot voivat saada potentiaalisen asiakkaan ärsyyntymään, koska he eivät voi itse valita milloin on hyvä hetki olla markkinoinnin kohteena.

Uskon, että perinteisemmällä outbound-markkinoinnilla saadaan tuloksia aikaan nopeammin ja tehokkaammin mutta inbound-markkinointi taas saa aikaan sitoutuneempia ja pitkäkestoisempia asiakkuuksia. Inbound-markkinoinnista puhutaan digiajan ilmentymänä ja sitä se juurikin on. Perinteiset metodit saavat väistyä maailman kehittyessä ja muuttuessa.

Virpi

Lähteet:

https://www.powermarkkinointi.com/blogi/miten-inbound-markkinointi-eroaa-outbound-markkinoinnista

https://www.hakukonemestarit.fi/blogi/digitaalinen-markkinointi-vs-perinteinen-markkinointi/

Viiime kerralla puhuimme tulevaisuuden maksutavoista, mutta tällä kertaa keskitymme nykyhetkeen ja tämänpäiväiseen markkinointiin. Miksi tämä aihealue herättää nykypäivänä niin paljon keskustelua? Syy saattaa piillä siinä, että turhan moni kotimainen yritys on tällä saralla jäljessä. Varsinkin suuryritykset seuraavat kuluttajien jälkiä melko hitaasti, ja muutosten tekeminen nykyisiin toimintamalleihin on kovin hankalaa.

Fonectan Markkinointi Nyt-oppaassa perehdytään syvästi tähän aiheeseen. Suomessa on jo tänä päivänä yli 3,8 miljooonaa ihmistä, jotka käyttävät internettiä. Jopa 83% suomalaisista aloittaa tuotteen tai myytävän palvelun etsimisen netistä. Kilpailu on hyvin kovaa, ja mikäli digitaalisiin ratkaisuihin ei yrityksessä panosteta niin jää se heti kilpailijoiden jalkoihin. 77% suomalaiista omistaa älypuhelimen, ja älypuhelimen omnistajista 92% on etsinyt tietoja jostakin yrityksestä puhelimellaan. Nämä tilastot kertovat suoraan, kuinka tärkeää nykyaikaiseen markkinointiin on panostaa.

Mutta mitä keinoja sitten käytetään nykyaikaisessa markkinoinnissa? Entä miten markkinointi on muuttunut entisestä? Näitä asioita tarkastelemme nyt.

Ensinnäkin markkinointi on siirtynyt uusiin kanaviin. Verkon merkitys korostuu tuotteiden ja tuotetietojen haun suhteen. Suuri osa myynnistä ja tuotteiden tai palveluiden suositteluista tehdään tänäpäivänä verkossa. Jos asiakasta enää johdatellaan vierailemaan kivijalkamyymälässä, niin tämäkin tapahtuu suurilta osin verkossa tuota asiaa mainostamalla. Kampanjoita myymälöihin liittyen saatetaan järjestää myös esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Kuluttajien tavoittamiseen liittyviä muutoksia vahvistaa tässä postauksessani aiemmin mainitsemani tilastot, jotka puhuvat digitalisoitumisen puolesta hyvin vakuuttavasti. Digitalisoitumisen vuoksi ostokäyttäytyminen on myös muuttunut. Kuluttajat vertailevat yhä enemmän tietoa verkossa, ja vain 8% kuluttajista on päättäneet jo etukäteen palveluntarjoajansa ennen kuin alkavat etsiä tietoa verkosta. Kun tätä päätöstä tehdään, niin luonnollisesti voittajia ovat ne ketkä tuovat itseään verkossa mahdollisimman paljon esille. Jopa 54% kuluttajista on valmis ostamaan entuudestaan tuntemattomalta yritykseltä tuotteita tai palveluita mikäli yritys on esittänyt tuotteesta mielenkiintoisen kuvauksen verkossa.

Mitä seikkoja nykyaikaisen yrityksen tulisi ottaa nämä seikat läpi käyden huomioon omassa markkinoinnissaan? Nostan seuraavaksi Fonectan oppaasta mielestäni 5 tärkeintä asiaa, ja kerron jokaisesta lyhyesti.

1.Verkkosivut ovat ensimmäinen asia, joilta suomalaiset hakevat ensisijaisesti tietoa kun sitä tarvitaan. Tämän vuoksi on ehdottoman tärkeää että yrityksen omat verkkosivut ovat ajantasalla, ja että niiden asiakaskokemaan on todella panostettu. Verkkosivuilla tulisi olla myös jokin tavoite, esimerkiksi tavoite myyntimäärästä joka sivun kautta pyritään saavuttamaan. Sivun tulisi olla kaiken yleisen tiedon kannalta hyvin selkeä.

2. Kun verkkosivut ovat kunnossa, niin tulee oman yrityksen verkkomainonta laittaa kuntoon. Jos verkkomainonta ei ole kunnossa, niin yrityksesi saattaa löytää vakituiset asiakkaat mutta uusilla asiakkailla ei ole eikä tule olemaan minkäänlaista tietoa yrityksen olemassaolosta. Verkkomainontaa voi toteuttaa useassa eri kanavassa, mutta esimerkiksi hakukonemainonta on yksi kaikista tärkeimmistä.  Googlen hakusanamainonnan avulla oman yrityksen tiedot saadaan näkymään yhtenä ensimmäisistä hakutuloksista, kun mahdolliset asiakkaat hakevat yrityksen toimialan palveluita verkosta. Facebook- sekä LinkedIn-mainonta. LinkedIn:n kautta tavoittaa hyvin varsinkin B2B-asiakkaita.

3. Markkinointidatan hyödyntäminen on iso osa jotta markkinoinnista saadaan kaikki irti. Omille kanta-asiakkaille kannatta muun muassa lähettää säännöllisesti sähköpostiviestejä palveluista tai esimerkiksi tarjouksista. Markkinoinnin avulla saatua dataa voidaan myös hyödyntää käytettäessä erilaisia kohdentamisen työkaluja. Omien asiakkaiden tietojen avulla markkinointia voi helposti kohdentaa samantyyppisille asiakkaille verkossa.

4.Markkinoinnin ajoittaminen on myös tärkeä osa yrityksen markkinointisuunnitelmaa. Ajoittamisessa tulisi ottaa huomioon olennaiset asiat, kuten yrityksen nykyiset sesongit ja hiljaisemmat ajanjaksot. Etukäteen kannattaa suunnitella myös millaisilla viesteillä asiakkaita kannattaisi lähestyä tiettyinä sesonkeina. Apuna tässä voi käyttää Fonectan oppaasta löytyvää Markkinoinnin vuosikelloa, jonka avulla voi helposti miettiä markkinoinnin ajoittamista juuri oman yrityksen tarpeisiin.

5. Viimeisenä mutta ei suinkaan vähäisimpänä jokaisen tulisi pohtia Remarketing-toimintatapoja oman yrityksensä piirissä. Vaikka yrityksen verkkosivuilla tulisi paljon asiakasvirtaa, niin kuinka moni sivun vierailija tekee sivulla ostoksia? Remarketingin avulla voit tavoittaa asiakkaat, jotka ovat käyneet verkkosivustollasi mutta eivät ole ostaneet mitään. Vierailu sivustollasi kertoo jo siitä, että asiakas on jonkin verran kiinnostunut palveluistasi, ja hänelle kannattaa kohdentaa siis mainontaa jatkossakin.

Tässä olivat minun nostoja viideksi Fonectan luomasta Markkinointi NYT-oppaasta. Toivottavasti tästä blogista olisi apua yrityksesi markkinoinnin nykyaikaistamisessa!