#koodaus

Miespuolinen kaveri: “Nää stringit on jotenki vaan mun vihollisia”

Minä: “Tirsk”

"hmm, nää arvot ei oo oikein..."

*lisää yhden välilyönnin ja arvot muuttuvat oikeiksi*

"???"

*pyörittää koodin uudestaan ja arvot muuttuvat erilailla vääräksi*

Minä:

6 Tekoäly, automatisointi ja robotiikka

Työ ei työllistä tulevaisuudessa vaan taidot.

Automaatiolla tarkoitetaan teknologioita, jotka korvaavat ihmisen erilaisten hyödykkeiden tuotannossa. Liike-elämälle se sopii, koska työn tuottavuus ja siitä syntyvä lisäarvo kasvavat. Alkuun teknologiaan satsaaminen maksaa yritykselle, mutta pidemmällä aika välillä katseltuna se tuottaa tulosta yritykselle ja henkilöstökuluissa säästetään. Tämä tarkoittaa työntekijöille huonoa työmarkkinoilla, ellet ole korvaamaton taidoiltasi.

Tulevaisuudessa atk-, digi- ja muut teknologiataidot ovat tärkeässä merkityksessä. Lapsille opetetaan Suomessa jo ala-asteella koodausta. Mieletöntä! Työmaailmassa arvostetaan jo tänä päivänä ohjelmistojen laajaa ja monipuolista hallintaa kuten Excelin, PP, Word ja erilaisten kassa/asiakasjärjestelmien hallintaa ja nopeaa oppimista. Laskiskelin mielessäni kuinka monta eri ohjelmistoa minun täytyy hallita pankissa työskennellessäni, kauhukseni laskin luvuksi yli 10. Miten on mahdollista yhden ihmisen hallita niin monta ohjelmistoa ja järjestelmää päivittäin?

”Uuden oppiminen on tulevaisuuden tärkein työelämätaito. Olemmeko valmiita oppimaan uutta?”

Tämä on hyvin totta ja usein tuntuu, että nuoret ovat valmiita oppimaan jatkuvasti uutta. Työmaailmassa olen kuitenkin törmännyt ikävän paljon vanhempaan ikäryhmään (45-65 vuotiaat), joka kokee muutokset ahdistavina. En ole ikärasisti, enkä väitä,etteikö työmaailmassa olisi osaavia ajanhermoilla olevia iäkkäämpiä työntekijöitä. Kerron vain oman kokemukseni. Ne, jotka putoavat digitaalisaatio -junasta ja eivät pysy eivätkä halua pysyä teknologian mukana, nämä yksilöt eivät pysy työmarkkinoilla. Tai eivät ainakaan ole vahvoilla asemilla työmarkkinoilla. Jos en itse osaisi käyttää tämän päivän älylaitteita ja hallitsisi nopeaa 10-sormi kirjoitusta, ja kaikkia 10 eri järjestelmän/ohjelmiston omaksumista, en pärjäisi kilpailussa työmaailmassa. Olen syntynyt hieman ennen vallitsevaa digimaailmaa, mutta juuri tarpeeksi aikaisin, että olen tottunut jatkuvaan muutokseen. Sen vuoksi en ahdistu, jos esimieheni viikottain pyytää minua hallitsemaan uusia järjestelmiä tai sopeutumaan vaihtuviin toimintamalleihin digikanavissa, joissa teen töitäni. 

Yritys Ilmarinen on tehnyt testin (Future score), jolla selvitettiin vastanneiden (7000 vastaajaa) tuntoja siitä, mitä tulee oppia jotta pärjää tulevaisuudessa työmarkkinoilla. Testistä kävi ilmi, että yli puolet siihen vastanneista ihmisitä ei tiedä, mitä tulevaisuuden osaaminen on ja mitä aidosti tulee kehittää. 

Lue lisää Talouselämästä, pääset artikkeliin tästä.

Itse olen vahvasti sitä mieltä, että älyteknologian hallinta on yksi tärkeimmistä taidoista oppia. Ihmisten maailma ja sen vaikutuksesta yrityksetkin yrittävät siirtäää kanaviaan älypuhelimiin sopiviksi  esimerkiksi sovellusten muodossa. Pankkimaailma on hyvä esimerkki siitä, mikä on siitynyt täysin kokonaan älypuhelimiin. Kaiken teknologian kehityksen seurauksena tarvitaan tulevaisuudessa tiettyjä ammatteja ; datanomeja, koodareita, älyteknologia-insinöörejä ja teknnologia analyytikoita. Heidän tehtävä on pitää serverit/ohjelmistot yllä ja huolehtia, että laitteet sekä palvelut toimivat internetin ja sovellusten maailmassa.

Jo viime vuoden puolella saimme ensimmäisiä kertoja lukea uutisia Suomeen rantautuvasta uuden tyyppisestä koulusta, joka on suunnattu erityisesti koodareille. Kyseessä on Hive koodauskoulu. Koulu on hyvin erilainen, jos verrataan perinteiseen suomalaiseen oppilaitokseen, koulussa ei ole perinteisiä kursseja, professoreita, kirjoja eikä lukukausimaksuja. Opiskelu perustuu yhteistyön tekemiseen, vertaisoppimiseen ja tosielämän koodaushaasteiden ratkomiseen tiimityönä, aivan kuten oikealla työpaikallakin. Mistä Hiven idea on peräisin? Hive on ranskalaisen Xavier Nielin perustaman École 42:n partneri koulu. Kyseinen koulu on perustettu vuonna 2013. Ajatuksena on ollut opettaa oppilaille koodaamisen lisäksi tärkeitä taitoja työelämää varten. Erityisesti miten ongelmia ratkaistaan yhdessä, miten toimia, jos joku tiimin jäsenistä ei anna täyttä panostaan tai haittaa tiimityötä. Yhteistä kouluilla on myös maksuttomuus. Kuka kouluun voi hakea? Alkuvaiheessa kouluun voivat hakea käytännössä kaikki 18-30 vuotiaat. Ensimmäisenä vuonna koulun aloittaa 100 opiskelijaa ja kolmantena toimintavuotena määrän arvioidaan olevan noin 350. Koulun johtajan Minna Kivihalmeen mukaan tulevaisuudessa hakeminen mahdollistetaan yli 30-vuotiaillein. Hiven sivuilta löytyy linkki karsinta tehtävän tekemiseen.

Hiven ja École 42:n sisarkoulut ovat myöhemmin siirtäneet yläikärajaa tai jopa poistaneet sen kokonaan, esimerkiksi Ranskassa ikärajaa ei enää ole. Yhtenä koulun tarkoituksena onkin lisätä opiskelijoiden monimuotoisuutta. Koodarien joukossa on vielä tänä päivänä esimerkiksi melko vähän naisia, mutta Hiven kaltaisten koulujen arvioidaan lisäävän naisten määrää. Hive Helsingin hakijoista jopa 34% on tähän mennessä ollut naisia. Hiven kaltainen koulu antaa loistavan mahdollisuuden myös niille, jotka ovat vielä lukion tai ammattikoulun jälkeen hieman hukassa, tai mahdollisuudet hakea tai päästä ylemmän asteen koulutukseen ovat heikot. Hive kertookin sivuillaan, että tärkeimpiä taitoja ovat looginen ajattelu ja kyky tehdä yhteistyötä. Mielenkiinnolla seuraankin tilannetta, muuttaako Hive kilpailua korkeakoulujen ja yliopistojen kesken? Muuttuuko opettaminen tulevaisuudessa Hiven mallin kaltaiseksi? Hiven houkuttelevuutta entisestään lisää liuta merkittäviä yhteistyökumppaneita. Koulun yhteistyökumppaneina on liuta Suomessa toimivia teknologia-alan yrityksiä, kuten Reaktor, Rovio, Supercell ja F-Secure.

 Lisää aiheesta: https://www.hive.fi/en/

https://www.talouselama.fi/uutiset/ohjelmistoyrittajat-innoissaan-hive-koodauskoulusta-iso-juttu-suomelle/ac0e615c-1900-3e91-8181-d73d21da01ec

https://www.marmai.fi/uutiskommentti/hive-helsinki-sai-lentavan-lahdon-perinteisella-korkeakoulujarjestelmalla-pohdinnan-paikka-6762504

AJATUKSIA OMASTA AIHEESTAMME:

Pohdiskelimme diginatiiveja sukupolvien kuilussa. Totesimme, että diginatiivit ovat täysin uudenlainen sukupolvi, joilla monet säännöt ja käytännöt muuttuvat. He mullistavat perinteet ja uudistavat Suomea ja muuta maailmaa.

Mietimme mm. uusia mahdollisia ja tulevia oppiaineita esimerkiksi koodausta/ohjelmointia. Kouluun tarvitaan lisää myös ongelmanratkaisua ja tietojen soveltamista. Lapset tarvitsevat tietoa sosiaalisesta mediasta ja sen käytöstä. Myös vanhempien täytyisi kiinnittää huomiota lastensa nettikäyttäytymiseen.

Tärkeimpänä totesimme, että lapset tarvitsevat ohjausta käyttää tiettyjä hyödyllisiä ohjelmia, sillä he eivät itsenäisesti tutustu esimerkiksi Exceliin. Lapset mielellään pelaavat erilaisia pelejä ja käyttävät yhteisöviestinnän kanavia. Opettajien tulisikin ohjata heitä tutustumaan monenlaisiin eri ohjelmiin ja sovelluksiin. Opettajilta vaaditaan myös oppilaiden ongelmanratkaisutaitojen ja itsenäisen työskentelyn taitojen kehittämistä. Koulun tulisi valmistaa lapsia tulevaisuuden työelämään ja siinä kehittymiseen.

Netin käytön lisäääntymisen myötä on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten liikkumiseen sekä vuorovaikutukseen livenä. Vanehmpien ja koulun vastuu korostuu tässäkin - ohjausta "oikeaoppisen" netin käyttöön tarvitaan.

AJATUKSIA MUIDEN RYHMÄLÄISTEN ESITYKSISTÄ:

Kaikki ryhmät pitivät esitykset eri mediailmiöistä. Esityksistä nousi monia ajatuksia ja ne herättivät mielenkiintoisia keskusteluita. 

Media vaikuttaa vahvasti ajatuksiimme ja se muodostaa kuvaa maailmasta, missä elämme. On hurjaa ajatella, että media voi muokata ihmisen ajatuksia tiettyyn suuntaan, sillä se ei välttämättä ole totuudenmukainen. Tulevana opettajana on tärkeää pohtia näitä asioita lasten kanssa, sillä hekin ovat median vaikutuksenalaisina. Varsinkin nykypäivänä sen merkitys on korostunut. Myöskin muut aikuiset lapsen elämässä ovat vastuussa kasvattamaan oikeanlaiseen mediakäyttäytymiseen. Tämä on kasvatustehtävänä aika uusi ja voi olla monelle myös haaste. 

Nykypäivänä internetin käyttö lisääntyy koko ajan ja lapset sekä nuoret käyttävät yhä enemmän aikaa sen parissa. Aikaa jää vähemmän muille toiminnalle, kuten urheilulle. Kuinka tämä näkyy tulevaisuudessa?