#itsallaroundyou

What’s all the fuss about? Lähdin pohtimaan mitä termi digitaalinen liiketoiminta oikein tarkoittaa.

Hakusanalla “digitaalinen liiketoiminta”, “Digitalisaatio” tai “digitaalinen kehitys” löytyy loputtomasti hakutuloksia, mielipiteitä ja näkemyksiä. Kaikki ovat asiasta jotain mieltä, povaavat tulevaisuuden kehitystä, mutta ainoaa oikeaa vastausta ei tunnu löytyvän. Mitä digitaalinen liiketoiminta on? Wikipedia antaa pohjaa ajatukselle näin; “Digitalisaatio tarkoittaa digitaalisten teknologioiden yleistymistä arkielämän toiminnoissa.” Voidaankin siis todeta, että digitalisaatio on vuonna 2017 mukana kaikkialla ja kaikessa, myös liiketoiminnassa.

Osa yrityksistä toimii täysin digitaalisesti, mutta suurimman osan kohdalla on varmasti kyse osittain digitaalisesta toiminnasta. Moni yritys on siirtänyt osan palveluistaan digitaaliseksi tai hakee lisäarvoa digitaalisilla vaihtoehdoilla. 

Mitä digitaliseen liiketoimintaan sitten kuuluu? Siinäpä vasta kysymys. Helppoa olisi todeta, että kaikki verkossa tehtävät ostot. Usein verkkokaupan tai vastaavan kautta. Digitaalisten palveluiden kautta saapuneet fyysiset eurot yrityksen kassaan. Mutta nykyään raja on häilyvämpi. Palveluita tarjotaan verkossa ja verkon kautta houkutellaan ihmisiä fyysisten palveluiden pariin. Olet saattanut houkutella asiakkaasi kahvilaasi aktiivisen sosiaalisen median brändäyksen kautta tai myydä verkkokurssin asiakkaalle fyysisessä toimipisteessä. Digitalisaation on mukana kaikkialla ja kaikessa. Rajan veto fyysisten ja digitaalisten palveluiden välille on vaativaa. 

Mielenkiintoista on myös kysyä kuka digitaalisissa palveluissa on tuottajana ja kuka vastaanottajana? Entisaikojen yksisuuntaisesta yritykseltä-asikkaalle-kommunikaatiosta ollaan harpattu muutamassa vuosikymmenessä pitkälle. Kommunikaatiokanavat yksittäiseltä kuluttajalta yritykselle ovat vahvistuneet ja tärkeässä roolissa on myös kuluttajien välinen kommunikaatio. Yrityksen mahdollisuudet hallita digitaalista toimintaa ovat supistuneet ja ääritilanteissa palvelun tuottaminen voi tarkoittaa kuluttajan toiselle kuluttajalle tuottamaan arvoa. 

Digitalisaatio on täysin uusi toiminta-alusta, joka luo mahdollisuuksia ja uhkia. Kun toiminta-alusta ei ole sidottu fyysiseen paikkaan voi se hyvin toimiessaan toimia koko maailmassa ja tuoda niin kansallista kuin globaalia menestystä yritykselle. Mutta suunta on myös toiseen suuntaan. Hyvin toimiessaan kilpailevat yritykset tallovat muita jalkoihinsa, niin kansallisesti kuin globaalisti. 

Nuoret x- sukupolven kuluttajat, kuten minä itse, olemme kuitenkin tottuneet navigoimaan digitalisaation tiheässä viidakossa. Digitaaliset palvelut ovat osa arkipäivää, mutta eivät kaikki kaikessa. Ehkä seuraavalle aurinkolomalle ostan uudet bikinit USA:sta, ehkä lähikaupan vaateliikkeestä. Ehkä tilaan koulukirjani seuraavaksi Amazonin kautta briteistä tai käyn kääntymässä Akateemisen kirjakaupan kautta. Kuka tietää. Mutta kahvilla käyn seuraavaksi joka tapauksessa siinä keskustan uudessa pienessä kahvilassa, jolla on niin lämminhenkisiä päivityksiä instagramissa!