#digitulevaisuus

Pureudutaan vähän lisää itse digitalisaatioon, sillä siitä kirjoitetaan ja puhutaan nykyään vähän joka yhteydessä. Varsinkin nyt poikkeusaikana sille asetetaan paljon paineita ja sen toivotaan auttavan meitä yhä enenevässä määrin selviämään niin työelämän, kouluelämän kuin myös arjen haasteista. Ja voidaankin jo nyt todeta, että monet digitaaliset palvelut saavat nyt mahdollisuuden nousta esiin tuoden digitalisaatiota yhä enenevässä määrin käyttöömme.

Voidaan näin alkuun todeta, että digitalisaatiolla tarkoitetaan Isossa mittakaavassa sitä, että saadaan parannettua laatua, saadaan joustavuutta, säästöjä ja tuottavuuden nostoa. Tämä koskee lähinnä yritysmaailmaa, kun taas jokapäiväisessä elämässä digitalisaatio näkyy muun muassa tiedon haussa ja arjen asioiden sujuvoittamisessa.

Digitalisaatio on siis lyhyesti ja ytimekkäästi toimintaa, jossa hyödynnetään eri tavoin digitaalista informaatiota. Tällä siis tarkoitetaan tietokoneen ymmärtämää tietoa. Digitalisaatio näkyy konkreettisesti siinä, että digitaalisia ratkaisuja ovat kaikki mikä on ratkaistu tietokoneen avulla.

Digitalisaation myötä saatavilla olevan tiedon määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, mutta siitä huolimatta matkaa on vielä jäljellä ja kehittymismahdollisuuksia on paljon ennen kuin digitalisaatio tulee täysin arkipäiväiseksi. Tähän siis menee vielä aikaa, sillä on vielä valitettavan paljon tietoa ja toimintaprosesseja, jotka ovat edelleen paperipohjaisessa maailmassa ja menee aikaa ennen kuin kaikki hyödyllinen saadaan digitaaliseen muotoon. Digitalisaation lähtökohtana on digitaalinen data ja toimintaympäristöt rakentuvat sen ympärille ja tämän vuoksi haasteena ja myös mahdollisuutena on se, että on tehtävä oikeita valintoja eli valittava asioita, mitä lähdetään ratkaisemaan ja mihin lähdetään panostamaan.

Digitalisaatiolla on tärkeä rooli ja on todella tärkeää, että sen avulla haetaan ratkaisuja juuri niihin ongelmiin, joita ei ole vielä ratkaistu ja joissa siitä olisi apua ja on muistettava, että digitalisaatiolla itsellään ei ole arvoa vaan sen arvo tulee sen tarpeellisuudesta ja sen tavoite ei ole aiheuttaa uusia ongelmia vaan ratkaista olemassa olevia ongelmia. Digitalisaation arvo on siis sen käyttöarvo.

Lähde:

Ptääkö olla huolissaan digitaalisesta tulevaisuudesta?

Tämä ajatus jotenkin nousi päällimmäisenä mieleeni katsoessani  Microsoftin, sekä varsinkin Keiichi Matsudan videoita, joissa maalailtiin tulevaisuuden digitaalisuuden kuvaa. Keiichi Matsudan video herätti huolta tulevaisuuden digitaalisesta elämästä, kun taas Microsoftin video antoi positiivisemman kuvan digitaalisesta tulevaisuudesta, joskin jotenkin utopistisen.

Tulevaisuudessa digitaalisuus tulee näyttelemään yhä suurempaa osaa ja ei käy kiistäminen, että digitaalisuus ja teknologia kehittyvät koko ajan ja tavoitteena on elämän helpottaminen. Siitä saadaan apua arkeen, se tulee helpottamaan työelämää, se vaikuttaa opetuskulttuuriin, tutkimukseen ja moneen muuhun asiaan. 

Tämä tuli hyvin esille Microsoftin videolla, jossa maalailtiin tulevaisuuden digitaalista maailmaa pääsääntöisesti miellyttävällä tavalla ja hyvin havainnollistavasti. Se näytti, miten digitaalisuutta voidaan hyödyntää yhä uusilla keinoilla opiskelussa, matkustaessa, työelämässä, tutkimuksessa ja arjessa. Video luo miellyttävällä, mutta hieman sekavalla tavalla vision maailmasta, jossa emme ole sidottuja tavalliseen tietokoneeseen vaan voimme laajentaa näyttöjä lähes joka puolelle ja datan selailu ja liikuttaminen on helppoa. Elämämme muuttuisi moneksi näytöksi ja näyttöinä voisivat toimia lähes mitkä pinnat vain. Video antoi kuvan, että mikä vain tuote tai esine voisi olla interaktiivinen kuten esimerkiksi videolla näytetty sanomalehti, josta saattoi mobiiliin tapaan vetää pois ei haluttuja artikkeleita ja johon pystyi siirtämään haluamansa kuvan ja käyttää esim. pohjapiirustuksena. Selkeästi ainakin yritettiin antaa kuva, että kaikki tulee helpottumaan. Kaikki tuntuisi tämän katsottua olevan mahdollista, mutta enpä usko, että ihan lähitulevaisuudessa.

Keiichi Matsudan videossa taas koko elämä oli yhtä suurta peliä, jossa ärsykkeitä on kosolti. Ihminen näytettiin osana omana virtuaalielämää, jossa tavallinen arkinen hälinä suljettiin pois ja jäljellä on vain oma pelimaailma sen hälyineen. Jotenkin tuli tunne, että elämä on yhtä peliä, jossa kaikilla toiminnoilla keräät itsellesi pisteitä vailla tietoa miksi. Ja voi sitä kauhistusta, kun systeemi katuu, kaikki pasmasi menevät aivan sekaisin etkä tiedä mitä sinun pitäisi tehdä. Tämä video on täydellinen vastakohta Microsoftin videolla ja sen tarkoituksena lienee esittää millaisessa ärsykkeiden maailmassa elämme ja millaiseksi ärsykkeiden viidaksi se voi muodostua tulevaisuuden digitaalisuuden myötä.