#digipalvelut

Kaikesta tästä digitaalisten palveluiden analysoinnista innostuneena, vertaillaampa hetki kahta kohtuullisen samanlaista verkkopalvelua käytännössä.

Kauppalehden ja Talouselämän palveluita. 

Nopealla silmäyksellä Kauppalehti on keskittyneempi faktoihin, tilastoihin ja pörssiin, Talouselämä talouteen liittyviin artikkeleihin ja analyyseihin. Lähtisin ensimmäiseksi avaamaan Kauppalehden sivuja, mikäli hakisin tietoa osakkeiden kehityksestä ja Talouselämän sivuja puhtaasta mielenkiinnosta ajankohtaisia talouselämän uutisia kohtaan. Kauppalehden yksittäisten osakkeiden tiedot ja havainnollistavat graafit ovat erittäin laadukkaita ja koenkin, että Kauppalehti on asiasisällön suhteen kehittyneempi.

Talouselämä on rakennettu käyttäjäystävällisemmän näköiseksi ja toimisi varmasti mobiilissa loistavasti. Kauppalehti antaa jo nyt vaikutelman, että jotain menee kohta ohi, sillä kaikki on niin pienellä printillä. Mobiiliin Kauppalehti tarvitsee täysin erillisen palvelun.  Käytettävyydessä Talouselämä kuitenkin sai miinuspisteitä siitä, että läppärin näyttöä zoomatessa eri kentät sijoittuivat päällekkäin.  

Toiminnallisuutta tarkasteltaessa en ymmärrä, miksi nämä kaksi palvelua ovat erillisiä. Kummallakaan palvelulla ei ole suuria määriä tietoa ja luettuani muutaman uutisen tai katsottuani muutaman itselleni tärkeän osakkeen kehityksen, siirryn sivustoilta pois. Näillä sivuilla ei kummallakaan tee mieli viettää pitkiä aikoja, enkä koe saavani kovinkaan paljon lisäarvoa kummastakaan palvelusta. 

Näiden yritysten verkkopalveluista ottaisin mukaani muihin palveluihin ehdottomasti Kauppalehden hyvät graafit ja Talouselämän sivuston designin. Ehkä myös Talouselämän Työ&Ura- osuus kuullosti kiinnostavalta, vaikka sisältö ja julkaisun yläpalkki muuten ei minua miellyttänytkään. Kauppalehdessä oli lisäksi plussaa, ettei koko julkaisijakonsernin lehtiä ollut laitettu näkyviin pikalinkeiksi sivun yläreunaan. Linkin vähentävät mielestäni luottamusta ja arvoa. 

Kuva: täältä 

DNA on tilannut vuonna 2016 tutkimuksen suomalaisten digitaalisesta asioinnista ja palvelukokemuksesta. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15-74 vuotiaat suomalaiset ja siihen vastasi 1036 henkilöä. Tutkimuksen mukaan suurin osa väestöstä on käyttänyt jotakin digitaalista palvelua asioiden hoitamiseen viimeisen kolmen kuukauden aikana – tämä tulos ei sinänsä yllätä.

Enimmäkseen digitaalisesti hoidetaan pankkiasioita (80% vastaajista), myös erilaisia ajanvarauspalveluita käytetään suhteellisen paljon. Aikaa varataan digitaalisesti erityisesti terveyspalveluihin, kuten lääkäriin ja laboratorioon (38% vastaajista). Kolmas esille noussut osa-alue on ostosten teko tai tavaroiden myyminen nettihuutokaupoissa tai nettikirppareilla. 31% vastaajista on kertonut käyneensä kauppaa netin välityksellä. Tämä on tulos joka yllättää, sillä ainakin omasta mielestä prosenttiosuus on kovin pieni siihen nähden, kuinka paljon nettikirppareista ja muista vastaavista on viime aikoina puhuttu. Odotin, että ainakin puolet vastaajista olisi käyttänyt kyseisiä palveluita.

Asiakaskokemus on tärkeässä roolissa myös digitaalisissa palveluissa. Tutkimuksen mukaan parhaimmat asiakaskokemukset ovat tulleet nettikirpparien ja –huutokauppojen käyttäjiltä. Lähes kaikki (79% vastaajista) on kertonut asiakaskokemuksen olleen hyvä, ja lähes puolet ovat sanoneet palvelun digitaalisuuden vaikuttaneen positiivisesti. Myös Facebook –kirpputoreihin ollaan tyytyväisiä. Asiointikanavien monipuolisuus nousee tutkimuksessa esille. Mobiilissa ja verkossa asioimisen lisäksi halutaan asioida myös perinteisesti, tilanteen ja asian luonteen mukaan. Mitä monimutkaisempi, henkilökohtaisempi tai asiantuntijaa vaativampi asia on, toivotaan, että se voitaisiin hoitaa myös perinteisin keinoin. Digitaalisuus on kuitenkin tärkeää, ja sen olisi kuljettava perinteisten kanavien rinnalla niin, että asiat voidaan hoitaa digitaalisesti asiakkaan niin halutessaan. Vastaajista suuri osa kertoo, että digitaalisia palveluita on jo riittävästi, ja että jo olemassa olevia palveluita tulisi lähinnä kehittää paremmiksi.