Notkea

Hesarin Nyt-liite kaivoi vanhan meemin naftaliinista ja julkaisi jutun tuusulalaisesta autokauppiaasta Timo Tuomesta, joka kuusi vuotta sitten ilmoitti vakaasti, että koko internet pitäisi räjäyttää, koska se pilaa autokaupan.

Internetin räjäyttämisestä on helppo repiä meemejä ja vitsejä, mutta niissä sivuutetaan Tuomen perimmäinen ongelma. Koska ei Tuomen ongelma ole internet. Tuomen ongelma on, että hän ei ole ymmärtänyt kahta asiaa:

Kaupassa ei ole kyse sinusta (eli kauppiaasta).

Kukaan ei ole sinulle velkaa yhtään mitään.

Yhdelläkään kauppiaalla ei ole synnynnäistä oikeutta asymmetrisen informaation aiheuttamiin paisutettuihin katteisiin.

Yhdelläkään autokauppiaalla ei ole synnynnäistä oikeutta tehdä kauppaa haluamallaan tavalla, jos asiakkaat haluavat tehdä sitä mieluummin jollain muulla tavalla.

Yhdelläkään hevoskuskilla ei ole oikeutta saada jatkaa ammattiaan, jos työn tulokselle ei löydy ostajaa.

“Missi?” kysyy kaksivuotias Aapo. “Koska meidän pitää lähteä,” ei tällöin yleensä ole riittävä peruste leikkien lopettamiselle. Jos viisi miksi-kysymystä vie ongelmien ytimeen, niin lapsen kanssa keskustelussa poraudutaan jo syvälle elämän peruskysymyksiin, ehkä joskus jopa Kiinaan saakka.

Lapsi on luonnostaan utelias, eikä tyydy virkamiesvastauksiin edes vanhemmiltaan. Tämä on yksi lasten nopean oppimisen kulmakiviä. Valitettavasti tapa on aikuisen korvaan niin ärsyttävä, että se tapetaan usein heti alkuunsa. “Koska isi sanoo niin”, “koska niin nyt vain on”, ja muut keskusteluntappajat ovat helpoin tie ulos loppumattomasta kysymyspingiksestä.

Turhan kyseenalaistamisen poiskitkeminen, jonka me vanhempina laitamme alulle, jatkuu koulussa. Eihän siitä mitään tulisi, jos lapset kyseenalaistaisivat heille kerrotun – kaaoshan siitä seuraisi. Yksi kertoo, miten asiat ovat, pistäkää mieleenne, olkaa niin hyvät. Kun lapsi – tai silloin jo aikuinen – putkahtaa opintoputkesta ulos, on elämän malli tullut hänelle selväksi: tee mitä käsketään, niin kaikki on kunnossa.

Valitettavasti nykyajan työelämä ei enää vastaa tätä maailmankuvaa. Käskyjä toteuttava joukko on aina seuraavana irtisanomisuhan alla, oli sillä takanaan vahva ammattiliitto tai ei. Tämän hetken kuumin ammatti koodaaja on seuraavan sukupolven vossikkakuski.

Vaikka unohtaisimme yrityksen perustamisen tai johtamisen, suurimmalta osalta suomalaisia tarvitaan jo nyt, ja tulevaisuudessa yhä enemmän, yrittäjyyttä. Mitä tähän sitten sisältyy:

Empatian taito, kyky asettua toisen ihmisen saappaisiin. Sinä et ole se, joka merkitsee, vaan “asiakkaasi”.

Ymmärrys siitä, että aika ei ole rahaa. Tuotettu lisäarvo on.

Taito priorisoida.

Taito myydä ja markkinoida.

Kyky huolehtia omasta ajankäytöstään niin, että saa asiat tehdyksi ilman ulkopuolista valvontaa.

Kyky ylläpitää ja kehittää kaikkia yllämainittuja niin, että pystyy tuottamaan lisäarvoa markkinoille niin vuoden kuin kymmenenkin päästä.

Taito, jota listalta ei löydy, on käskyjen toteuttaminen mukisematta ja väitteiden nieleminen purematta.

Mutta kysymys “miksi?” on toisessakin mielessä olennainen. Jos et tiedä, miksi teet mitä teet, miten voit tehdä sen mahdollisimman hyvin? Jos yrityksesi ei tiedä, miksi sen asiakkaat ostavat sen tuotteita, ja miksi sen työntekijät ovat sillä töissä eivätkä vaikka kadunkulman Mäkkärissä, miten ihmeessä se voi pitää niistä kiinni?

Kuten Simon Sinek kirjassa Start with Why kertoo, ihmiset eivät osta sitä mitä teet, vaan sitä, miksi teet sen. “Miksi” on kuin kompassi, jota seuraamalla pystyt tekemään päätöksiä niin työ- kuin muussakin elämässäsi ja saamaan muut uskomaan niihin.

Oma kompassini – vastaus kysymykseen miksi – on sana “better”. Sitä on vähän vaikea kääntää suomeksi yhtä yleiskäyttöiseksi, mutta käyttäkäämme sanaa “paremmin”. Nousen joka aamu ylös, kävelen työhuoneeseen, ja alan hakkaamaan Das Keyboardiani, koska haluan auttaa piirejäni tekemään asioita paremmin. Ei paremmin kuin muut, vaan paremmin kuin edellisenä päivänä. Jos muinoin luitte artikkelini Lahjoista suurin, huomaatte, että periaatteella on varsin vahva yhteys Carol Dweckin kirjaan Mindset, ja sen kasvumaailmankuvaan.

Kun oma kompassini on selvillä, se juontuu luontevasti myös yrityksemme arvoiksi:

Better developers

Better apps

Better users

Paitsi että uskomme ihmisten kehittymiseen – niin omaamme kuin koulutusasiakkaidemme – uskomme vahvasti siihen, että parhaat sovellukset ovat niitä, jotka kehittävät käyttäjiään. Sovellusten tarkoitus ei ole vain auttaa näitä tekemään työnsä, vaan opettaa heitä tekemään työnsä entistä paremmin. Final Cut Pron tehtävä on tehdä käyttäjistään parempia elokuvan leikkaajia. Navigeistin tehtävä on tehdä käyttäjistään parempia urheilijoita ja valmentajia. Pelillistäminen voi olla nyt in, mutta se on viime kädessä käyttäjien manipulointia. Jos manipuloit käyttäjiäsi niin, että he sen seurauksena kehittyvät, loistavaa. Jos taas manipuloit heitä vain luopumaan rahoistaan sinun hyväksesi, olet heikoilla jäillä.

Tämäkään ei ole mikään originelli ajatus, vaan pohjautuu Kathy Sierran tuotantoon. Odotankin vesi kielellä tämän uutuuskirjan Badass kolahtamista postiluukusta.

Oman miksi-kysymykseni vastauksen nimissä aloitin uuden podcastin Antti Mattilan kanssa. Tyyppimuunnoksen ensimmäinen varsinainen jakso tuli ulos viime viikonloppuna ja sarja jatkuu viikoittain vaihtuvilla teemoilla. Uusimmassa jaksossa pohdimmekin - ihan sattumalta – kysymystä “miksi?”

Eeva-Liisa Hynynen kirjoittaa Suomen Kuvalehdessä uusimmasta käänteestä Kittilän kunnanjohtajan erottamisfarssissa.

Kittilän kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Kurula (kesk) on valittanut kunnanjohtaja Anna Mäkelän erottamispäätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.

Kurula siis valittaa itse kunnanhallituksen kanssa tekemästään päätöksestä. Tokikaan hän ei oikeasti halua valittaa päätöksestä, vaan valtuuston puheenjohtaja Inkeri Yrityksen (nimi ei muutettu) tekemästä toisesta valituksesta, koska hänen mielestään Yritys oli esteellinen, kun pidätti kunnanhallituksen osittain virasta syksyllä.

Harmi vain, että oikeuskäytäntö ei toimi näin. Valituksen perusteella voidaan joko kumota tai olla kumoamatta alkuperäinen päätös – eli kunnanhallituksen tekemä kunnanjohtaja Mäkelän erottaminen. Valituksella ei sen sijaan voida ottaa kantaa toisiin valituksiin.

Sokerina pohjalla Kurulan peruste, hallintolain esteellisyyssäännökset, ei koske kunnanvaltuuston päätöksentekoa. Valtuutettu on esteellinen vain, jos päätös koskee häntä itseään tai hänen lähisukulaistaan.

Michael Deacon kirjoittaa Telegraphissa oman teoriansa siitä, kuinka Charlie Hebdo -terroristit eivät pahoittaneetkaan mieltään siitä, että lehti teki pilaa profeetta Muhammedista. He vain teeskentelivät sitä, ja todellisuudessa syy oli vain saada Euroopan asenteet entistä jyrkemmiksi muslimeja kohtaan ja äärioikeisto entistä vahvempaan nousukiitoon. Tämä puolestaan parantaisi radikaalien islamistien asemaa, koska yhä useampi eurooppalainen muslimi kokisi asemansa niin marginalisoiduksi, että liittyisi ISIS:iin tai vastaavaan äärijärjestöön.

Ensimmäiseksi: Deacon on varmasti oikeassa. Tämä on ihan taatusti osana iskun taustalla. Kirjoituksessa häiritsee kuitenkin se, että Deacon pitää asiaa jonkinlaisena suurena yllätyksenä. Monet – esim. John Schindler – ovat kuitenkin jo pitkään ennen iskua sanoneet samaa. Tällaiset iskut ja niistä seuraava vihan aalto palvelee suoraan ISIS:iä ja Al Qaidaa. Sen lisäksi se palvelee Euroopan äärioikeistoa, joka on nostanut päätään laajalla rintamalla jo pitkään ennen tämänviikkoista iskua. Ja jos haluamme mennä vielä pidemmälle, se palvelee Kremliä, joka tukee mm. Le Penin Front Nationalia ja muita äärioikeistolaisia puolueita Euroopassa hajaannuttaakseen läntistä demokratiaa. Ei kestänytkään kauaa ennen kuin venäläinen “ihmisoikeusasiantuntija” Aleksei Martynov esiintyi LifeNewsin lähetyksessä kertomassa, että todellisuudessa iskun takana oli CIA. Jäämme odottamaan, että Ja samana päivänä asia esitetään Verkkomediassa faktana1.

Toinen häiritsevä asia Deaconin artikkelissa on tämä:

In our angry innocence, however, we persist in thinking this is somehow about cartoons. In thinking that the terrorists "win" if we don't reproduce those cartoons, and "lose" if we do. As if, at this very moment, terrorist leaders across the West are privately wailing in anguished disbelief because satirical cartoons have been reproduced this morning in several European newspapers.("Disaster! Our plan has backfired in a way we couldn't possibly have foreseen! Ink really does beat Kalashnikovs! Satire defeats us once again!")

Jälleen Deacon on mielestäni sekä oikeassa että väärässä. Oikeassa sikäli, että ei kyse tietenkään ole viime kädessä pilapiirroksista. Väärässä sikäli, että emme me julkaise pilapiirroksia laajasti eurooppalaisissa lehdissä islamisteja uhmataksemme, vaan itseämme varten. Koska jos jättäisimme sen tekemättä, osoittaisimme itsellemme, että annamme pelolle vallan. Ja terrorismin tavoitteena on luoda terroria – pelkoa.

Tämänkaltaistella iskulla on kaksi selkeää tavoitetta: lisätä itse- ja muutakin sensuuria länsimaissa pelosta johtuen; ja lisätä vihaa ja vastakkainasettelua Euroopassa. Näitä molempia vastaan meidän tulee taistella kaikin mahdollisin keinoin.

Vladimir Putinin mukaan länsimaiden asettamat pakotteet ovat vain vähän vaikuttaneet Venäjän taloudelliseen tilanteeseen.

Eli kaikki menisi päin persettä niistä riippumatta?

Hänen mukaan pakotteet eivät ole kosto Krimin liittämisestä. Länsi kostaa meille sitä, että haluamme selviytyä valtiona, sanoi Putin. Putinin mukaan Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjä oli avoinna länsimaailmalle, mutta länsimaat iskivät puukon Venäjän selkään tukemalla Pohjois-Kaukasuksen terroristeja.

Pitikö se teille tulla Datshalta asti kertomaan?

Putin arvosteli myös länsimaisten poliitikkojen yrityksiä sabotoida Sotshin olympialaisia.

Eeva-Liisa Hynynen Suomen Kuvalehdessä

Myös eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd) on huolissaan Kittilän tilanteesta. Hän kertoo seuranneensa tapahtumia median välityksellä.