Bubskino

Mulkku sovinistipaska iskee päänsä tolppaan ja maailma muuttuu päälaelleen. Yhtäkkiä mimmit on vallassa, ne raapii haarojaan ja paukuttelee pahanhajusia pieruja samalla kun laukovat kaksmielisiä juttuja keittiön ja hellan välissä touhuileville nyhveröille ukkeleille.

Sinänsä ihan hauska kuvaus maailmasta jossa sukupuoliroolit on kääntyneet. Toisaalta kaikki perustuu tähän yhteen tsoukkiin. Sacha Baron Cohen alkaa muistuttaa Al Pacinoa.

Joku irstas keijo jatkaa copycat -hengessä elämänpelien rakentelua. Uhreina tällä kertaa korruptoituneita skoudeja.

Saw-saagaan kuuluva, yhdeksäs, pläjäys. Pari kivaa twistiä ja muutama vekkuli ansa, siinä kaikki. Chris Rockin naama on jotenkin outo.

Jatkosodan ensitahdit. Suomi himoaa menettämänsä alueet takas. Fillarikomppania lähtee nuuhkimisreissulle selvittääkseen missä kohtaa neukut lymyää.

Tyylikäs kotimainen sotafilimi. Mukana rymyämisen lisäksi myös ripaus eroottisia tunnelmia Peter Franzenin liu'uttaessa kieltään Irina Björklundin pimpissä.

Perhebändin keulilta timanttiselle soolouralle isoille lavoille kirkkaisiin valoihin. Jopa niin kirkkaisiin että fleda syttyy tuleen. Nenä pienenee sitä mukaa kun menestystä ja mainetta kertyy.

Legendaarisen pop-päällikön elämää vuosilta 1964-1988 positiiviseen sävyyn esitettynä. Kunnianhimoa ja määrätietoisuutta ei ainakaan ikiliikkujalta puutu. Faijaansa tullut. Viihdyttävä parituntinen, jatko-osaa odotellessa.

Veitsi viuhuu niinku Bodomilla aikoinaan. Kohteena jälleen teinit, joista yhden mutsi (milf) on kokenut nuorempana samaa. Ei se auta kun kohdata menneisyyden kauhut taas uudelleen ja vetää naamaripelleä yläviistoon.

Kulahtanutta puukkohippaa jo seitsemännessä polvessa.

Pakolainen anoo turvapaikkaa. Toisaalla kaupparatsu vaihtaa alaa ravintelipisnekseen. Herrojen tiet kohtaa.

Kaurismäen vilimi. Sympaattinen mutta kantaaottava kuvaus yhteiskunnan jutskeloista höystettynä hyvillä dialogeilla. Miinuksena tempo paikkapaikoin liian verkkainen. Mainio soundtrack.

Röyhkee rikosposse Robert De Niro kärjessä iskee näyttävästi keskellä kirkasta päivää. Sit alkaa uuden rahakkaan iskun plänäily. Tiukka ja totinen skoude Al Pacino selvittelee mitäs perkeleen miähiä maskimiehet oikeen onkaan.

Pitkä mutta tiivistunnelmainen rikosfilkka ysäriltä. Kova casting, eeppisiä juttuja. Ajojahtia parhaimmasta päästä. Nauttii ansaitusti klassikkostatusta.

Kahjo jätkä heitetään pihalle hoitolaitoksesta. Ajautuu tahtomattaan leffan kuvauksiin, koska sattuu muistuttamaan pääosan jamppaa jota ei näytteleminen kiinnosta vittuakaan.

Karmeeta kuraa. Ei tuu kuin paha mieli tän sonnan äärellä. Kate Beckinsalekin on vaisuna.

Psykedeelisen tarttuva hymy valloittaa jälleen. Tällä kertaa suosittu pop-stara näkee riivaavia näkyjä. Syyttävät kuupan olevan aineista sekasin.

Itsenäinen jatkis. Erikoista mindfuckia, harhoja ja piinaavaa kauhujännäriä. Loppuratkaisu kiteyttää kaiken paskuuden.

Kaks kundii ja yks misu road trippailee pitkin maata skoudet ja gangsterit perässään. Eräs taulu liittyy vahvasti asiaan.

Kulttisuosiota nauttivaa kotimaista kansallismaisemaa ja ajankuvaa '80 -luvun alusta. Sisältää harmillisen vähän mustaa huumoria.

1950 -luku. Mafiopomot, sattumoisin entiset frendit, hippasilla. Leikki saa alkunsa toisen salamurhauttaessa toisen mut homma menee munilleen ja gubbe jääkin henkiin.

Floppien floppi. Kakstuntia pelkkää puhaltelua. Robert De Niro vetää tuplaroolin.

Pitkätukat tykittelee taas. Keikkaa pukkaa Wackeniin ja skebaa skulaavan wannabe-Mustainen kotipihakin tarviis pelastaa moukarin alta. Hidastavia tekijöitä roikkuu letissä mut karavaani ei pysähdy.

Jatkis. Aevan paska. Väkisin väännetty ja teennäinen, puuttuu aitous ja primitiivisyys. Kaikkea muuta kuin trve.

Gubbe vapautuu linnasta. Persaukisena alkaa duunaa sitä mistä maksetaan. Tässä tapauksessa turpaanvedosta. Sit ovelle tulee astetta erikoisempi herrasmies, jolla on hieman spessumpia pyyntöjä. "Tottakai mä maksan". Kohta liha tummuu ja kuti lentää.

Hyvä kotimainen vilimi ysärin alusta. Loppuratkaisu kertakaikkisen nerokas, takuuvarmasti suomihistorian parhaimmistoa. Peräkammariin tiedoksi; Minna Koskelalla on stayupit ja Leea Klemola nakuilee.

Vittuilevan, jo eläköityneen, tuppimulkun perheloma kääntyy äkillisesti verilöylyn puolelle. Ei se auta kun leikkiä mukana ja palautella entisiä skillssejä mieleen pysyäkseen hengissä.

Kakkonen ei ole tällä kertaa ykkönen. Käsittämätöntä shaibaa ja hengetöntä turpaanvetoa.

Eletään synkkää tulevaisuutta. Viiskyt jätkää osallistuu vitun pitkälle tallustelulle. Homma loppuu kun jäljellä on enää yks. Twistinä hommassa on, että tietyn nopeuden alle ei saa vauhti pudota. Voittajalle luvataan rikkauksia. Edessä kenkien kulumista, henkistä taistelua ja veljellistä bondailua.

Niin tylsä mitä satojen kilometrien kävely voi olla. Muutama yllättävän brutaali kohtaus mut siinä kaikki. Stephen Kingin aivoitukseen perustuvaa löntystelyä.

Tappohommat skulaavaa kirjanpitäjää pyydetään selvittämään maahanmuuttaja-perheen hämärää kohtaloa. Taustalta ilmenee astetta suurempi massatehtailu. Siispä broidi messiin, lippaat täyteen ja pahiksilta suolet pihalle.

Itsenäinen jatkis. Ei sen kummallisempi mitä edeltäjänsä.

Pariskunta muuttaa syrjäkylälle. Löytävät takapihan tuntumasta ihmeellisen luolaston. Sit alkavat tuntea jännää imua toisiinsa.

Sairaalloista läheisriippuvaisuutta. Melko ällöö meininkiä. Paitsi Alison Brien paljaat babilloonit, ne ei oo ällöt.