kokemuksia trans ihmisiltä

minä: onko teille tullu tämmönen kirje mikä lähetettiin yli kuukausi sitten.

sihteeri: lol emt

sihteeri: eiku kyllä täällä joku näkyy.

minä: onko sille tehty mitään?

sihteeri: ei :3

minä: aiotaanko sille tehdä mitään?

sihteeri: emt varmaan.

minä: osaatko sä yhtään sanoa koska sille tehtäis jotain?

sihteeri: en :3

minä: osaatko sä sanoa milloin siitä voi kuulla että milloin sille tehdään mitään?

Noin vuosi sitten hain transpolille, ja ainoa edistys on tämä kirje liittyen persoonallisuuteeni.

Ensimmäinen ajatukseni oli: "miten mun persoonallisuus liittyy mun sukupuoli identiteettiin?"

Sitten löytyikin että usea kysymys viittaa enemmän mielenterveys ongelmiin ja ylipäätään asioihin mitkä ei liity henkilön sukupuoleen lainkaan.

Miksi on tärkeä tietää flirttailenko paljon?

Mitä tekemistä työkyvylläni on identiteetin kanssa?

Miksi masennus, ahdistuneisuus ja psykoosi/skitsofreniaan liittyvät kysymykset ovat persoonallisuus kyselyssä, mainitsemattakaan sukupuoli identiteettiin liittyvässä kyselyssä?

Tätä tehdessä tuli helposti se tunne, että samat kysymykset kysytään useaan kertaan, mitään järkevää ei kysytä ja jokainen vastaus minkä annoin, vahingoittaisi mahdollisuuksiani saada hoitoa.

Useat kysymykset liittyvät mielenterveys oireisiin ja jopa autismin oireisiin (Esim. "Oletko onneton" ja "pelkäätkö kokeilla uusia asioita") sai minut miettimään että jos vastaan rehellisesti, he kääntävät sen niin että "no henkilö on onneton niin ei sitten anneta meidän apua", ottamatta huomioon että onnettomuuden tunne tulee dysforiasta ja SIT polin piittaamattomasta käytöksestä.

Mitä varten persoonallisuus pitää kysyä ja tietää että ihminen saa apua elääkseen elämäänsä niinkuin cis-sukupuoliset? Tai elää lainkaan, koska monelle tämä on elämä tai kuolema tapaus. Eikö meillä ole oikeutta elämään, ja kehoon missä olemme mukavia, persoonallisuudesta huolimatta?

- Skunkki 🦨 (he/him)

Kysyin tuntemattomilta kokemuksia transpolilta, sekä kuinka paljon leikkaukset voi mahdollisesti maksaa. Vastauksia oli monia ja monenlaisia.

Otin myös kuvia lomakkeista mitä sain postissa ennen transpolille menemistä. Jotkut kysymykset olivat turhan persoonallisia ja toiset tuntuivat turhalta, joka sai miettimään "miks ne kysyy tätä?".

Lomakkeissa kysyttiin perus terveyttä, kykyjä huolehtimaan itsestään ja mielenterveyttä. Itse lomaketta täyttäessä mietin, "pitääkö mun esittää että en ole niin masentunu, kun oikeesti oon?". Jos sanon olevani masentunut, sanoisivatko taas että hoidot ei ole oikea-aikaisia?

- Skunkki (he/him)

Transpolin asettamat odotukset transihmisille - ja etenkin nuoremmille transihmisille ovat uskomattoman korkeat. Avoimemman ilmapiirin takia transpolin hoitoa tarvitsevien nuorten määrä on kasvanut suuresti viime vuosien aikana. Mutta sen sijaan että transpolin toimivuuteen panostettaisiin kriteerit sisäänpääsyä varten ovat tiukentuneet, sekä nuorilta kysytyt kysymykset ovat erittäin tarkkoja, sillä nyt “nuoria täytyy hieman potkia ovilta”, kuten eräs työntekijä on kertonut potilaalleen.

  Ensitapaamisella kysellään invasiivisia kysymyksiä huoltajien edessä. Identiteetin kelpoisuus määritellään yhden n. tunnin pituisen tapaamisen perusteella, ja määrittelemisen tekee muutama täysin tuntematonta ja erittäin mahdollisesti epäpätevää lääkäriä, huolimatta siitä että identiteetin täytyisi olla asia jonka henkilö saa määritellä täysin itse.

  Diagnostiikka on vanhanaikaista, eikä täten monia transihmisiä edes nähdä transsukupuolisina jos käsitys omasta identiteetistä taikka itseilmaisu ei ole tarpeeksi binääristä. Omalla tapaamisellani minulle kerrottiin, että sillä lääkärin näkökulmasta minut lasketaan muunsukupuoliseksi minua ei nähdä polilla transihmisenä, enkä täten tarvitse heidän hoitojaan.

  Seksuaalinen suuntautuminen on myös yksi asia josta transpolilla kysellään, vaikka sillä ei täytyisi olla mitään tekemistä sukupuoli-identiteetin kanssa. Usein mielenterveyteenkin poraudutaan. Jos siinä nähdään yhtäkään ns. “nollakohtaa” polille ei ole mitään asiaa, vaikka mielenterveydelliset ongelmat johtuisivatkin transsukupuolisuuteen liittyvien hoitojen puutteesta.

  Tämä lista kyseenalaisista asioista ja kysymyksistä, joilla lääkärit päättävät onko nuori transsukupuolinen vai ei tuntuu jatkuvan ikuisuuksiin.

Kaikki trans henkilöt varmaan tietävät, kuinka hankalaa transsukupuolisena identifioiminen Suomessa on. Kansana, olemme erittäin myöhässä transihmisten ymmärtämisessä ja diagnoosien antamisessa. (ensimmäinen trans laki asetettiin voimaan vasta 2003)

Netistäkään ei löydy kovin paljoa resursseja jotka eivät ole SETA:n tai Trasekin tekemiä (näissä organisaatioissa ei siis ole mitään vikaa). Mutta olisihan se kiva myös kuulla oikeita kokemuksia transihmisiltä ilman liiallista virallisuuden tarvetta. Itsekkin olisin trans nuorena kaivannut resursseja ja kokemuksia muilta trans ihmisiltä, varsinkin kokemuksia transpolilta.