#wsoy

Tekijä / author: Uno Harva

Teos / title: Suomalaisten muinaisusko (”The Ancient Religion of the Finnish People”)

ISBN: 978-952-222-934-2 2. laitos / 2nd edition

1/2018, SKS (ensipainos / first edition: 1948, WSOY)

“Suomalaisilla on muiden kulttuurien tapaan omat vanhat jumalansa ja myyttinen menneisyytensä. Suomalaisten muinaisusko johdattaa lukijan kansanuskomme ikivanhoille juurille. Teos selvittää, miten jumalat ja uskonto sulautuivat menneiden aikojen ihmisten arkeen ja juhlaan.”

”Melko yleinen on kansamme keskuudessa lisäksi ollut käsitys, että rakennuksen haltijaksi tulee siinä ensiksi kuollut henkilö, olipa hän sitten kuka hyvänsä. Niinpä Mouhijärvellä on sanottu, että ’kuhunkin asumukseen tulee haltija siitä, joka ensin kuolee, vaikka se olisi pieni lapsi’. Juvalla on selitetty, että talon ensimmäisen vainajan, miehen tai naisen ’henki’ jää taloon asumaan. Tämän ’kothuamun’ on nähty liikkuvan iltahämärissä ’aina valkeassa puvussa’. Sellaisena se ilmeisesti kuuluu samaan ryhmään kuin ne valkopukuiset vainajat, jotka talojensa entisinä isäntinä tai emäntinä eivät kuoltuaankaan voi kotiansa unohtaa.”

”Tämän vertailuaineiston valossa suomalaisten vanha kasvillisuudenhaltija Sämpsä Pellervoinen on helpommin ymmärrettävissä. Varmaankin juuri kevään kasvuvoiman edustajana ja sen vuosittaisena henkiinherättäjänä siitä on tullut myös suuri siementen sirottaja ja sen ympärille on kutoutunut kiintoisa kansainvälisten tarujen verkko, jonka eräitä säikeitä voidaan seurata vuosituhansien taakse. Tällaisista aineksista syntynyt Sämpsän virsi on täällä Pohjan perillä ollut omiansa ylläpitämään elämänuskoa taistelussa talven valtoja vastaan, ja sellaisena toivon virtenä sitä todennäköisesti on laulettu muinaissuomalaisten vanhoissa kevätjuhlissa, joiden muisto on jo kauan sitten häipynyt menneisyyden hämärään.”

“Ensi kertaa vuonna 1948 julkaistu Suomalaisten muinaisusko kokoaa suomalaisen uskontotieteen uranuurtaja Uno Harvan elämäntyön yksiin kansiin. Se on suomalaisen mytologiantutkimuksen merkkiteos ja kuuluu jokaisen suomalaisuuden juurista ja esi-isiemme uskosta kiinnostuneen kirjahyllyyn.

Turun yliopiston uskontotieteen emeritusprofessori Veikko Anttonen on kirjoittanut teokseen uudet jälkisanat.”

”Harva tutki esimodernin ihmisen uskoa ja kansanomaista maailmankuvaa, jolle tuo usko luo pohjan. Harvalle teorioita arvokkaampi oli se elävän kansantietouden rikkaus, josta, niin kuin hän kirjoitti, 'maamme jokaisen paikkakunnan asukkaat voivat löytää jotakin, joka on heille omakohtaista ja tuttua ja joka on omiaan johtamaan muuallekin muuttaneiden ajatukset lapsuuden kotiin ja kadonneeseen aikaan.'”  (Veikko Anttonen)

“Uno Harva (1882-1949) oli suomalaisen uskontotieteen uranuurtaja. Hän teki useita tutkimusmatkoja suomensukuisten kansojen pariin Siperiaan ja Itä-Venäjälle ja julkaisi lukuisia kansainvälisiksi klassikoiksi nousseita alkuperäiskansojen uskomuksellista elämää käsitteleviä tutkimuksia. Harvalla on ollut suuri merkitys suomalaisen uskontotieteen ja folkloristiikan kehityksessä.”                  

https://en.wikipedia.org/wiki/Uno_Harva

https://mjolnir.fi/?p=740

Oliverin äiti haluaa hänestä amupumahiihtäjän. Oliverilla onkin muuta mielessään. Hän pujahtaa läheiselle louhokselle, jonne hän on piilottanut jäälle maalin ja luistimet. Videoita puhelimestaan katsellen hän harjoittelee jääkiekon liikkeitä. Erään kerran Markus, Oliverin isäpuoli, kuvaa harjoituksia, videosta tulee viraali ja Oliver päätyy tamperelaiseen seuraan pelaamaan. Hänen kykynsä…

Minulla oli suuret odotukset Tiklistä. Oli myös kovat paineet tykätä tästä, sillä olihan tämä Pulitzerin voittanut ja muutama somettaja on maininnut Tiklin yhdeksi lempikirjoistaan. Theo on mukana räjähdyksessä newyorkilaisessa museossa. Hänen äitinsä kuolee, mutta hän selviää. Ennen museosta poistumistaan hän on kuolevan miehen vierellä, joka antaa sormuksensa. Theo ottaa hetken mielijohteesta…

Lupasin kirjoittaa fiiliksiä Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo – teoksen pohjalta. Olen aiemmin ihmetellyt muun muassa erästä kaveriani, joka katsoo BBC:n Ylpeys ja ennakkoluulo – sarjan joka joulu. Itse siis en ollut nähnyt minkäänlaista filmatisointiakaan tarinasta. Aiemmin olin nähnyt filmatisoinnin Emmasta (2020) sekä Järjestä ja tunteesta (1995), jonka jätin viime kesänä kesken…

Kesä 2021 oli kuuma ja 1001kirjaa järjesti Instagramissa Victor Hugon Kurjat (1862) – kimppaluvun. Yhdellä, jos toisella hyvin alkanut Kurjien ahmiminen jäi kesken. Tammikuussa 50 kirjaa potkaisi käyntiin Tiiliskivitammikuu- haasteen, jonka aikana luetaan mahdollisimman paljon paksuja kirjoja. Niinpä päätin lukea loppuun miltei tuhat sivuisen Kurjat. 1800- luvun alkuun sijoittuvan Kurjien…