Pillimehukas🧃

kaksi asiaa on maailmassa melko varmoja:

1) opehuoneessa on jollakulla aina jonkunsorttinen hermoromahdus meneillään

2) mulla on aika lailla aina repussa yksi tai useampi oatlyn pillimehukaakao.

näin simppeleistä aineksista syntyy menestysresepti.

sitä vaan ottaa kaakaojuoman repusta, menee hermoromahtavan kollegan tykö, ja sanoo että "hei oisko nyt semmonen tilanne että haluisit kollegiaalisen kaakaojuoman."

sitten lähes aina kollega hämmentyy tarjouksesta niin että unohtaa hetkeksi hermoromahduksen. kollega ottaa vastaan kaakaon, hörppii sitä vähän hämillään, ja sit siinä hörppiessä alkaa suhtautua hermoromahduksen syyhyn vähän rauhallisemmin.

kollega myös tietää että hänestä välitetään; hän ei ole yksin.

minä en oo semmonen että osaisin kauheesti lohduttaa ihmisiä. semmonen "kyllä se siitä" on myös aika kehno asia sanoa ihmiselle jolla on hermoromahdus meneillään.

jos et tiiä no worries mua vaan ketuttaa rehellisesti kun en vaan saamari löydä tätä tietoo yhtään mistään

“boss, we’re trapped.” “i bet a steak that sneak lucky luke is behind it all!” “yep.”

“what did i say? you’ll tell those bastards to leave in 30 seconds or else—” “no.” “think about it in peace luke, my pocket watch is right here.”

“a word of warning is in order: cattle ranchers don’t tolerate barbed wire on the prairie—you are begging for trouble.”

“i’m begging for help, luke.”

“we all know what luke says to that.”

“yep. i’ll be happy to help.”