seen from Tunisia

seen from United States
seen from United States

seen from United States

seen from United States

seen from United Kingdom

seen from TĂŒrkiye
seen from United States

seen from United States
seen from Canada

seen from United States
seen from United States
seen from France

seen from United Kingdom
seen from United States
seen from France

seen from Venezuela
seen from United States

seen from Indonesia

seen from TĂŒrkiye

Anya is live and ready to show you everything. Watch her strip, dance, and perform exclusive shows just for you. Interact in real-time and make your fantasies come true.
Free to watch âą No registration required âą HD streaming
Sotaveteraani Osman Abdrahim kertoo kokemuksistaan sodassa ja elÀmÀstÀÀn tataarimuslimina Suomessa korostaen rauhan vaalimisen merkitystÀ.
Mihin katosi mystinen tataarien maa?
Mihin katosi mystinen tataarien maa?
Kirjoittanut Saruman
Johdanto
Tataarien maa (alunperin âTatariaâ, kartoissa Tartaria) on nimi, joka on annettu mongolien imperiumia edeltĂ€neelle valtakunnalle, joka sai alkunsa Pohjois-Aasiassa ennen koko mantereen kattavaksi laajenemista. Suur-Tataria oli suurin aikansa imperiumi ja se olisi edelleenkin suurin olemassaoleva imperiumi. Tataarien imperiumi kukoisti osittain sen takia, ettĂ€ se oli erittĂ€in kehittynyt, sillĂ€ oli kehittynyttĂ€ teknologiaa, vapaata energiaa ja loistelias arkkitehtuuri.
Tartaria on myös kreikankielen sanan âTartarusâ alkuperĂ€.
Kadotetut sielut joutuivat menemÀÀn maan alle Tartarukselle, koska Tatarian imperiumi oli hautautunut ja pyyhitty pois tulvan iskiessÀ. Tataarien maailma on kirjaimellisesti meidÀn maailmamme alla.
Tataarit olivat alkuperÀiskansa (mahdollisesti Nooan poikien jÀlkelÀisiÀ), jotka asuttivat Tataarien imperiumia. Tataarit olivat pitkiÀ ihmisiÀ, arviolta pari-kolme metrisiÀ. HeitÀ olisi pidetty jÀttilÀisinÀ nykypÀivÀnÀ, kun oma pituutemme on vajaa pari metriÀ. Kuitenkin menneisyydessÀ kolmen metrin pituus ei ollut tavaton. Sivilisaatiot ennen heitÀ olivat vielÀkin pidempiÀ, joista jokaisella aiemmalla oli pidempi keskipituus kuin aiemmalla. Pituus kuihtui jokaisen tulvan myötÀ, ja aina jokaisen uuden astrologisen aikakauden koittaessa.
Nykyisen astrologisen aikamme (Kalat) sivilisaatiot ovat lyhyempiÀ kuin aikaisemmat (Oinas), ja tulevat olemaan pidempiÀ kuin tulevana aikana (Vesimies).
Tataareita pidetÀÀn âBreathariaaneinaâ, olentoina jotka eivĂ€t syö mitÀÀn tai saa kaloreita ruoasta tai vedestĂ€, vaan sen sijaan saavat energiansa suoraan eetteristĂ€. Eetteri on erittĂ€in ohut avaruusajan jatkumo, jonka jotkut kytkevĂ€t elektroneihin, tuuleen, pyhÀÀn henkeen, ilmakehÀÀn ja ilmakehĂ€n kaasuihin kuten happeen, typpeen ja vetyyn. Koska tataarit mahdollisesti olivat muuttaneet ruoansulatusjĂ€rjestelmÀÀnsĂ€ toisenlaiseksi, heillĂ€ ei ollut tarvetta vessoille kylpyhuoneissaan. TĂ€mĂ€n takia vessat lĂ€himenneisyydessĂ€ puuttuvat puuterihuoneista ja muista yhteisistĂ€ tiloista, jonne mentiin virkistĂ€ytymÀÀn ja kuuntelemaan juoruja.
Tataarit olivat mestarimuurareita, heidÀn teknologiansa oli steam punkin tyylistÀ, heillÀ oli vapaata energiaa ja loistelias arkkitehtuuri. HeidÀn roomalais/goottilaistyylistÀ arkkitehtuuriaan löytyy edelleen vesikouruina, kaupungintaloina, vedenottamoina, katedraaleina, kirkkoina, sairaaloina ja samanlaisina julkisina tiloina.
Tataarit ja vapaa energia
Kirkot, katedraalit, moskeijat ja muut palvontarakennukset olivat alunperin eetterivoimalaitoksia, vesilaitoksia ja ÀÀntÀ resonoivia parannuskeskuksia.
Religionistien nykyÀÀn palvontapaikkoina pitÀmÀt rakennukset toimivat sairaaloina tataarien imperiumin aikaan.
YmpÀri maailmaa löytyvÀt Tatarian rakennukset ovat toiminnoissaan pyramidien ja temppelien kaltaisia, eikÀ niinkÀÀn sitÀ mitÀ valtavirran tiede meille koittaa uskotella.
Nerokkaan insinööritaidon, yksityiskohtaisen arkkitehtuurin ja kehittyneen teknologian avulla tataarit muuttivat Maapallon eetterillÀ toimivaksi piirilevyksi. Aivan kuten muinaiset tekivÀt pyramidien ja temppelien kanssa.
Tataarirakennuksia kÀytettiin eetteriantenneina, jotka kytkettiin talon katon harjaterÀkseen.
Tataarien imperiumissa oli jokapuolella katuvaloja, jotka toimivat eetteriantenneina. NÀmÀ katuvalot kerÀsivÀt eetteristÀ voimaa, mikÀ sai aikaan ylemmÀssÀ lampussa sisÀllÀ olevien kaasujen ionisoitumisen ja fluoresoitumisen.
Tataarien katulamppujen sekÀ heidÀn kodeissaan olevien valojen ylÀlamppu ei ollut itsessÀÀn tehty lasista, vaan mahdollisesti se oli erÀÀnlainen kvartsikide. Jos Radium Girlsin populaarikulttuuri-ilmiö antaa yhtÀÀn osviittaa, silloin nÀmÀ lamput ovat mahdollisesti sisÀltÀneet eri aineita kuten elohopeaa tai radiumia, jotka reagoivat eetterin kanssa, tai mahdollisesti oli tÀysin tyhjiÀ lamppuja ja kvartsikide itsessÀÀn reagoi eetterin kanssa.
Tataarien takat ja savupiiput
Tataarien takat olivat ornamentaalisesti yhtÀ hienoja kuin heidÀn asuttamansa rakennuksetkin. NÀmÀ takat olivat erÀÀnlainen omakehun aihe, ja niistÀ paljastuu talon omistajan maku.
Toisin kuin nykypÀivÀn takat, takat itsessÀÀn eivÀt oltu suunniteltu minkÀÀn polttamiseen. Savupiippuja ei kÀytetty savun ohjaamiseen ulos takasta, ja kattoharja ei ollut siinÀ tarjoamassa minkÀÀnnÀköistÀ rakenteellista tukea.
Kattoharja kytkettiin kattokupoliin (joka mahdollisesti oli tÀynnÀ erilaisia aineita kuten elohopeaa, radiumia tai kvartsia) ja metallinavat tököttivÀt rakennuksen reunoilta ulospÀin. Kaikki tÀmÀ metalli sitten kytkettiin laatoitukseen, joka löytyy tataaritakan ja savupiippujen sisÀltÀ.
Kuten kirkkojen, katedraalien ja moskeijoiden huipulta löytyvÀt ristit, metallinavat törröttivÀt pystyssÀ sivulta ja huipulta tataarien kotien ja muiden rakennusten yllÀ, ja ne toimivat eetteriantenneina, jotka kerÀsivÀt eetterin voimaa ja keskittivÀt vapaata energiaa savupiippuun.
Huoneiden ilmantuuletus (ilma-aukot) kytkettiin myös savupiippuun.
Kattoharja, tornin huipulla oleva kattokupili ja metallinavat kotien sivuista toimivat erÀÀnlaisena hÀmÀhÀkinseittinÀ, joka veti eetteriÀ puoleensa ja keskitti eettterienergiaa ympÀri kotia. Samalla tavoin kuin hÀmÀhÀkit kykenevÀt kasvamaan ja selviÀmÀÀn ilman ruokaa ja vettÀ niin kauan kuin ne ovat seittiinsÀ kosketuksissa, tataarit kykenivÀt kasvamaan ja selviÀmÀÀn ilman ruokaa ja vettÀ niin kauan kuin ne pysyivÀt eetteriverkon alueella ja eetterivoimaisessa kodissaan.
Tataaritakat ei oltu suunniteltu polttamaan yhtÀÀn mitÀÀn. Savupiipun metallipinnoite eetterivoiman ja vapaan energian vaikutuksesta ionisoi savupiipun sisÀllÀ olevaa ilmaa. TÀmÀ ionisoitu ilma, yhdessÀ nousevan ja laskevan lÀmpimÀn ja kylmÀn ilman virtausten kanssa loi paineistetun sÀhkövakuumin savupiipun sisÀÀn. Talvella savupiiput toimivat paineistettuina sÀhkövakuumeina, jotka sÀteilivÀt siepattua lÀmpöÀ takan, metalliveistosten ja tuuletuskanavien kautta ja imivÀt lÀmmön takkaan ja savupiipun sisÀlle kytketyistÀ tuuletuskanavista. Ja ionisoitu ilma, eetterisÀhköisesti varatun savupiipun metallipinnoitteen kautta, pakottaisi lÀmmön ulös piippua pitkin ja ulos talosta.
Mutatulva ja sivilisaation kato
Eeppinen âMutatulvaâ (Mud Flood) on termi, joka on annettu kuvaamaan tapahtumaa, joka sattui ainoastaan muutama sata vuotta sitten Tatarien imperiumin lopulla.
Satoja vuosia vanhat rakennukset, joita löytyy ympÀri maailman, vaikuttavat tulleen mudan ympÀröimiksi usean kerroksen mitalta, ja joissain tapauksissa rakennukset ovat jÀÀneet kokonaan mudan peittoon. TÀssÀ kuvassa nÀkyy Helsingin tuomiokirkko 1800-luvulla, jonka edusta on tÀynnÀ mutaa (kuvasta puhutaan oheisella videolla).
https://www.youtube.com/watch?v=0JJKIPOn3u4
Voit löytÀÀ rakennuksia, joiden ikÀ on muutama sata vuotta, ja havaita niiden jÀÀneen mudan keskelle. Ikkunat ja ovet monista kerroksista ovat usein hautautuneet mudan alle, josta on kuivuessaan tullut uusi maanpinta. Maatasosta löytyy kellarikerroksen ikkunoiden lisÀksi myös kokonaisia tavallisen kerroksen ikkunoita, varsinkin jos lÀhtee kaivamaan maata kellarikerroksen ympÀriltÀ.
LisÀÀ videoita Tataarien imperiumista voit löytÀÀ tÀÀltÀ.
 Artikkelin julkaissut Unariun Wisdom
http://eksopolitiikka.fi/tiede/mihin-katosi-mystinen-tataarien-maa/?utm_source=TR&utm_medium=Tumblr+%230&utm_campaign=SNAP%2Bfrom%2B_%7C+Eksopolitiikka.fi+%7C_