tÀÀ ny ei oo mikÀÀn kummitusjuttu mut omalla tavallaan hÀiritsevÀ. eli siis mulle on kerrottu et joskus pienempÀnÀ mie saatoin unissani nousta istumaan ja vaan nauraa, silmÀtkin auki vielÀ. itellÀ ei oo minkÀÀnlaista muistikuvaa nÀistÀ
ei vittuh. mulla oli yks kaveri joka puhu unissaan mut se nÀki niin typetÀÀ unta ettÀ nauroin vatsa vÀÀrÀnÀ kunnes se putos sÀngystÀ mun pÀÀlle.
mut for reals, tÀstÀ tulee mieleen se yks postaus missÀ OPn poikaystÀvÀ puhu unissaan eri aksenteilla ja se oli ku joku demonipossessio












