#psnuoret

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sekä Oulun ylioppilaslehden puolesta haluan korjata muutaman virheellisen tiedon, jotka julkaistiin Kalevan jutussa Pe­rus­suo­ma­lai­set Nuoret vaatii yli­op­pi­las­kun­nan pak­ko­jä­se­nyy­den poistamista keskiviikkona 2.9.2015. Perussuomalaisten Nuorten kannanotto sisältää useita vääriä olettamuksia ja virheellistä tietoa ylioppilaskuntien asemasta ja tehtävistä. Kaleva ei ole vaivautunut tekemään sille kuuluvaa journalistista taustatyötä, vaan tyytyi julkaisemaan kannanoton sellaisenaan. Ylioppilaskunnalta ei ole myöskään kysytty kommentteja tai vastausta kannanoton väitteisiin.

Kalevassa kirjoitettiin virheellisesti, että ylioppilaskunnissa olisi käytössä “ylioppilaskunnan lukukausimaksu”. Kyseessä on ylioppilaskunnan jäsenmaksu, jonka maksettuaan opiskelija saa opiskelijakortin ja lukuvuositarran, jotka taas oikeuttavat valtakunnallisiin opiskelija-alennuksiin. Vähän yli puolet jäsenmaksusta muodostuu Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön eli YTHS:n osuudesta. YTHS on tällä hetkellä paras opiskelijaterveydenhuollon tarjoaja, kun sitä verrataan esimerkiksi kunnalliseen opiskelijaterveydenhuoltoon.

Ylioppilaskunnista on säädetty yliopistolaissa ja ylioppilaskunnilla on lakisääteisiä tehtäviä. Ylioppilaskunnan jäsenyys ei siis millään tavalla ole verrattavissa poliittisen puolueen jäsenyyteen. Perussuomalaisten pakkojäsenyys kuulostaa minunkin korvaani kammottavalta, enkä Tynkkysen tavoin voisi hyväksyä sellaista. Ylioppilaskunta onkin täysin erilainen toimija kuin poliittinen puolue, ja niiden jäsenyyksiä ei voi verrata toisiinsa.

Yliopistolain 46 pykälässä määritellään ylioppilaskuntien asema ja tehtävät seuraavasti:

Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Ylioppilaskunnan tehtävänä on osallistua -- yliopiston kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen.

Ylioppilaskunnan jäsenmaksusta päättää ylioppilaskunnan edustajisto, johon opiskelijat valitsevat edustajansa vaaleilla kahden vuoden välein. Vaalit käydään tänä vuonna marraskuun alussa. Kaikki ylioppilaskunnan jäsenet ovat tervetulleita asettumaan vaaleissa ehdolle ja oikeutettuja äänestämään. Ylioppilaskunnan poliittinen linja vedetään edustajistossa ja edustajiston jäsenet valitaan demokraattisin vaalein opiskelijoiden keskuudesta. Tervetuloa siis myös PS-Nuoret vaikuttamaan ylioppilaskunnan asioihin.

Perussuomalaisten Nuorten kannanotossa kirjoitetaan “punavihreästä energiasta”, joka PS-Nuorten mukaan vallitsee ylioppilaskunnissa. Esimerkiksi Oulun yliopiston ylioppilaskunnassa kahdella viimeisellä edustajistokaudella suurin poliittinen ryhmittymä on ollut Keskusta. Enemmistön edustajistossa muodostavat sitoutumattomat Tekniikan ja talouden ryhmä, Humanistien ja kasvatustieteilijöiden ryhmä sekä Lääketieteen opiskelijoiden ryhmä. Varsinaisesta “punavihreästä energiasta” ei siis Oulun yliopiston ylioppilaskunnan tapauksessa voi puhua. Kaikki ylioppilaskunnan jäsenet ovat edelleen tervetulleita asettumaan edustajistovaaleissa ehdolle ja edustajiston kokoukset ovat lähes poikkeuksetta kaikille avoimia. Opiskelijoiden mahdollisuudet vaikuttaa ylioppilaskuntaan ja sen poliittiseen linjaan ovat todellisia, joten “yleispolitiikan suoltaminen halusi opiskelija sitä tai ei” on virheellinen olettamus.

Jos Tynkkynen viittaa edellä mainitulla esimerkiksi ylioppilaskunnan Tahdon2013 -kampanjaan osallistumiseen, käytiin poliittinen keskustelu edustajistossa ennen päätöksen tekemistä. Kampanjaan osallistumisesta äänestettiin ja puoltava kanta voitti. Niin demokraattinen poliittinen prosessi toimii.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan jäsenmaksu on tällä hetkellä 109 euroa, kuten Tynkkynen kannanotossa mainitsee. Siitä vähän yli puolet menee YTHS:lle, joiden palveluita myös Tynkkynen on oikeutettu käyttämään. Loput jäsenmaksusta menee ylioppilaskunnan edunvalvontatyöhön ja jäsenpalveluiden ylläpitoon. Edunvalvontatyöstä hyötyy jokainen opiskelija, mutta sen lopputuloksia harvemmin nähdään lyhyellä aikavälillä. Edunvalvonta syntyy poliittisesta vaikuttamisesta ja suhdetoiminnasta, joka juuri yliopistolla johtaa muun muassa opintojen laadun parantumiseen, opiskeluympäristöjen kehittämiseen ja muihin yliopistolla tapahtuviin muutoksiin, jotka ovat opiskelijan kannalta tärkeitä. Ajankohtaisina esimerkkeinä mainittakoon Aapo-sovellus ja kiltatilojen uhattu asema: Yliopiston uusi Aapo-mobiilisovellus on lähtöisin ylioppilaskunnan ideasta ja pitkän vaikutustyön ansioista tänä vuonna konkretisoitunut sovelluksen julkaisemiseen. Kiltatilat olivat uhattuna viime vuoden syksystä asti, mutta ylioppilaskunnan työntekijöiden ja hallituslaisten panostuksella ja avoimella viestinnällä onnistuimme mahdollistamaan keskusteluyhteyden kiltojen ja tilapalveluiden välille. Aktiivisella vaikutustyöllä yhteistyössä kiltojen kanssa onnistuimme vakuuttamaan rehtorin, tiedekunnat ja tilapalvelut säilyttämään kiltatilat katakombeissa ja sitoutumaan niiden remontointiin turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Ylioppilaskunta on toiminut näissä tapauksissa aktiivisena keskustelun aloittajana ja puolestapuhujana.

Saivartelija voisi vastata, että "minun kiltatilani ei ole katakombeissa" tai "minä en käytä mobiilisovellusta puhelimessani", mutta nämä asiat ovatkin merkittäviä niin monien opiskelijoiden kannalta, ettei niitä kannata vähätellä. Muita esimerkkejä viime vuosien vaikutustyöstä ovat muun muassa tenttiakvaario ja opintopsykologi. Se päivittäinen suhdetoimintatyö, jota ylioppilaskunnassa teemme, kantaa pitkälle ja näkyy monella tapaa yliopistolla.