aion olla säälimätön ilonpilaaja jatkossakin, koska mun mielestä söpöyden edellytys eläinkuvissa on se, että kuvaan ei liity mitään aivan ilmiselvän räikeän epäeettisiä tai epämukavia seikkoja.

villieläimen pitäminen ihmisasunnossa lemmikkitarkotuksessa ei ole söpöä. eikä myöskään kotikissan väkisin risteyttäminen sitä isomman erilajisen villieläimen kanssa, joka välillä parittelun sijaan tai sen ohessa tappaa kotikissan, ja hybridipennut syntyy ennenaikaisesti ja osa niistä kuolee. en tajua, miksei kaikki tajua, ettei se ole fine. uhrata kissoja, et saatais synnytettyä "jännää ja eksoottista" hybridirotua. eikä tarvi ees mennä siihen, minkälaisen laittoman pyynnin paineen tää kohdistaa luonnonvaraisiin servaaleihin.

Uusi ihmiskunta ja ekologinen teknologia, osa 8

Tämä on lainaus henkinen auttaja Mira Korhosen teoksesta Uusi ihmiskunta ja ekologinen teknologia. Teos koostuu useista kanavoiduista teksteistä, jotka on suurimmaksi osaksi välitetty 90-luvulla.

Tekstit maalaavat kuvan tulevaisuuden ihmiskunnasta. Kanavointien päivämäärät eivät vastaa kaikilta osin nykyisen aikalinjamme menneitä tapahtumia, mutta on paljon viitteitä siitä, että monet tekstin kertomista asioista liittyen yhteiskuntaamme voivat vielä käydä toteen, mikäli jokainen tekee osansa. Tekstit ovat mielenkiintoinen katsaus tulevaisuuden utopiaan, maailmaan jossa henkiset arvot ovat etusijalla. Tällaiseen maailmaan pääsy riippuu täysin meistä itsestämme, miten hyvin osaamme maailman ympärillämme sellaiseksi rakentaa.

Sarjan aiemmat osat:

http://eksopolitiikka.fi/tietoisuus/uusi-ihmiskunta-ja-ekologinen-teknologia/

http://eksopolitiikka.fi/tietoisuus/uusi-ihmiskunta-ja-ekologinen-teknologia-osa-2/

http://eksopolitiikka.fi/tietoisuus/uusi-ihmiskunta-ja-ekologinen-teknologia-osa-3/

http://eksopolitiikka.fi/tietoisuus/uusi-ihmiskunta-ja-ekologinen-teknologia-osa-4/

http://eksopolitiikka.fi/tietoisuus/uusi-ihmiskunta-ja-ekologinen-teknologia-osa-5/

http://eksopolitiikka.fi/tietoisuus/uusi-ihmiskunta-ja-ekologinen-teknologia-osa-6/

http://eksopolitiikka.fi/tietoisuus/uusi-ihmiskunta-ja-ekologinen-teknologia-osa-7/

Moraali ja etiikka

Tulevaisuudessa ei tarvita ulkoista uskontoa, joka määrää ihmisen moraalin ja etiikan. Ihmiset pystyvät elämään toisiaan kunnioittaen noudattamalla omaatuntoaan.

Kyllä fyysisellä tasolla on asioita, joita voidaan kutsua moraalirikkomuksiksi ja epäeettiseksi käytökseksi, joissa toiset ihmiset rajoittavat, manipuloivat, estävät toisen elämää. Ja he myös pyrkivät rikkomaan, sotkemaan, varastamaan toisen omaisuutta tai vahingoittamaan, ärsyttämään, loukkaamaan muuten toisen psyykeä, tietoisuutta, persoonaa.

Ja he voivat myös vahingoittaa itseään ja sitä kautta myös kanssaihmisiään mm. päihteillä (huumeet, alkoholi, tupakka, mielialapillerit ja -lääkkeet, liimat, tinnerit), seksuaaliperversioilla tai rikollisella toiminnalla (rikkominen, varastaminen, sotkeminen, pakottaminen, kiristäminen, uhkailu yms. toiminta). Useimmat uskonnot pyrkivät asettamaan tiettyjä moraalisia ja eettisiä lakisäädöksiä, koska muuten ihmiset eivät usko, että ihmiset voivat elää siveellisesti ja moraalisesti, eettisesti korkealla tasolla.

Mutta ihmisten luonne on sellainen, että ei voida asettaa ihmisen ulkopuolelta määräyksiä miten tulisi elää ja mikä on väärin tai oikein. Heille voi tulla tarve kyseenalaistaa tai jopa rikkoa näitä säädöksiä, koska he itse ajattelevat, että ihmiset vastustavat auktoriteetteja ja auktoriteettiuskontoja.

Alun perin ihmiset syntyvät viattomina, kukaan ei halua tehdä tietoisesti toiselle pahaa, eivätkä he ole siitä kiinnostuneita. Mutta he eivät myöskään tunne tiettyjä elämän rajoja, joita yhteiskunta määrää jokaiselle noudatettavaksi.

Mutta silloin kun joku kokee elämänsä aikana:

puutetta perustarpeista, joihin ei saa tyydytystä (lisääntymis- eli seksuaalivietti, turvallisuudentunteen saavuttaminen eli turvatuksi tuleminen, ruoka, juoma, puhdas pesuvesi, lämpö, vaatteet, katto pään päälle)

sairautta

epäonnistumisia

kokee että häntä kohdellaan kaltoin ja epäoikeudenmukaisesti, häntä tuomitaan, haukutaan ja hylätään eri syistä, johtuen esim. fyysisestä (synnynnäinen/perinnöllinen epämuodostuma tai näkyvä poikkeavuus), psyykkisestä (synnynnäinen/perinnöllinen mielisairaus tai syndrooma tai vastaava tauti, joka vaikuttaa ihmisen hermostolliseen toimintaan tai aivotoimintaan), tahi henkisestä (erilainen henkinen kykeneväisyys taikka taso tai oman identiteetin ja minäkuvan muodostuminen) erilaisuudesta johtuen

eri elämisen alueilla mm. sosiaalisella, yhteiskunnallisella, poliittisella, uskonnollisella alueella epäonnistumisia, ristiriitoja, epäsopua

että häntä kohdellaan kaltoin ja epäoikeudenmukaisesti, häntä tuomitaan, haukutaan ja hylätään eri elinpiirien ulkopuolelle eikä hyväksytä sellaisena kuin on

niin nämä kaikki muuttavat ihmistä riippuen hänen henkisestä tasostaan, itsentuntemuksensa ja itseluottamuksensa vahvuudesta miten paljon nuo kielteiset kokemukset vaikuttavat ihmisen oman minän ja persoonallisuuden kehittymiseen ja muotoutumiseen.

Seitsemän säteen ihmiset

Ja miten, millä tavoin sekä millä voimalla nämä vaikuttavat, se riippuu ihmisen perusluonteenpiirteestä tai taipumuksesta eli säteestä, vaikuttaako hänessä Âtma, Buddhi, Manas, Prâna, Kâma-manas, Kâma vaiko Linga (& Sthûla) sharîra.

Säteet määräävät sen tuleeko ihmisestä alistuva kohtaloonsa nähden, joka piilottelee elämän kolhuilta ja pelkää kohdata asiat sellaisena kuin on, jollainen ihminen helposti pakenee todellisuutta em. päihteiden, erilaisten riippuvuuksien (pelit, tietty tapa tai toistuva kaava ihmissuhteissa yms.) tai sijaistoimintojen avulla tai tekeytyy sairaaksi, mielenvikaiseksi tai tekee itsestään sairaan, aiheuttaen itselleen psykosomaattisia sairauksia, keräten näin muilta huomiota. Tällainen ihminen myös helposti takertuu ulkoapäin tarjottuun tilaisuuteen, joka antaa hänelle valmiit vastaukset, niin ettei itse tarvitse huolehtia asioista eikä ajatella itse, niinpä hän luovuttaa mielellään vastuun toisille ihmisille, jonkun uskonnon gurulle, opettajalle tai johtajalle, kaupungille, valtiolle tms. ulkopuoliselle taholle. Jotka kaikki nämä keinot antavat näennäisen turvallisuuden tunteen tai auttavat unohtamaan ongelman, koska ei uskalla kohdata niitä silmästä silmään. Tällaisella ihmisellä on paljon tukahdutettua pelkoa, syyllisyyttä ja itsensä aliarvioimista ja alistamista, joka toimii säälittävästi pyytäen muilta huolenpitoa, apua vedoten toisen armoon, myötätuntoon ja auttamisen haluun. Tämä sopii kâma eli tunneihmiselle.

Vai tuleeko ihmisestä taisteleva soturi, joka puolustaa oikeuksiaan ja voi pyrkiä muuttamaan asiat oman käden oikeudella, jollaisesta ihmisestä voi tulla fanaattinen omaa asiaansa tai mielipidettään julkituova ja sitä puolustava ja ainoana totuutena pitävä henkilö. Tällaiseen taipuvainen ihminen voi toimia kuin Robin Hood, joka varastaa rikkailta ja antaa köyhille, eli katsoo että oman teon oikeutus olisi määrätty ylhäältä; kohtaloon, karmaan, jumalaan tai johonkin muuhun vastaavaan korkeaan tahoon vedoten, kuten George Bush ja Bin Laden, katoliset papit ja piispat, joiden mukaan Jumalan nimeen saa tappaa, kiduttaa, hyväksikäyttää ja häpäistä kaikki vääräuskoiset. Tällaisella ihmisellä on paljon tukahdutettua vihaa, raivoa, aggressiivisuutta, jonka purkaa lainvastaisella, rikollisella tai terroristisella tekemisellä, jotka kätketään politiikan tai uskonnon taakse, jotta siitä saadaan hyväksytympää ja saadaan taloudellista tukea yhteiskunnan varoista tällaiselle toiminnalle.

Tähän kategoriaan voidaan sisällyttää myös ihmiset, jotka ovat pikkurikollisia, jotka tekevät ryöstöjä, tappoja, murhia, toisen kiduttamista ja/tai alistamista, raiskauksia ja jotka pyrkivät näyttämään että hän on itse oikeassa ja muut väärässä. Tällaisia ihmisiä esimerkiksi löytyy erilaisten uskonnollisten kulttien johtajina ja guruina, tai politiikan ja valtion johdossa, jotka korostavat itseään, alistaen samalla muut ihmiset. Tällainen ihminen pyrkii tekemään selvän rajan minun ja sinun välille tai meidän ja noiden muiden välille. Ja he voivat olla enemmänkin isänmaallisia henkilöitä, jotka eivät välitä yksilöistä tai maailmanlaajuisista asioista, vaan heillä voi olla yksi tietty päämäärä, ideologia, ihanne, jonka puolesta he taistelevat, jotta kaikki tai mahdollisimman moni oikeamielinen, oikeahenkinen tai puhdasrotuinen tai -oppinen ihminen ottaisi sen kritiikittä vastaan sitä kyseenalaistamatta. Tämä sopii kâma eli tunne- että elinvoimaiselle eli Prâna-ihmiselle.

Ihmisessä itsessään on silta, tie, tietoisuus tai minuus, jonka takana on kokonaisvaltainen Itse, Minkä hahmon tai aspektin kautta tätä Itseä (eli jumalallista Henkeä) lähestytään, on luonnekohtainen asia ja riippuu kunkin yksilön ”säteestä”. Teosofisen seitsenjaotuksen mukaisesti: Âtma, Buddhi, Manas, Prâna, Kâma-manas, Kâma, Linga (& Sthüla) sharîra. Se on: henkinen tahto, henkinen rakkaus, henkinen äly, elinvoima, jaottava äly, tunne-elämä, ruumiillinen prinsiippi. Kukin näistä on ihmiseen heijastunut alkuperäisistä seitsemästä perusvoimasta kosmoksesta. Tahto ja ruumis kuuluvat yhteen, rakkaus ja tunne liittyvät yhteen, henkinen ja jaottava äly liittyvät yhteen. Elämän tuli on näistä kahdesta ”kolmiosta” muodostuneen heksagrammin keskustassa palava abstrakti liikevoima.

Ihminen toimii viime kädessä pohjimmiltaan oman säteensä mukaan: säteen vaikutus tulee sitä selkeämmäksi, mitä enemmän ihminen edistyy henkisellä polulla. Tämä on se tapa, jolla ihminen kokee elämän ja maailman. Hyvin elinvoimaisella ihmisellä (jos se on hänen tosiasiallinen luonteensa, eikä vain esim. hormonaalinen tila) säde on prâninen, tiedemiestyypillä kâma-manasinen jne. Tietenkin ihmiselämässä (ja -elämissä) on eri tavoin painottuneita kausia, mutta — ellen erehdy — kullakin sielulla on sisin säteensä, joka ei muutu.

Mana-suuntautunut energia ilmenee voimakkaana taipumuksena abstraktiin ajatteluun älypainotteiseen maailmantulkintaan ja kokonaiskuvan muodostamisen suhteellisena helppoutena.

Buddhi-ihmiset taas punnitsevat rakkauden vaa’alla, he ovat viisaita ja empaattisia ja epäitsekkäitä… sanalla sanoen, he kulkevat todellista Kristuksen tietä. Atminen persoonallisuus taas toimii tahdon kautta, edistyneenä se pyrkii toteuttamaan ”jumalallista suunnitelmaa” voimakkaasti, tehokkaasti, kontrolloidusti, täydellisen alistuen; hän on autoritäärinen ja selkeä siinä missä buddhinen tyyppi edustaa ”naisellista” ja laajempaa kokonaiskuvaa ja manasinen pohdintaa, suunnitelmallisuutta ja itsetarkoituksellista tarkastelua ja totuuden kaipuuta. Näistä ihannekuvista voi tietysti myös nähdä psykologisesti millaisia ovat vähemmän edistyneet sielut näiden säteiden alla: manas-tyyppi voi olla inertti, introvertti, vetäytyvä ja hedelmätön, buddhi-tyyppi taas huoleton ja tunteilussaan pinnallisuuteen ajautuva, atma-tyyppi vahingollisesti tuhoava, muista piittaamaton ja koneellinen tai itsekeskeinen.

Lisäys 7.8.2007: Uusi uskontomuoto / filosofia: Ykseys

Uuden ihmiskunnan uskonto on Ykseys, ja se muistuttaa niiden heimojen maailmankuvaa, jotka ovat säilyttäneet alkuperäisen Ykseystietoisuuden ja maailmankatsomuksen ja ovat eläneet siinä läpi ajan ja aikakausien itse eristäytyneenä ympäröivästä vihamielisestä maailmasta. Vasta nyt alkaa olla aika, jolloin muu maailma alkaa lähentyä ja olla kiinnostunut Ykseydestä ja tänä aikana siksi myös nämä heimot alkavat tulla esille ja paljastamaan vähitellen heidän oppejaan, riittejään ja magiaansa. Yksi tällainen heimo on Ahl al-Haqq (People of the Truth, Totuuden Ihmiset) ja toinen samanlainen on Yezidit (Those who are close to God, Jumalaa lähellä olevat). Molemmat edustavat vanhaa muinaista sumerialaista, assyrialaista ja babylonialaista esoteeristä viisautta ja asustavat Pohjois-Irakin Kurdistanissa Mosulin ja Sinjarin vuoristoalueilla.

Ykseyskäsitykseen liittyy ajatus siitä ettei ole vihollisia, joita vastaan taistella, vaan he elävät yhdessä rauhassa. Eksoteeriset uskonnot ovat dualistisia ja siten täynnä vihaa ja sotia, kun taas alkuperäiset esoteeriset uskonnot edustavat Ykseyttä, jossa vallitsee harmonia. Ykseyden edustamia heimoja on esim. Pohjois-Irakissa Ahl al-Haqq ja Yezidit sekä Intiassa sanskriitiksi Vama Marga eli Vasemman puoleinen (voidaan suomentaa myös ”naisen tie”) on intialaisen tantrismin suuntaus. Muuten seksuaalisuus edustaa periaatteessa peruspyrkimystä liittää yhteen (+) ja (-), solaarinen ja lunaarinen, YANG ja YIN, maskuliininen ja feminiininen, HA ja THA, jotta saavutettaisiin lopullinen Yhteenliittymisen tila, Absoluutin neutraalius (0), rauha, joka on henkisessä Androgyynissä, joka on kerännyt itseensä manifestaation kaikki mahdollisuudet. Tämä päämäärä, joka on itse asiassa yhteinen kaikille henkisille poluille planeetallamme, saavutetaan tantrassa erilaisten tapojen kautta, ja tästä syntyy tantrisen järjestelmän useat haarat.

Asiantuntijat jakavat tantran karkeasti kahteen pääsuuntaan: Oikean Käden Tantraan ja Vasemman Käden Tantraan. Tämä jako perustuu käytännön menetelmiin, joita käytetään Yhteenliittymisen tilan saavuttamiseksi: jos käytetään varsinaisia sukupuoliyhdynnän fyysisiä menetelmiä, silloin on kyseessä Vasemman Käden Tantra. Jos taas käytetään vain symbolisia tai meditatiivisia menetelmiä (ei ollenkaan fyysistä seksiä), olemme Oikean Käden Tantran piirissä. Usein on hyvin vaikea vetää terävää rajaviivaa kahden suuntauksen väliin, sillä on kouluja jotka käyttävät menetelmiä molemmista suuntauksista. Oikean Käden Tantra on usein yhdenmukainen joidenkin planeettamme suurten askeettisten henkisten polkujen kanssa, joissa yhteyttä etsitään jumalallisen entiteetin, ruumiillistuman, inkarnaation jne. kanssa tai joskus vain eriasteisten yliluonnollisten olentojen kanssa.

Oikeastaan kun tulkitaan Uuden Ihmiskunnan maailmankatsomusta, muodostaa se hermeettisen aksiooman: niin ylhäällä kuin alhaalla, jossa kaikki dualistisuuden eri aspektit yhdistyvät korkeampaan energiaan, tietoisuuden, olemassaolon tilaan. Tästä hieman enemmän Energian perusteet -vihkosessa. Hermeettisuus on korkein filosofinen suuntaus ja tämä on myös Uuden Ihmiskunnan maailmankatsomus. Ei ole olemassa tulevaisuudessa erilaisia uskontoja, suuntauksia jotka ovat ristiriidassa keskenään, vaan on yksi ainoa filosofinen suuntaus eli Hermeettisuus, joka pitää sisällään kaikki henkiset, okkulttiset ja maagiset opit ja esoteeriset sekä gnostiset viisaudet. Tämä menee uskontojen yläpuolelle ja edustaa ykseyttä.

Tässä nähdään kaiken alun muodostuvan Prima Materiasta, eli alkumateriasta, Kaaoksen Pimeydestä, Syvyydestä eli Bythoksesta. Täältä lähti ensimmäinen valopiste, joka muodosti ensimmäisen itsetietoisen jumalallisen olevaisuuden eli LUX FERREN eli Valontuojan, joka on Eleleht, Esoteerisen Viisauden Enkeli! Hän opetti ensimmäisille ihmisille eli Yezideille ja Ahl al-Haqqeille miten elää harmoniassa keskenään, miten viljellä maata ja tuottaa itselleen ruokaa, miten rakentaa taloja ja muita suojia, miten moraali ja etiikka muodostetaan yms. vast.

Nämä opit annettiin muillekin sen ajan ihmisille, mutta vain nämä kaksi eristäytynyttä hiemoa ovat säilyttäneet nämä alkuperäiset viisaudet kautta aikakausien läpi ajan ja avaruuden noin 10 000 vuoden ajan, eli alk. 8000 eaa. Suurin osa ihmiskunnasta on hyljännyt nämä alkuperäiset viisauden opit tai muuten kadottaneet ne historian hämärään, kun ovat langenneet dualistisuuteen ja materiaan. Langenneet ihmiset kehittyivät erilleen alkuperäisestä yhdestä Baabelin eli Kaanaan heimosta ja syntyi siten eri kielet ja heimot, sekä rodut ja ihonvärit sopeutuen erilaisiin ilmasto-olosuhteisiin joihin ihmiset levittäytyivät hajaantumisen, eksymisen sekä dualistisuuden seurauksena, kun eivät enää ymmärtäneet toisiaan, kun puhuivat eri kieltä.

Ennen kaikki olivat yhtä heimoa, ymmärsivät toisiaan kun oli yhteinen kieli. Ja tämän harmonian ja Ykseyden ovat nämä em. kaksi heimoa edelleen säilyttäneet.

Nyt on muu eli langennut ihmiskunta vihdoinkin lähestymässä takaisin tähän Ykseyteen, etsien yhteisiä kaikkia yhdistäviä tekijöitä. Mutta vielä on voitettava dualistinen ajattelutapa, jotta voisi yhdistyä näiden kahden heimon kanssa Ykseyteen.

Dualistisesta ja ykseysajattelusta kerrotaan tarkemmin Energian perusteet -vihkosessa.

Dipolin aula, 3.1.2018, Paikalla olivat Mitja (keisari), Iiris ja Anni (kirjuri). Mitja alusti esittelemällä katkelman First thing first -manifestosta: jo 1960-luvulla oltiin huolissaan siitä, että graafisen suunnittelun keinot ovat täysin kaupallisuuden lieassa. Tämä muotoili ja muotoilee yhä yleisön käsitystä graafisesta suunnittelusta. Esimerkiksi informaatiomuotoilu, opasteet ja kirjasuunnittelu nähdään, jos ylipäätään noteerataan, toissijaisina graafisen suunnittelun sovellusalueina, siinä missä kaupallinen viestintä korostuu. Kaupallisuuden ja ylipäätään markkinaliberalismin yliotetta visuaalisesta viestinnästä tuskailevat artikkelit heijastelevat yhteiskuntaa laajemminkin. 

Keskustellaan siitä, kuinka ihmisillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen, millaisille viesteille he altistuvat — kaupungissa kaikki pinnat ovat kaupan. Toinen toistaan kovempaa huutavat mainokset jättävät fyysisiä tiloja dominoivalla toistollaan välttämättä jälkensä mieliimme. 1960 varoiteltiin jo ylikaupallistumisesta, ja tilanne näyttää menneen yhä synkemmäksi; nyt bussipysäkkien, talonpäätyjen ja raitiovaunun kylkien lisäksi meitä vainotaan omien älylaitteidemme kautta samalla, kun luovutamme tyytyväisinä yhä enemmän tietoa itsestämme mainostajien käsiin. Riippumaton ltiedonvälityskin on luisunut noudattamaan markkinalogiikkaa alentuen klikkiotsikoihin. Suosittelualgoritmit luovat kuplia ja itsensä toteuttavien ennusteiden looppeja. Suunnittelijat ovat mukana tekemässä sosiaalisesta mediasta yhä helppokäyttöisempää ja kivemman näköistä — koukuttavampaa. Shoppailijan dopamiinikoukku on koko ryhmän omakohtaisiin kokemuksiin perustuen myöntämä tosiasia. Ei voi myöskään sivuuttaa tutkimuksia some-ilmoitusten aiheuttamista dopamiiniryöpsähdyksistä aivoissa. 

Iiris heitti ilmoille pohdinnan siitä, ovatko lohduttomat näkemykset mainonnan tunkeutumisesta mieliin lopulta liian pessimistisä: miten paljon mainokset oikeastaan lopulta vaikuttavat näkemyksiin? Entä jos itsestä ei tunnu, että mainokset vaikuttavat? Jos ei ole muutenkaan asioihin takertuva tyyppi? Asiasta lienee tutkittua tietoa, mutta nyt kysymyksiä lähestyttiin mutuilun varassa. Huomautettiin, että silkkojen tuotteiden sijaan myydään elämän- ja ajattelutapoja, joukkoon kuulumista, ostohaluukkutta lisäävää huonoa itsetuntoa ja keinotekoisia tunne-elämyksiä — lopulta kapitalistismia. Mainokset näyttävät yhä vähemmän mainoksilta: elokuvamaiset sentimentaalisen tv-spotit liikuttavat kyyneliin kerta toisensa jälkeen, maksettu sisältö naamioituu journalismiksi. Mainostoimistossa tiedetään, että nykyään huomio täytyy ansaita. 

Iiris myös haastoi pohtimaan, onko mainoksissa mitään hyvää, tuskin ne kuitenkaan ovat läpeensä pahoja ja ei-toivottavia? Toki pohjimmiltaan mainokset ovat “vain" tehostettua tiedottamista, eikä esimerkiksi pikkubändien keikkojen tai korttelin pihakirppiksen mainostamisessa ole intuitiivisesti mitään “pahaa". Raja siis kulkee jossain mainonan sävyn (suositteleva – käskevä), sisällön (liioittelu – haitallisten stereotypioiden tai epävarmuuksien vahvistaminen – valehtelu) ja mainostettavan tuotteen (hyödyllinen – vahingollinen) vivahteissa. Erityisesti Bermanin kirjan kammottavat esimerkit vaikkapa tupakka- ja alkoholimainonnan parista toimivat hyvänä pohjana keskustelulle. Toki mainoksissa on myös se ongelma, että ne uusintavat vallitsevia valtasuhteita: tahot, joilla on eniten rahaa, saavat äänensä parhaiten kuuluviin ja mainoksensa rapeimmin suunniteltuina ja näkyvimmin esiin. Kaupunkien visuaalista tilaa tulisi sosialisoida sallimalla ruohonjuuritason mainosten ja tarrojen kiinnittäminen useampiin paikkoihin ja olemalla suopeampi muraaleja, sähkökaappitaidetta ja graffiteja kohtaan. Yritettiin myös  kuvitella maailmaa — erityisesti urbaania tilaa — ilman mainoksia. Kampissa mainosten vyöry ahdistaa toden teolla, sitä vastoin huomattiin, että esim. Vallilan teollisuusalue on täysin mainokseton vyöhyke! Samoin kyllä mikä tahansa muukin perifeerisempi alue jopa pääkaupunkiseudulla.

Bermanin hyväntekomanifestin inspiroimana vertailtiin pikaisesti omia ammattietiikoita: kaikki voivat allekirjoittaa “älä duunaa mitään paskaa niin ei tuu mitään paskaa”, mutta miten tämä näkyy käytännössä? Opiskeluaikana on helppo olla kirkasotsainen, mutta jännittää, milloin ensimmäinen arvovalinta tulee työelämässä eteen, ja miten silloin voi toimia. Anni korosti Brave New Alpsin tekstin hengessä, että alan eettisyyden kannattelu ei voi olla erillisten, prekarisaatiossa rämpivien designer-yksilöiden vastuulla, vaan poliittinen systeemi vaatii laajempaa muutosta. Suunnittelijat voivat vaikuttaa myös sen kautta, _miten_ he työskentelevät. Voi yhdessä yrittää  sitoutua tekemään töitä vain inhimillisinä työaikoina tai kokeilla osa-aikaista työviikkoa samalla, kun viljelee itse omat lehtikaalinsa.