Digitaalinen liiketoiminta
Digitaalisuus on tullut jäädäkseen yritysten liiketoimintaan niin kansallisesti kuin globaalisti, muodostuen näin yhdeksi merkittävimmäksi yrityksen elinehdoksi. Sen avulla voidaan saavuttaa kasvua, kustannussäästöjä ja menestystä.
Digitaalisuus voi tuottaa hyötyä yrityksille ja organisaatioille kolmella tavalla: (Lähde: accenture-digital-business-study-fn.pdf, www.accenture.com)
Digitaalisilla myyntikanavilla
Operaatioiden ja prosessien automatisoinnilla
Uudella digitaalisella liiketoiminnalla
Digitaalisilla myyntikanavilla haetaan kasvua tuomalla palvelutarjoama laajemmin ja lähemmäksi uusia ja nykyisiä asiakkaita. Tavoitteena on tarjota helppoa ostamista ja ylivertaista asiakaskokemusta.
Taustaprosessien automatisoinnilla tavoitellaan kustannussäästöjä ja tehokkuuden kasvua. Toimintoja asiakkaan valintojen ja hankintapäätösten taustalla tehostetaan henkilösidonnaisista manuaaliprosesseista automaattisiksi.
Suurimman hyödyn katsotaan kuitenkin syntyvän silloin kun yritys onnistuu luomaan ja tuomaan markkinoille kokonaan uutta digitaalista liiketoimintaa.
Mutta onko digitaalisuus vain mahdollisuus?
Perinteiset valtioiden rajat poistuvat ja uusia asiakasryhmiä tulee yritysten ulottuville - liiketoiminnan kansainvälistyminen on helpompaa kuin aikaisemmin. Elämme kuitenkin vielä murroksessa ja tulevaisuutta on vaikea ennustaa.
Digiverotus saattaa hidastaa kansainvälistymistä. Yli 20 maassa on otettu tai ollaan ottamassa käyttöön ulkomaisia yrityksiä koskevia digiveroja. Tästä syntyy yrityksille haitallista kaksinkertaista verotusta. Esimerkiksi yhdysvaltalaiset teknologiajätit ovat närkästyneet Ranskassa käyttöön otetusta digiverosta, joka on suuruudeltaan kolme prosenttia.
OECD pyrkii tekemään jo tämän vuoden loppuun mennessä luonnoksen kansainvälisen yritysverojen sääntöjen perustavanlaatuisesta muutoksesta ja verotulojen uudelleenjaosta maailmassa. (Lähde HS 23.10)
Digiverotuksen lisäksi hidastavana tekijänä on eri valtioiden tapa käsitellä digidataa. Valtiot ovat vielä eri tasoilla digimaailmassa. Toiset ovat ottaneet sen käyttöön mahdollisimman tehokkaasti ja vievät tätä eteenpäin kaikilla sektoreilla. Suomi esimerkiksi kuuluu tähän ryhmään.
Sitten on maita, jotka haluavat valvoa, mitä tietoa kansalaiset voivat digimaailmassa käyttää. Heillä on tiukat rajat myös digivirralle. Näitä maita ovat tiedotusvälineistä saadun tiedon mukaan ainakin Venäjä, Kiina ja Pohjois-Korea.
Kolmantena ryhmänä on maat, jotka eivät vielä ole infransa kehityksen osalta sillä tasolla, että digimaailma olisi käytettävissä muun maailman tavoin. Näitä maita on oletettavasti ainakin Afrikan mantereella.
Kohti haasteita digitalisoinnin matkamme käy
Digimarkkinat ovat isot ja mahdollistavat uuden liiketoiminnan syntymisen sekä nykyisten liiketoimintojen innovoinnin digitaalisempaan muotoon. Jos aikoinaan teollisen toiminnan koneellistaminen oli mullistavaa, on digitalisointi ja robotiikan lisääntyminen kaikilla aloilla yhtä mullistavaa yhteiskunnan ja maailman liiketoiminnan näkökulmasta. Melkeinpä mitä vaan voidaan digitalisoida. Jopa vanhusten kanssa seurustelua ja liikuntatuokioita vetää robotti. Ei kai kukaan tätä olisi uskonut tapahtuvaksi kymmenen vuotta sitten.
Monella alalla digitalisointi on osoittautunut erittäin hyväksi asiaksi, ja sitä kautta kuluttajat ovat saaneet arkeensa paljon helpottavia asioita.
Haasteita on kuitenkin vielä edessä. On joukko ihmisiä, jotka eivät kykene käyttämään digitaalisia palveluita, ja heidän auttamisekseen on tehtävä paljon töitä. Palvelu saatetaan tehdä ensin ja sitten huomataan, ettei se ehkä käykään kaikille. Ollaan jo suunnitteluvaiheessa liian myöhään liikkeellä. Esimerkiksi Kanta.fi -palvelu, josta löytyvät lääkärikäyntitiedot ja reseptit, on suunniteltu käytettäväksi pankki- tai mobiilitunnuksilla. Alaikäisten vanhemmilla on oikeus nähdä lastensa asiat, mutta jos olet täysi-ikäinen edunvalvottava ja sinulle ei voi antaa mobiilitunnuksia, et pysty valtuuttamaan toista katsomaan asioitasi. Et siis pääse ohjelmaan katsomaan omia tietojasi millään tavalla.
Toivottavasti myös yritysten liiketoiminnan digitalisaation kehittäjät heräisivät ymmärtämään vielä edessä olevia ongelmia myös pienempien ryhmien osalta, jotta meille ei syntyisi uutta luokkaa, joka jää yhteiskunnan palveluiden ulkopuolelle.
Digitaalisen liiketoiminnan strategia
Yrityksellä on muutamia eri vaihtoehtoja hyödyntää digitaalisia teknologioita liiketoimintansa kehittämisessä.
Yksi niistä on nykyisen liiketoiminnan säilyttäminen, missä siirrytään tarjoamaan verkkopalveluita olemassa olevan liiketoiminnan lisäksi, mutta ydinliiketoiminta pysyy ennallaan.
Toiseksi yritys voi haluta kasvaa ja lisätä asiakasmäärää digitaalisen liiketoiminnan avulla. Tällöin yrityksen on otettava käyttöön työkaluja liittyen asiakkuuksien hallintaan tai vaikkapa pilvipalvelut tehostamaan yrityksen sisäisiä toimintoja.
Kolmantena esimerkkinä täysin uudet digitaaliset liiketoimintakokonaisuudet, mitkä yritys voisi integroida olemassa olevaan liiketoimintamalliin. Tämä vaatii innovointia ja luovia kokeiluja uusien prosessien synnyttämisessä. Yrityksen on mahdollista verkostoitumalla toisten jo digitaalista liiketoimintaa harjoittavien yritysten kanssa hankkia synergiaetuja omaan toimintaansa.
Tavoite ja suunta ovat tärkeitä, koska erilaisia uusia teknologioita ja tuotteita on paljon. Organisaatio hassaa helposti resurssinsa turhaan, jos erilaisia ratkaisuja lähdetään kokeilemaan ilman selkeää käsitystä siitä, vievätkö ne kohti tavoitetta vai eivät.
(https://niklaswallenius.fi/digitalisaatio/nain-laaditaan-digistrategia/)
Kuvio 1. Lähde: Statista, 2019, https://www-statista-com.ezproxy.haaga-helia.fi/statistics/881848/digitalization-state-in-smes-in-finland/
Ohessa PK-yritysten digitaalisuuden tilaa selvittäneen kyselyn tulokset. Suurin osa vastaajista kokee digitalisaation parantaneen yrityksensä tilaus- ja toimitusketjua, tuotantoa ja käyttäjäkokemusta. Esineiden internetin, massadatan ja analytiikan hyödyntäminen on kuitenkin harvinaista, joten hyödyntämätöntä potentiaalia on vielä olemassa. Mitä enemmän analysoitavaa dataa yrityksillä on päätöstensä tueksi, sitä todennäköisemmin toivottu strateginen päämäärä olisi mahdollista saavuttaa.
Kirjoittajat: Sari Björkenheim, Antti Pynttäri, Tuire Parkkonen, Samu Skinnari, Hanna Ainali
