Suuret ja vähän vielä suuremmat tietomassat ovat nykypäivää. Nämä ovat avoin data sekä big data. Mitä ne ovat ja mihin niitä käytetään? Kuka kerää tietoa ja minne? Kuinka yritykset voivat hyödyntää jo olemassa olevaa dataa?

Big data

Erittäin suurta järjestelemätöntä tietomassaa kutsutaan big dataksi. Se lisääntyy jatkuvasti keräämällä tietomassoja. Big data on todella suuri, jopa massiivinen tietomäärä mitä ei yleisesti pystytä käsittelemään käytössä olevilla laitteistoilla tai ohjelmistoilla ilman, että siihen menisi tolkuttomasti aikaa. Big dataa saatetaan käyttää monessa eri paikassa yhtä aikaa. Yleensä big dataa tuottaa jokin laite automaattisesti ja sitä kerätään ilman suunnitelmaa sen käyttötarkoituksesta. Monimutkaista eikö vain?

Avoin data

Avoin data on puolestaan kaikkien saatavilla olevaa dataa, joka on avattu rakenteisessa muodossa. Se on myös ilmaista. Kuka tuottaa avointa dataa?  Sitä tuottaa organisaatiot, julkishallinto tai yritykset tai se voi myös olla niille kertynyttä tietoa. Esimerkiksi kaupungilla on paljon tietoa väestöennusteista, ilmanlaadusta tai liikenne melusta. Avoimen datan ansioista tietoa voi hyödyntää kuka tahansa sitä tarvitseva.

Sovellukset

Keltapyörä sovellus käyttää avointa dataa siihen, että se voi kertoa käyttäjälleen mistä saa lähimmän kaupunkipyörän noudettua. Sovellus myös kertoo pyörien lukumäärän kyseisellä pyöräasemalla. Sovellus on todella hyödyllinen kaupunkipyörien käyttäjille, koska välillä lähimmät asemat ovat tyhjän ja näin ollen käyttäjä osaa automaattisesti suuntaamaan asemalle mistä löytyy vapaita pyöriä.

Meriopas sovellus tarjoaa veneilijöille paljon hyödyllistä tietoa. Sovelluksesta voi katsoa mielenkiintoiset vierailukohteet veneilyreitin varrella. Sieltä voi myös katsoa lähimmät vierasvenesatamat. Sovellus tarjoaa myös säätä, sinileväesiintymät sekä mahdolliset rajoitukset.

Avoimen datan hyödyntäminen yrityksissä

Avoimesta datasta löytyy tietoa pääkaupunkiseudun tuottamasta yhdyskunta jätteen määrästä sekä laadusta. Esimerkiksi jäteyhtiöt pystyvät kehittämään toimintaansa määrien sekä laadun tiedon perusteella. He pystyvät tarjoamaan tarvittavia lajittelu vaihtoehtoja sekä keskittämään resurssit tarvittaviin kuljetusmäärin sekä kalustoon.

Yhteenveto

Lopuksi voi todeta, että varsinkin big data on vielä tulossa tulevaisuudessaan arvoonsa. Vielä ei kunnolla edes tiedetä mihin kaikkea olemassa olevaa tietomäärää voidaan käyttää. Tulevaisuuden tietokoneet mahdollistavat big datan analysoinnin nopeammin. Avoimesta datasta voi taas sanoa, että se on hyödyllistä dataa kaikille sitä tarvitseville. Yritykset sekä yksityishenkilöt pystyvät hyödyntämään julkishallinon ohella saatavilla olevia tieoja toimintansa kehittämiseen ja uusien ideoiden luomiseen. Vieläkin aika sekavaa, eikö vain?

 Lähteet:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/06/28/mita-sinun-pitaisi-tietaa-big-datasta-datanlouhinnasta-ja-datafuusiosta

https://www.talouselama.fi/kumppaniblogit/big-data-muuttaa-maailmaa/6e3988d0-e07e-35ea-b52c-dc3e31a91394

https://hri.fi/fi/ohjeet/mita-on-avoin-data/

https://hri.fi/fi/

Mitä on avoin data?

Avoindata.fi -sivuston mukaan avoin data on julkishallinnon, organisaatioiden tai yritysten tuottamaa tai niille kertynyttä julkista koneluettavaa tietoa, jota voivat kaikki vapaasti käyttää ja hyödyntää, kunhan mainitsee aineiston alkuperäisen lähteen. Avoin data sisältää tilastoja, taloustietoja, karttoja, kuvia, videotallenteita ja 3D - malleja. Avoindata.fi - verkkopalvelusta löytää ministeriöiden, virastojen, valtion laitosten, maakuntien, kuntien, yritysten, yhdistysten ja yksityishenkilöiden julkaisemia tietoaineistoja. Tietoaineistojen sisällöstä vastaa aineiston julkaisija. Avoin data eroaa julkisesta tiedosta siten, että julkinen tieto on kaikkien luettavissa, kun taas avoimen datan tietoja kansalaiset ja yritykset voivat käyttää omiin tarkoituksiinsa tasavertaisesti julkishallinnon kanssa. 

Mitä on Big Data?

Tietoyhteiskunnankehittämiskeskuksen eli TIEKE:n verkkosivuilta löytyy Big Data Forum Finland (BiFF)- sivusto. Sen mukaan Big Data koostuu tiedosta, jota kerätään lähes joka paikassa missä ihmisten tekemiset ja erilaiset, pääasiallisesti sähköiset, järjestelmät kohtaavat. Big Dataa kuvataan yleisesti kolmella V:llä: Volume, Velocity ja Variety. Termä Big Data käytetään kuvaamaan sekä kerättyä ja tallennettua tiedon määrää, että tiedon käsittelytapaa ja hyödyntämistä. Tietomassaa prosessoidaan, analysoidaan sekä visualisoidaan, jotta siitä saadaan hyödynnettävää informaatiota esimerkiksi johtamisen ja liiketoiminnan suunnittelun apuvälineeksi. 

Fyysiset älylaitteet keräävät tietoa ja aistivat ympäristöä sensorien avulla. Internetin avulla nämä älylaitteet yhdistetään kotiverkkoon tai yrityksen verkkoon. Verkkoon yhdistyneet laitteet muodostavat esineiden internetin eli IoT:n (Internet of Things). Näiden laitteiden avulla kerätyn tiedon määrä kasvaa koko ajan laitteiden määrän ja käytön lisääntyessä kiihtyvällä tahdilla. Alla iotfinland.net-sivustolta  kopioimani kuva, joka näyttää IOT-laitteiden määrän kasvuennusteen vuoteen 2020 mennessä. IOT on yksi monista lähteistä, joista Big Data syntyy. 

Kuva: iotfinland.net

Suomessa valtioneuvosto on julkaissut periaatepäätöksen datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa (19.5.2016) Valtioneuvoston Big Data strategian tavoitteena on auttaa yksilöitä, yrityksiä, hallintoelimiä ja tutkimuslaitoksia tiedostamaan datatalouden luomat mahdollisuudet. Valtioneuvosto uskoo, että datatalouden hyödyntäminen ja eri toimijoiden välinen yhteistyö luo kasvumahdollisuuksia suomalaiselle liiketoiminnalle ja elinkeinoelämälle. 

Myös EU:ssa tehdään toimia Big Datan hyödyntämisen mahdollistamiseksi. Data on listattu yhdeksi tämän päivän yritysten tärkeimmistä resursseista taloudellisten ja henkilöstöresurssien lisäksi.

Helsinki Region Infoshare –palvelu kokoaa pääkaupunkisudun avointa dataa. Sivustolla on listattuna sovelluksia, jotka hyödyntävät sitä. Alla esimerkkinä Adfore Technologies Oy:n 26.6.2018 julkaisema Tässä.fi – sovellus ja Markus Valon 11.10.2018 julkaisema Signe Branderin Helsinki - sovellus.  

Tässä.fi- sovelluksen kautta saa ajankohtaista tietoa mm. tapahtumista, tarjouksista, toimipisteistä, aukioloajoista, liikenteestä ja säästä. Latasin sovelluksen puhelimeeni sovelluskaupasta ja sovellus löytää hyvin kotini läheltä yllä mainittuja palveluita, reittihaku toimii. Mutta jostain syystä, vaikka valitsin lähimmät palvelut, sekaan tulee ilmoituksia Kokkolasta, Seinäjoelta ja Porvoosta. Pienistä bugeista huolimatta hyvä sovellus ja käytön myötä räätälöityy omia tarpeita vastaavaksi.

Kuva: hri.fi

Signe Branderin Helsinki -sovellus näyttää 50 Signe Branderin valokuvaa (n. 1900-1910) vuoden 1900 opaskartalle sijoitettuina. Erittäin mielenkiintoinen ja hyvin toteutettu. Kertoo paljon Helsingin historiasta, suosittelen tutustumaan. 

Kuva: hri.fi

Dataa voidaan hyödyntää liiketoiminnassa monin eri tavoin. Joulusesonki esimerkiksi aiheuttaa myyntipiikin monilla kaupan eri aloilla. Kauppa voi hyödyntää edellisen joulusesongin aikana kerättyä dataa. Analysoidaan oliko tavaraa liikaa vai loppuivatko tuotteet kesken. Analyysin perusteella voidaan muuttaa tulevan sesongin määriä suuntaan tai toiseen. Kun tieto jaetaan teollisuuden kanssa, voidaan kaikkien toimijoiden resurssit hyödyntää paremmin.

Tuotteiden valmistajat hyötyvät siitä, jos asiakkaat rekisteröivät ostamansa laitteet valmistajan nettisivuille. Riippuen siitä kuinka tarkkaa tietoa valmistaja kerää tai kuinka moni kuluttaja tuotteensa rekisteröi, saa valmistaja käyttöönsä liiketoimintaansa hyödyntävää tietoa. Esimerkiksi markkinoinnissa hyödynnettäviä demograafisia ja maantieteellisiä tekijöitä. Säännöllinen ja systemaattinen rekisteröinti antaa valmistajalle tietoa myös asiakkaan käyttäytymisestä, merkkiuskollisuudesta, tuotteen haluttavuudesta, tuotteen kiertonopeudesta tai tuotteen huoltotarpeesta.

Älylaitteet muodostavat automaattisesti yhteyden valmistajaan, jakavat tietoa ja hakevat päivityksiä. Sosiaalisen median kanavat omissa ehdoissaan määrittelevät omistusoikeudet käyttäjien lataamaan tietoon. 

Dataa on ja se on merkittävä resurssi. 

Viikonlopun runtelemia aivosynapseja sytyttelee tällä kertaa avoin data ja Big Data (konsulttipiireissä nykyisin vain data). Tuttuun tapaan heti alkuun avaan teille äidin pikku simasuille kirjoituksessa käsiteltävät termit eli esittelen muiden mielipiteitä kylmän rauhallisesti ominani. Loppusilauksen kirjoitukselleni antaa avointa dataa taitavasti alustassaan hyödyntävä suomalainen kasvuyritys nimeltään Vainu. Turvavyöt kiinni!

Big datalla viitataan suuriin järjestelemättömiin, jatkuvasti lisääntyviin tietomassoihin, joita kerätään, säilytetään, jaetaan, analysoidaan ja etsitään. Big Datan konkreettinen määritteleminen on melko hankalaa, kuten edeltävästä lausehirviöstä voitte päätellä, eikä sillä ole vakiintunutta yksiselitteistä määritelmää. Big Dataa kuitenkin yhdistää kolme tunnusomaista piirrettä, jotka ovat:

Määrä (volume), suuren datamäärän johdosta se ei ole käytettävissä yleisesti käytössä olevilla laiteilla järkevässä ajassa

Nopeus (velocity), dataa kertyy eri muodossa monista eri lähteistä ja se kasaantuu sekä muuttuu nopeasti

Monimuotoisuus (variety), datalla ei ole välttämättä mitään selkeää rakennetta, minkä vuoksi sen analysointi sellaisena on erittäin vaikeaa

Avoimella datalla viitataan julkiseen vapaasti ja maksuttomasti hyödynnettävään tietoon, jota tuottavat muun muassa julkishallinto, organisaatiot ja yritykset. On kuitenkin hyvä erottaa julkinen tieto ja avoin julkinen tieto, eli avoin data. Avoin data eroaa julkisesta tiedosta siten, että avointa dataa voivat yritykset ja kansalaiset käyttää omiin tarkoituksiinsa tasavertaisesti julkishallinnon kanssa. Puolestaan kaikkea julkista tietoa ei saa käyttää vapaasti ja maksuttomasti omiin tarkoitusperiin. Esimerkiksi verkkojulkaisun maksullisia uutisia ei saa käyttää vapaasti, vaikka ne ovat julkista tietoa. Toisin sanoen kaikki avoin data on julkista tietoa, mutta kaikki julkinen tieto ei ole avointa dataa.

Avoimeen dataan liittyy 4 pääperiaatetta, jotka ovat:

Julkisuus; dataa käyttäessä kenenkään yksityisyydensuoja tai turvallisuus ei saa vaarantua. Datan on siis oltava julkista tietoa

Koneluottavuus; data on esitetty sellaisessa muodossa, että sitä on helppo käsitellä erilaisilla tietokoneohjelmistoilla

Uudelleenkäytön sallivat lisenssiehdot; käyttöehdoissa lukee selkeästi, että datan luoja sallii aineiston uudelleenkäytön

Maksuttomuus; dataa voidaan käyttää maksuttomasti, mikä vähentää datan käyttöön liittyviä kuluja ja mahdollistaa erilaiset datan hyödyntämiseen liittyvät kokeilut

Pitkän ja puuduttavan terminologian jälkeen pääsemmekin konkreettiseen esimerkkiin siitä (yleisön pyynnöstä, siis hieman lisää dataohjautuvaa myyntiterminologiaa), kuinka avointa dataa hyödyntämällä voit viedä yrityksesi Nordic Startup Awardseissa kahdessa eri kategoriassa ykköspalkintopallille. Näin on toiminut kasvuraketti nimeltään Vainu, jonka luoman cloud-pohjaisen alustan avulla yrityksien perinteinen myyntiliidien prospektointi on jäänyt historiaan. Vainun platformin idea on muuttaa epäjärjestelmällistä avointa dataa asiakasyrityksille myyntiliideiksi. Vainu hyödyntää yli 108 miljoonan yrityksen yritystietokantaa ja avoimen datan lähteistä kerättyä yritysdataa, joka koneoppimisalgoritmien avulla muodostetaan yrityksille ajantasaisiksi myyntiliideiksi. Vainu luo lisäarvoa yritykselle tästä syystä muun muassa ajansäästön, paremman hit raten ja lisämyynnin merkeissä, koska alusta tekee prospektoinnin asiakasyrityksen puolesta ja itse yritys voi keskittyä pelkästään myyntiin.

DISCLAIMER: Allekirjoittanut pelaa jalkapalloa samassa joukkueessa Vainun CEO:n, Client Managerin ja Head of Real-Time Salesin kanssa.

Lähteet:

https://www.sovelto.fi/ratkaisut/ict-ja-uudet-teknologiat/big-data/

https://hri.fi/fi/ohjeet/mita-on-avoin-data/

https://product.vainu.io/fi/

Avoin data, big data. Kaksi käsitettä, joista nykyään kuulee puhuttavan, mutta joiden merkitys on monelle meistä epäselvä. Mitä ne ovat ja miten niitä voi hyödyntää?

Lyhyesti sanoen voisi sanoa, että avoin data on ”julkishallinnolle, organisaatioille, yrityksille tai yksityishenkilöille kertynyttä tietoa, joka on avattu organisaation ulkopuolisillekin vapaasti ja maksutta hyödynnettäväksi.” Julkishallinnon datan avaamisessa on kyse siitä, että pyritään lisäämään esimerkiksi julkisen sektorin ja kansalaisten vuorovaikutusta yhteiskunnallisen hyvän lisäämiseksi. Esimerkkejä avoimesta datasta voivat olla mm. erilaiset kartat, kuvat tai videotallenteet.

Big data puolestaan tarkoittaa ”erittäin suurten, järjestelemättömien, jatkuvasti lisääntyvien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia sekä esittämistä tilastotiedettä ja tietotekniikkaa hyödyntäen.” Aikamoinen sanahirviö lauseeksi, mutta kaikessa yksinkertaisuudessaan big datan voi sanoa tarkoittavan kaikenlaisia massiivisia datamääriä, joita ei voi käsitellä perinteisin datanhallintatavoin. Big datan lähteitä syntyy useilla eri aloilla, mutta esimerkkeinä voi antaa vaikkapa internetsivustojen lokitiedot tai sosiaalisen median sisällön. Melkoiset datamäärät kyseessä siis.

Avoimen datan osuus big datasta (ja kaikesta muusta datasta)

Mistä avointa dataa löytyy – miten voimme käyttää sitä?

Helsinki Region Infoshare -sivustolta löytyy meille pääkaupunkiseudun avointa dataa hyödynnettäväksi. Sivustolla on listattuna parisensataa sovellusta, jotka hyödyntävät avointa dataa. Sovellusten joukosta löytyy kaikennäköisiä viritelmiä. Osalla on hyvinkin yksinkertainen tarkoitus, kuten esimerkiksi WiFi Helsinki – sovellus, jolla voi hakea lähimmän avoimen ja ilmaisen langattoman verkon Helsingissä. Löytyy myös monia eri julkisen liikenteen reittioppaita, kuten TrafficSense. Osa sovelluksista on myös mahdollisesti hieman vähemmän hyödyllisiä, ainakin valtaosalle meistä. Hyvä esimerkki tällaisesta sovelluksesta on Oulunkylä 2030 -sovellus, joka näyttää 3D-mallien avulla, miltä Oulunkylän keskusta saattaisi näyttää reilun kymmenen vuoden päästä. Vaikka osa sovelluksista saattaakin tuntua turhilta, täytyy kuitenkin muistaa, että jokaiselle niistä löytyy kuitenkin käyttäjänsä, eikä yksikään HRI-sovelluksista varmasti turha ole.

Miten Väestöliitto voisi hyödyntää avointa dataa?

Hei taas! Nyt käsitellään termiä Avoin data ja selvitetään kuinka sitä voitaisiin hyödyntää yrityksissä toimintaansa kehittäen. Ensiksi käydään lyhyesti läpi, mitä tarkoittaa Big Data.

Mitä tarkoittaa Big Data?

Big Datan määritelmä ei ole täysin yksiselitteinen tai vakiintunut, mutta on olemassa tiettyjä tunnusomaisia piirteitä, joita big dataan tyypillisesti liitetään. Usein big dataan liitetään kolme määrettä: määrä (volume), nopeus (velocity) ja monimuotoisuus (variety). Käytännössä tämä tarkoittaa seuraavia:

Määrä: Datamäärän johdosta se ei ole käytettävissä yleisesti käytössä olevilla laitteilla ja ohjelmistoilla järkevässä ajassa.

Nopeus: Dataa kertyy monista lähteistä eri muodoissa, usein automaattisesti kerättynä, ja se kasaantuu ja/tai muuttuu nopeasti.

Monimuotoisuus: Datalla ei välttämättä ole lainkaan rakennetta tai se on vain löyhästi määritelty, minkä johdosta sen analysointi sellaisenaan on hankalaa.

Big Dataa on oikeastaan kaikki, mitä verkosta löytyy ja mitä sinne on ladattu. Jokaikinen lähetetty sähköposti, nettiin ladattu kuva, kaikki nettisivut yms. 

Mitä tarkoittaa avoin data?

Avoin data on dataa, jota voi käyttää kuka tahansa ilmaiseksi missä tahansa  - myös kaupallisiin tarkoituksiin. Avoin data ja julkinen data eivät ole sama asia. 

Hri.fi kertoo sivuillaan avoimen datan periaatteisiin kuuluvan, että se on julkista, koneluettavassa muodossa ja maksutta uudelleen käytettävissä.   

1. Julkista

Datan täytyy olla julkista tietoa, jotta se voitaisiin avata. Kenenkään yksityisyydensuoja tai yleinen turvallisuus ei saa vaarantua dataa avattaessa. Data saa sisältää esimerkiksi henkilötietoja tai liikesalaisuuksia.

2. Koneluettavassa muodossa

Datan täytyy olla avattu sellaisessa muodossa, että sitä on helppo käsitellä tietokoneohjelmistoilla. Helppoa on lukea esim. PDF-dokumenteissa tai HTML-sivuilla olevaa tietoa, mutta ohjelmallisesti sitä on vaikeaa lukea. Datan koneelliseen tarkasteluun sekä hyödyntämiseen sopivat esim. CSV-, XML- tai XLS-muodot.

3. Lisensioitu

Datan luoja on sallinut aineiston uudelleenkäytön ja kertoo sen selkeästi käyttöehdoissa, jotka löytyvät datan yhteydestä. Käyttöoikeuksien selvittäminen voi olla useasti niin työlästä, että datan hyödyntämisestä luovutaan.

4. Maksutonta

Dataa saa käyttää maksutta. Maksuttomuus helpottaa erityisesti ensikosketuksen saamista dataan. Se antaa mahdollisuuden datan hyödyntämiseen liittyvät kokeilut ilman budjettibyrokratiaa.

Kuinka yritykset voisivat hyödyntää avointa dataa toimintansa kehittämiseen?

Yritykset voisivat hyödyntää avointa dataa mm. tilastokeskuksesta löytyvillä aineistoilla. Heiltä saattaa löytyä arvokkaita ajankohtaisia tutkimuksia yrityksen menestykseen liittyen yms. Kun hyödynnetään avointa dataa, säästetään aikaa ja vaivaa ja samalla rahaa (avoimen datan käyttäminen ja etsiminen kun on ilmaista!). 

Tutustuin www.hri.fi sivustoon (sivusto kokoaa yhteen pääkaupunkiseudun avoimen datan) ja tutkin heidän sovelluksiaan. Avointa dataa sovelluksissa hyödynnetään ja käytetään paljon liikenteeseen liittyen. Löytyy mm. pysäköintimäärät Helsingissä, Helsinki Traffic Forecast, Pääkaupunkiseudun liikennevalot sekä Cycling in Helsinki ja Pyöräilijämäärät Helsingissä. 

Pysäköintifirmat voisivat käyttää sivuston sovellusten avointa dataa mm. suunnittelemalla lisää parkkipaikkoja. Uskon myös, että esim. Alepa vuokrapyörien suunnittelemisvaiheessa on käytetty samankaltaista avointa dataa ellei juuri kyseisen sivuston dataa, kun ollaan mietitty minne kaikkialle näitä pyöräpisteitä sijoitettaisiin. 

Lähteet:

https://www.sovelto.fi/ratkaisut/ict-ja-uudet-teknologiat/big-data/

https://hri.fi/fi/ohjeet/mita-on-avoin-data/

https://www.databusiness.fi/fi/avoindata/

Termille Big Data sanotaan olevan yhtä monta määritelmää kuin on määrittelijöitäkin. Pääpiirteissään Big Datassa on kuitenkin kyse suurista, automaattisesti kertyvistä datamääristä, joiden käsittely sellaisenaan on hankalaa. Se sisältää kuitenkin valtavan paljon hyödyllistä tietoa, kun sen vain saadaan jalostettua sopivilla analysointityökaluilla hyödylliseen muotoon. 

Avoin data on yrityksille kertynyttä tai yritysten, organisaatioiden tai julkishallinnon tuottamaa julkista tietoa, joka on avattu vapaasti kaikkien hyödynnettäväksi. Aineistot voivat olla tilastoja, taloustietoja, karttoja ja niin edelleen.  Avoin data on myös Big Dataa, mutta ero on siinä, että avoin data on vapaasti kaikkien saatavilla ja käytettävissä, kunhan muistaa mainita datan lähteen (Helsinki Region Infoshare). Avoin data on eri asia, kuin julkinen tieto. Julkinen tieto on kansalaisten luettavissa esimerkiksi nettisivuilla, mutta avoin julkinen tieto, eli avoin data, on kansalaisten käytettävissä vapaasti omiin tarkoituksiin. Avoin data tai Big Data ei ole sellaisenaan luettavissa, vaan se vaatii tiedon käsittelyä, lajittelua ja analysointia. (Helsinki Region Infoshare) Helsinki Region Infoshare (HRI) määrittelee sivuillaan kriteerit avoimelle datalle: Datan on oltava julkista tietoa. Kenenkään yksityisyyden suoja ei saa vaarantua – datassa ei saa olla henkilötietoja tai liikesalaisuuksia. Data on oltava koneluettavassa muodossa. Datan avaajan on sallittava aineiston uudelleen käyttö ja kerrottava se lisenssiehdoissa ja lisäksi datan on oltava maksutonta. 

Tässä blogikirjoituksessa avaan käsitteitä big data ja avoin data. Big data terminä ei ole täysin yksiselitteinen ja sille onkin paljon määritelmiä. Tietyt piirteet ja selitteet pyörivät kuitenkin termin ympärillä. Dataa on nykyisin kaikkialla ja sitä syntyy jatkuvasti lisää. Big dataa voisi kuvailla suureksi määräksi dataa, joka syntyy eri lähteistä ilman tarkkaa rakennetta ja muotoa. Tarkkaa selitettä big datalle ei siis vielä ole kehitetty vaan kyse on laajasti käsitteestä, jolla on tiettyjä tunnusomaisia piirteitä. Big dataa hyödynnetään kuitenkin laajasti digitaalisessa liiketoiminnassa. Sitä voidaan käyttää mm. markkinointiin, tuotekehittämiseen, tuotteiden parantamiseen, tuotantoprosessien hallinnassa ja sitä voidaan ostaa ja myydä.

Avoin data on eri organisaatioiden, esimerkiksi valtion, kuntien tai yritysten, tuottamaa avointa dataa. Avoimen datan periaatteisiin kuuluu, että se on kaikkien käytettävissä, koneellisesti käsiteltävässä muodossa ja ilmaista. Avointa dataa voivat olla kartat, tilastot, kuvat ja talousraportit. Avointa dataa on mahdollista hyödyntää liiketoimintaan ja sen käyttäminen on muutenkin helppoa ja kaiken lisäksi ilmaista.

http://www.hri.fi/ sivulta löytyy pääkaupunkiseudun kuntien tuottamaa avointa dataa. Data on käytettävissä kaikille sitä haluaville ja avoimen datan periaatteiden mukaan myös ilmaista. Tutustuin sivulta löytyviin sovelluksiin, jotka hyödyntävät avointa dataa. Suurin osa sovelluksista liittyy mm. liikenteeseen, rakentamiseen ja asumiseen. Kaupallisia sovelluksia ei juurikaan löytynyt. Esittelen seuraavaksi muutaman sovelluksen, jotka käyttävät avointa dataa. Valitsin Satokartan ja Parkmanin, koska olin kuullut molemmista ja halusin perehtyä paremmin, kuinka kyseiset sovellukset toimivat ja miten ne käyttävät avointa dataa.

Satokartta on sovellus, josta löytyy Helsingin julkiset ruokapuut ja –pensaat. Ideana on, että kaupunkilaiset voivat hyödyntää yhteisiä puita ja pensaita. Kuka tahansa pystyy lisäämään tietoja kartalle.

Avoin data on tiedonjanoisen ystävä

Avoimella datalla tarkoitetaan avointa julkista tietoa, jota tarjotaan ilmaiseksi yleiseen ja yksityiseen käyttöön.

Valtio, kaupungit ja julkisyhteisöt keräävät ja tuottavat runsaasti tietoa. Helsinki region infoshare on jakanut jo vuodesta 2011 avoimena datana tietoa, joka ennen oli vain tarjolla sisäiseen käyttöön. Nyt hri jakaa noin 12 eri kategoriaan kertynyttä tietoa. Esim. kiinteistöihin, rakentamiseen, asumiseen, liikenteeseen, karttoihin ja paikkatietoihin liittyviä uusimpia tietoja voi hakea sivustolta.

Tällaista avointa dataa yritys voi käyttää hyväkseen kartoittaessaan esim.sijaintia uudelle myymälälleen. Datan kautta yritys saa selville, missä ihmiset liikkuvat tiettyihin vuorokauden aikoihin, tietoa pyöräilijämääristä, HSL:n joukkoliikenteen risteyssolmut jne.

Big data sisältää koko roskapussin sisällön

Bid datalla tarkoitetaan järjestelemättömiä, isoja tietomääriä, jota tulee monista eri lähteistä ilman, että kukaan suunnitellusti kerää tietoja. Big dataan liittyy myös ajatus, että tietomäärää on niin paljon, että se ei ole käsiteltävissä nykyisillä laitteilla tai ohjelmilla.

Big dataa kertyy esim. erilaisten ohjelmien tai laitteiden käytöstä tai sosiaalisesta mediasta. Kaikista yksityiskohdista jää jokin merkki, esim. sisäänkirjautumisista, avatuista sivuista, klikkauksista jne. Tätä voi kutsua myös turhaksi dataksi, mutta myös sellaiseksi dataksi, joka liittyy yksityisyyden piiriin.

Pääseekö yksityisiin tietoihin joku käsiksi?

Big data sisältää siis myös yksityisyyteen liittyvää dataa. Huolestuneimmat kansalaiset parhaillaan keskustelevat, pitäisikö yksityishenkilöillä olla oikeus pyytää itseensä liittyvä data pois palveluntarjoajan hallusta. Tätä kutsutaan termillä Right to Erasure, ja asiasta on vireillä EU-lakialoite.

Big dataa vai pelkkää dataa?