Virtuaalivisio

Innovaatio, innovointi, innovatiivisuus, innovatiivinen...

Mutta mitä tämä sana ja sen alkuperä edes tarkoittaa?

Kotimaisten kielten keskuksen mukaan sanan innovaatio alkuperä on latinan kielen sanassa novus, joka tarkoittaa uutta. Siitä on johdettu verbi innovare, uudistaa. Substantiivi on ”innovatio”, eli uudistus.

Tilastokeskuksen käsitteiden mukaan innovaatio on yrityksen markkinoille olennaisesti parannettu tai kokonaan uusi tuote, tavara tai palvelu. Innovaation on oltava uusi sen kehittämän yrityksen kannalta.

Mikä ei ole innovaatio?

Se ei ole pelkästään keksintö tai idea. Se on asia mikä muuttaa kokonaan ajattelutavan vaikkapa jostain meille täysin tutusta asiasta. Innovaatioissa pitää olla aina mukana muutosvoima, jotain suuremman luokan uutta ajattelua tuotteen, palvelun tai tavaran kannalta. Innovaation tulee luoda jotain niin uutta, että kaikki muut saman alan toimijat tavoittelevat samaa ja unohtavat edeltävät tuotteet, palvelut tai tavarat. Innovointi on pidemmän ajan prosessia, eikä innovaatio yleensä ole ikinä yön yli keksitty keksintö. Se saattaa olla sitä joskus. Useimmin se kehittyy pikkuhiljaa ja askel askeleelta.

Mitä ajattelen innovaatioista ja innovoinnista?

Innovaatiot ovat mielestäni tärkeä osa liiketoimintamaailmaa. Ne vievät eteenpäin kehitystä ja luovat ankkureita, joihin muut yrittävät tarttua myös ja kehitys kulkee eteenpäin askeleittain. Jotkut onnistuvat, toiset eivät. Tämä luo kilpailua ja tehokkuutta yritysmaailmaan. Asiakkaat ja kuluttajat hyötyvät uusista innovaatioista, sekä myös isomman mittakaavan innovaatiot saattavat hyödyttää koko yhteiskuntaa tai jopa koko maailmaa. Usein suurein innovaation jälkeen tulee vakaampaa, eikä suuria innovaatioita tapahdu peräkkäin. Esimerkiksi älypuhelimien saapuminen markkinoille aloitti niiden valmistajien kilpavarustelun, mutta seuraavaa suurta innovaatioita ei ole vielä ilmestynyt. Kun puhelimet kokevat seuraavan radikaalin kehittymisen, se on taas uusi innovaatio. En kyllä osaa vielä itse veikata, mikä olisikaan the next big thing?

Mielestäni parhaiten tajuaa mikä on innovaatio, kun jonkun kehitysaskeleen jälkeen ei enää ole paluuta vanhaan. Luultavasti emme enää ikinä ostele DVD-levyjä, koska suoratoistopalvelut ovat niin iso osa arkeamme jo!

Innovointi edistää yhteistä hyvinvointia!

- Mete Tikka

Mitä on virtuaalitodellisuus?

Se on keinotekoinen ympäristö, joka on luotu tietokonesimulaation avulla. Se nojaa aistimuksiin, jotka simuloivat joko täysin kuvitteellista ympäristöä tai sitten todellista jo jossakin olevaa ympäristöä. Suurin osa virtuaalitodellisuusympäristöistä tukeutuvat visuaaliseen vaikutelmaan, jota ihminen havainnoi päähän ja silmille asetettavalla simulointilaitteella. Tämä virtuaalitodellisuuden voi myös luoda tietokoneen näytölle tai kuinka isolle näytölle vain. On yleistä myös lisäksi käyttää simuloitua äänimaailmaa tai liikeärsykkeitä.

Mihin sitä käytetään?

Virtuaalitodellisuusmaailmoja käytetään mm. multimediataiteessa, koulutussimulaattoreissa, virtuaalitodellisuusterapiasssa, kiinteistöjen esittelyissä ja suunnitteluissa sekä virtuaalisessa matkailussa, joka tulee luultavasti keräämään paljon suosiota tulevaisuudessa.

Mitä on lisätty todellisuus?

Se on näkymä, jota katsellaan läpikatseltavien näyttöjen (esim. silmä- tai aurinkolasien) kautta. Tähän näkymään on lisätty virtuaalisia grafiikoita ja elementtejä. Todelliseen ympäristöön on siis lisätty tietokoneella tuotettua infoa kuten ääntä, kuvaa, videota ja tekstiä. Jos olet nähnyt elokuvan Terminator, tiedät mistä puhun. Toivottavasti terminaattorit eivät yleisty katukuvassa, vaikka lisätty todellisuus tulee lisääntymään jo lähitulevaisuudessa. Lisättyä todellisuutta on vaiheittain kehitetty jo 50-luvulta asti.

Lisätyn todellisuuden määritelmä:

-          yhdistää todelliset ja virtuaaliset objektit todellisessa ympäristössä

-          toimii interaktiivisesti ja reaaliaikaisesti

-          kohdistaa todelliset ja virtuaaliset objektit toistensa kanssa

Miten näitä todellisuuksia voisi hyödyntää tulevaisuuden kaupankäynnissä?

Mielestäni molemmista vaihtoehdoista löytyy vahvaa potentiaalia kaupankäynnin ja liiketoiminnan näkökulmasta katsoen. Uusien maailmojen luominen ja niiden sisältämät mahdollisuudet ovat pelkkää plussaa kaupankäynnille. Loputtomat laajentumismahdollisuudet takaavat yrittäjien ja yrityksien mielenkiinnon ja sijoitukset näihin kohteisiin.

Itse voisin kuvitella kävellä kaupungilla perus aurinkolasit päällä ja nähdä samanaikaisesti lisättyä todellisuutta vaikkapa ravintoloiden kohdalla vapaista pöydistä, ruuhka-ajoista tai arvosteluista.

Elokuva- ja peliteollisuus toivottavasti sijoittavat kunnolla rahaa virtuaalitodellisuusympäristöihin, koska ainakin itse odotan pääseväni niiden avulla ihan toisiin maailmoihin poistumatta kuitenkaan turvalliselta kotisohvaltani. Vaatteiden sovittaminen virtuaalimaailmassa olisi varmasti myös aikaa säästävää. Eikä tarvitsisi höpistä myyjien kanssa pahemmin.

Ja mikä parasta, lasit ja laitteet ovat suoraan silmille asennettavia, joten tulevaisuuteen ennustetut älypuhelimista johtuvat niskaongelmat tulevat olemaan minimaalisia, koska sitten ei tarvitsekaan pitää päätä kokoajan alaspäin!

Lähteet:

Mikä tai kuka on yhteisömanageri? Ainakin se on aika suoraan käännetty englanninkielen sanoista community manager. Yhteisömanagerointi terminä meinaa jotakuinkin yhteisön paimentamiseksi eteenpäin ja sen johtamista kohti yhteistä tavoitetta.

Yhteisömanageri on työtittelinä melko uusi. Moni ei voi vielä kutsua itseänsä yhteisömanageriksi, mutta moni on jo sitä työpaikallansa, vaikka ei vielä oikeastaan sitä tajua. Esimerkiksi viestintäsuunnittelijat, digimarkkinoijat, sisältöspesialistit ja sosiaalisen median asiantuntijat yleisesti tekevät samalla myös yhteisömanagerointia työpaikoillansa.

Yhteisömanageri eli community manager saattaa myös tulla tunnetuksi toimistollaan nimellä yhteisöpäällikkö, verkkovastaava tai nettikätilö. Tärkein toimenkuva heille on avoimuus oppia uutta. Teknisten välineiden hallinta, sosiaalisen median taitaminen sekä sutjakat sosiaaliset ja viestinnälliset taidot täytyy osata läpikotaisin.

Aiempaa kokemusta käytetään apuna, kun yhteisömanageri luo omasta työstään omanlaista toimenkuvaa. Jatkuva oppiminen ja alan muutokset ovat oleellisia ja keskeisiä asioita community managerin toimessa. Palvelu, tuote, yritys, yhdistys, hanke tai muu toiminta muodostaa yhteisön, jota yhteisömanageri paimentaa. Hän on jatkuvassa vuorovaikutuksessa kyseisen yhteisön kanssa. Yleensä yhteisämanageri on palkattuna organisaatiossa, mutta hän voi myös olla vapaaehtoisena tai alihankittuna.

Usein hänen toimenkuvaan kuuluu koordinointia, joukkoistamista, verkostojen rakentamista, tapahtumien järjestämistä ja erilaisten tietovirtojen seuraamista. Community manager myös toimii työtekijöiden, yhteistyökumppaneiden, asiakkaiden ja yleisöjen rajapinnassa viestinnän avulla. Sisältöjen luominen, yhdisteleminen ja uuden kehittäminen itsenäisesti sisältyy myös työpäiviin. Ylläpito koskien yhteisöä ja sen toimintaa pidetään pystyssä yhteisön jäseniltä saadun palautteen avustamana.

Mikä rooli yhteisömanagerilla sitten on markkinoinnissa, asiakaspalvelussa ja tuotekehityksessä?

Mielestäni se rooli voisi olla aika lailla ohjaava ja konsultoiva. Ei ehkä lopullisten ratkaisujen tekeminen, vaan enemmänkin tekijöiden ohjaaminen siihen suuntaan missä ratkaisut ja päätökset lopulta tehdään. Olympiateeman mukaisesti yhteisömanageri on se kaveri kuka curlingissa harjaa sitä jäätä kuin viimeistä päivää!

Kävimme ryhmän kanssa läpi Lean Canvas -mallin merkitystä perjantaina 16.2.2018 ja opimme miten sitä voidaan soveltaa parhaiten oman innovaatioidean kiteyttämiseen. Kävimme lean canvas -mallia läpi kohta kohdalta ja rakensimme kokonaisuuden, josta löytyy kaikki tarvittavat pointit. Työskentely oli ajoittain haastavaa, koska meillä ei juurikaan ollut kokemusta kyseisen mallin tekemisestä. Netistä ja opettajalta saamien vinkkien perusteella lean canvaksemme lähti kuitenkin nopeaan nousuun ja saimme työtä tehtyä koko aamupäivän. Lounasaikaan mennessä päivän projekti alkoikin olemaan paketissa. Ryhmän dynamiikka ja työtaidot hioituivat paremmiksi kun jouduimme oikeasti tekemään kunnolla päätöksiä ja miettimään mitä kirjoitamme ylös. Oman innovaation kehittely ei ole aina helppoa, jos ideoita ja keksijöitä on monia. Tämän takia kuitenkin opimme tiimityöskentelystä taas lisää.

 Alle on avattu hieman lean canvastamme, Fonecta Daymaker kalenterin ideasta ja siitä mitä se oikeasti on.

1.       Customer segments

Korkeakoulutetut, yrittäjät, suurkaupungissa asuvat ja työskentelevät nuoret aikuiset / keski-ikäiset uraa tekevät. Ikä ei ole niin oleellinen, vaan status ja koulutus. 

2.       Problem

Ajankäytön hallinta ja suunnittelu nykypäivän digitalisoituneessa ja kiireisessä arjessa. Ihmiset unohtelevat varattuja aikoja ja sovittuja tapaamisia, kun kalenterit eivät kulje kätevästi mukana ja synkronoidu automaattisesti.

3.       Unique value proposition

Sihteeri aina taskussa. Innovaatiomme tuon digitalisoidun kalenterin joka hetkeen mukaan, eikä jätä käyttäjäänsä pulaan, vaan muistuttaa aina tärkeistä tapahtumista sekä lukee käyttäjänsä käyttäytymistä ja ehdottaa näiden perusteella lähitulevaisuudessa samankaltaisia aikoja esim. kampaaja/parturi, hammaslääkäri, jumppatunnit yms.

4.       Solution

Interaktiivinen kalenteri, joka päivittyy ja muistuttaa tapaamisista ja varatuista ajoista. Kalenteri analysoi käyttäytymistäsi ja ehdottaa tulevaisuudessa samankaltaisia ajoituksia kalenteriisi.

5.       Channels

Mainoskampanja, testaukset mahdollisten asiakkaiden kanssa, yhteistyöasiakkaat

6.       Revenue streams

Yhteistyö yritysten kanssa ja mainokset sovelluksessa tulevat takaamaan tulojen saamisen.

7.       Cost structure

Applikaation suunnittelu ja markkinoinnin kustannukset tulevat tuottamaan eniten kuluja. Hyvin hoidettuna ne maksavat itsensä nopeasti takaisin.

8.       Key metrics

Kävijämäärät, eli kuinka moni käyttää päivittäin, viikottain, kuukausittain, vuosittain. Tämä kertoo monta ihmistä näkee mainoksia applikaatiossa, ja miten niitä voi kohdistaa käyttäjille ja myydä enemmän mainostajille mainostilaa.

9.       Unfair advantage 

Hakusanalla ja avainsanalla tarkoteitaan sanoja, joita ihmiset käyttävät netin hakukoneissa etsiessään jotain tietoa. 

Sivustoja optimoidessa ensin selvitetään ihmisten käyttämät hakutermit, jonka jälkeen käytetään tästä saatua tietoa sisällön luomisen hyväksi. Tästä johtuen hakusana-analyysin avulla sivut voidaan nimetä fiksummin ja tunnistaa sanat, joita käyttämällä kyseisillä sivuilla on suurempi mahdollisuus sijoittua korkealle hakukoneen hakutuloksissa. 

Mitä on verkkonäkyvyys?

Verkkonäkyvyydellä tarkoitetaan simppelisti sitä, miten yritys on läsnä erilaisten sisältöjen avulla verkossa ja sosiaalisen median palveluissa.

Erittäin hyvä esimerkki siitä, missä yritys voi potentiaalisille asiakkaille näkyä verkossa, on hakukoneiden hakutulokset. Lyhyesti kerrottuna, kun asiakas lähtee etsimään verkosta tarvitsemaansa tuotetta tai palvelua esim. Googlesta, yrityksen verkkosisällöt päätyvät hyvin todennäköisesti asiakkaan tietoon. Jos yrityksen nettiläsnäolo on kuitenkin niin surullinen, että sillä ei ole mitään sisältöjä verkossa, kuten verkkosivuja, ei mahdollinen asiakas löydä yrityksen tarjoamia palveluita tai tuotteita.

Miten yritys tietää mitkä ovat kannattavia hakusanoja?

Yritys voi tutkia, millä hakusanoilla etsitään eniten sen palveluita tai tuotteita. Google Trendsin avulla voi tarkkailla, millä hakusanoilla ihmiset etsivät Googlen hakukoneen kautta asioita netistä. 

Google AdWords -palvelun kautta yritys voi tutkia niitä avainsanoja, joita hakien ihmiset ovat päätyneet kyseisen yrityksen nettisivuille. Tämän palvelun raportoinnin avulla yritys voi siis kohdentaa tai poistaa hakusanoja paremmin osuvimmiksi. Enemmän ihmisiä päätyy näin yrityksen sivuille. 

AdWords siis selvittää miten monta hakua jollain hakusanalla tehdään kuukausittain, tämän lisäksi sillä on mahdollisuus tutkia uusia kiinnostavaan hakusanaan linkitettyjä suosittuja hakusanoja sekä kerätä hakusanaideoita esimerkiksi kilpailijoiden tai hakukoneessa hyvin menestyviltä sivuilta. Tämä on siis erittäin kätevä työkalu hakusanojen suunnitteluun!

Avainsanoja lisätessä voi valita AdWordsin neljästä avainsanan hakutyypistä mitä vaihtoehtoa yritys haluaa käyttää kussakin avainsanassa. Hakutyyppi vaihtoehdot ovat: laajahaku, laajanhaunmuokkaus, ilmaushaku ja tarkkahaku. 

- Laajahaku: yritys näkyy hyvinkin laajoilla hakusanoilla. Be careful.

- Laajahaunmuokkaus: yritys näkyy kaikilla eri hakusanojen järjestyksillä. Mutta ei synonyymeillä.

- Ilmaushaku: ilmaushakua käyttämällä yrityksen mainokset näkyvät tarkalla avainsanalla sekä jos avainsanan eteen tai jälkeen on lisätty sanoja.

- Tarkkahaku: tarkkahakua käyttämällä yritys näyttää mainoksia vain kun ihminen kirjoittaa tarkan avainsanan hakulauseeksi. Tarkkahakua on hyvä käyttää silloin kun tietää tarkasti mikä sana tuo hyvin tulosta.

Lähteet:

https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/google-adwords-ja-avainsanojen-hakutyypit

https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/google-adwords-ja-avainsanojen-hakutyypit

https://www.havain.fi/yrityksen-verkkonakyvyys-mista-kyse-ja-miksi-sen-pitaisi-kiinnostaa/

http://www.kuulu.fi/blogi/miten-loytaa-hyvia-hakusanoja-hakukoneoptimointia-varten

Sisältömarkkinointi on taitolaji. Jos olympialaisissa olisi liiketoiminnan kilpailua, niin sisältömarkkinoinnin huiput olisivat kovimmista kovimpia. Tälläisen kuvan sain kun lueskelin aiheeseen liittyviä artikkeleita ja tutkin Veikkauksen sekä Vaasan sisältöihin.

Veikkauksen oma julkaisu Raymond (www.raymond.fi) on mielestäni todella vaikuttava kokonaisuus. Pitkään luulin sen olevan aivan oma julkaisunsa, joka käsittelee yhteiskunnallisia asioita. Veikkaus on toteuttanut sisältömarkkinointinsa niin taitavasti Raymondin kautta, että sitä voi lukea vaikka ei olisikaan Veikkauksen kanta-asiakas. Tämä on mielestäni loistava keino mitata sisältömarkkinoinnin tehokkuus. 

Vaasan sisältömarkkinointijulkaisu on taas hieman erilainen. Ensinnäkin se ei ole aivan oma sivustonsa, vaan sinne pääsee klikkaamaan itsensä Vaasan nettisivujen kautta, www.vaasan.fi/elamanmakuista. Tästä ei voi siis vahingossakaan erehtyä sen olevan mitään muuta kuin Vaasan tuottamaa sisältöä. Julkaisu on kylläkin mukavaa luettavaa ja sisältää kirjaimellisesti elämänmakuisia tarinoita ja artikkeleita ihmisten arjesta. Jotenkin kaikkeen sisältyy Vaasan leivät tavalla tai toisella. 

Näistä kahdesta valitsen ehdottomasti Veikkauksen Raymond-julkaisun paremmaksi sisältömarkkinoinniksi, koska se oikeasti kaappaa lukijansa syvälle teksteihin ja luo sellaisen olon, että haluaa lukea sitä jatkossakin. Veikkaus onnistuu olemaan tuloksellisempi luodessaan aivan omaa yleisöänsä Raymondilla, koska se oma sivunsa ja lehtensä, jota voi päätyä lukemaan ilman kontaktia Veikkaukseen. Näin ollen se tavoittaa olemassa olevat sekä potentiaaliset asiakkaat parhaiten.

Molemmat julkaisut ymmärtävät yleisöänsä hyvin ja tarjoavat maittavia lukuelämyksiä moninaisten aiheiden parissa. Artikkelit ovat juuri sellaisia, joihin saattaa törmätä sosiaalisten medioiden seinillä tuttujen jakamina ja kommentoimina. Monipuoliset tarinat erilaisten ihmisten menestystarinoista ja kohtaloista ovat aina koukuttavaa luettavaa. Tämä onkin hyvä strategia sisältömarkkinoinnin pohjalla. Saada mahdollisimman paljon lukijoita. Klikit ja jaot ovat se juttu. Yrityksen nimi leviää ja luo uusia asiakkaita.

Hyvää sisältömarkkinointia on siis helppo mitata sen näkyvyydellä ja levinneisyydellä. Tämä pistääkin nyt miettimään, että mitäköhän kaikkea sitä on tullut tämänkin päivän aikana lukenut, mitä ei ole edes tajunnut sisältömarkkinoinniksi!

Lähteet:

https://www.kubo.fi/mita-hyva-sisaltomarkkinointi/

https://www.raymond.fi/

1. Kehosi on käyttäjäliittymä.

Tulemme lähitulevaisuudessa käyttämään enemmän kehonkieltä ja -liikehdintää älylaitteiden ohjaamisessa. Kuten kaikki varmaan tietävät niin puheella voi ohjata jo omaa puhelinta kätevästi.

Mitä jos huudankin vähän liian kovaa komentoja ja puhelimeni loukkaantuu siitä?

2. Laajennettu kuuloaisti.

Langattomat kuulokkeet saattavat olla korvissasi koko päivän ja yön läpi. Langalliset kuulokkeet nimittäin edustavat jo mennyttä analogista teknologiaa, joten tulevaisuudessa kuulokkeita ei tarvitse pahemmin ottaa pois korvista.

Tämä on mielestäni jees, paitsi suihkussa.

3.  Ikuinen oppiminen.

Uusi ja jatkuvasti kehittyvä teknologia pakottaa ihmiset opettelemaan koko ajan uusia asioita ja tekniikoita. Tähän löytyy totta kai ratkaisu netistä, ihmiset sanovat, että internetin ansiosta kykyjen oppiminen on nopeaa ja niin on myös niiden unohtaminenkin.

Google pelastaa jatkossakin aivoni ylikierroksilta. Thanks.

4. Sosiaalinen ”tiedottaminen” vähentää kommunikaatiota.

Sosiaalinen media kulkee enemmän yksisuuntaiseen oman asian tiedottamiseen, kuin julkiseen keskusteluun. Sosiaalisen median suuret toimijat käyttävät näkyvyyttänsä yksipuolisesti.

Jep. Netti on välillä kuin megafoniin huutamista.

5.  Älymainokset.

Mainokset tulevat sulautumaan yhä enemmän kaikkeen mitä älypuhelimilla puuhaamme. Sovellukset sekä tuotteet ja mainokset ovat tulevaisuudessa yhtä ja samaa. Kiitos tekoälyn.

En tiedä mitä ajatella tästä, mutta tällä hetkellä vihaan tunkeilevaa mainostamista.

6. Hämmästyttävää kommunikaatiota.

Teknologiset vempaimet alkavat matkia ihmiskommunikaatiota ja luultavasti tuottavat kiusallisia tilanteita ihmisille. Tekoälyn kehittyminen saattaa luoda luottamusongelmia ihmisten ja koneiden välille. Kumpi tottelee kumpaa?

Luulen, että kohta saadaan jo ensimmäinen ihminen vs. robotti -oikeudenkäynti.

7. Joutilaana yhteiskunnassa.

Kun robotit ja koneet vievät kaikki työt, mitä käy ihmisten ajankäytölle? Poistuuko kaikki työn aiheuttama stressi ja elämä muuttuu nautiskeluksi? Universaali perustulo saattaa olla ratkaisu tulevaisuuden ongelmaan.

Vievätkö robotit myös kumppanimme?

8. Voit hypätä kuvan sisään.

Virtuaalitodellisuus muuttaa valokuvausta siten, että voimme ehkäpä kävellä valokuvien sisällä. Ottamasi valokuva on kuin huone johon voit kävellä sisään ja tarkkailla kaikkea siellä olevaa VR-teknologian avulla.

Voinkohan jäädä asumaan sinne kuvaan paratiisisaarelta?

9. Lennettävät kadut.

Katutila vähenee ja ratkaisu löytää suoraan yläpuoleltamme. Dronejen avulla voimme pian hoitaa kaikenlaisia kuljetuksia ruoka-annoksista postipaketteihin. Tämä kaikki on jo mahdollista, mutta lentävät taksit ei. Onneksi.

Kaikki tämä on ok, ennen kuin ensimmäinen drone tippuu jonkun niskaan.

10. Ladattu tulevaisuus.

Lähitulevaisuus toivottavasti ratkaisee langattoman teknologian ikiongelman eli akkujen kestävyyden.

Tätä odotan varmaan eniten. Milleniaalien suurin ongelma.

Lähde: https://www.ericsson.com/en/networked-society/trends-and-insights/consumerlab/consumer-insights/reports/10-hot-consumer-trends-2018

Digitaalinen liiketoiminta on luultavasti jo osa kaikkea mihin arkisessa liiketoiminnassa osallistumme. Se on jo niin sulautunut osaksi älypuhelimia ja tietokoneita, että välttämättä en osaa edes heti luokitella mikä on digitaalista liiketoimintaa. Kuitenkin jos hieman ryhdistäytyy, hörppää kahvia, ja tutustuu internetin maailmaan, niin voi todellakin ymmärtää mitä on digitaalinen liiketoiminta.

Henkilökohtaisesti ajatellen digitaalinen liiketoiminta on juuri sitä kaikkea mikä helpottaa oman rahan siirtymistä palveluiden- ja tuotteidentarjoajille sekä liiketoiminnan sujumista, jonottamisen ja odottamisen poistumista. Kaikenlainen nopeutuminen on se mitä itse haluan digitaalisuuden tuovan omaan elämääni.

Pakko myöntää, että rakastan kaikkea digitaalista. Joten jos kaiken liiketoiminnan voin tulevaisuudessa suorittaa digitaalisesti, niin olen tyytyväinen. Tai no, rakastan myös käteistä, joten se on ainut asia mikä harmittaa digitaalisuudessa. Se on myös hyvä asia, koska ei tarvitse kokoajan huolehtia mitä taskuissa on. Haittapuolena sitten tosiaan on virtuaalivarkaat, mutta luultavasti myös digitaalinen liiketoiminta tulee olemaan turvallisempaa tulevaisuudessa.

Liiketoiminnan digitalisoituminen avaa enemmän ovia, kun mikään muu innovaatio viimeisen 30 vuoden aikana. Voimme käydä kauppaa ympäri maailmaa suoraan sohviltamme, ei tarvitse enää matkustella seitsemän meren yli etsiäkseen jotain tiettyä sisustuskappaletta uuteen olohuoneeseen. Tarvitsee luultavasti enää seitsemän klikkausta ja uusi taulu onkin jo lähimmässä postissa valmiina noudettavaksi työpäivän jälkeen.

Kaupankäynnin ja liiketoiminnan helpottuminen on kaikkien etu. Kuka siitä enää vaikeampaa haluaa, kun taskussa olevalla laitteella voi tilata melkeinpä minkä tahansa ruoka-annoksen toimitettuna kotiovelle ilman sanaakaan sanomatta? Myös väärinkäsitykset vähentyvät liiketoiminnassa, kun kaikki suoritukset ja tilaukset jäävät kirjaimiksi ja numeroiksi talteen, ei voi enää väittää sanoneensa jotain ihan muuta.

Hyödyt ja haitat kulkevat yleensä käsi kädessä. Varmasti myös digitaalisessa liiketoiminnassa. Kuka tietää milloin tulee maailmanlaajuinen internet ”meltdown”, mikä tuhoaa kaiken digitaalisen ja siirrymme takaisin käteiseen, mutta sitä ennen, nauttikaamme digitalisaatiosta ja sen tuomista helpotuksista jokapäiväiseen liiketoimintaan. Itse ainakin odotan innolla kaikkia uusia sujuvuutta lisääviä digitaalisia innovaatioita. Luultavasti kohta enää ainut asia taskussa on puhelin, koska sillä voi hoitaa kaiken!