There's a seat here alongside me.

We can't change what's done, we can only move on.

when i get home from work:

Pikku Myy: Minä en siedä lääppimistä, mutta minä haluan paljon lahjoja.

–

Noita: Kun minä oikein jysäytän, niin se ei todellakaan ole mikään kamelin pieru!

–

Pikky Myy: Muumipeikko, senkin lihava lössykkä! Herätys!

–

Nuuska Muikkunen: Senkin vanha homeinen tiskirätti, tottele minua. Katala härski marekin maksa!

–

Pikku Myy: Jos sinusta tulee pakaste, minä liimaan sinuun tarran “Parasta ennen kesäkuuta.”

–

Pikku Myy: Älä puhu pötyä, emme edes liiku.

Muumipeikko: Liikummepas, vaikka hitaasti.

Pikku Myy: Olisittepa kaleeriorjia.

–

Muumipeikko: Myy kuule, hän ei muista edes minua. Miten hän sinut muistaisi?

Pikku Myy: Koska minua ei voi unohtaa.

–

Muumipeikko: Tarzan! …rakastaa Janea.

Niiskuneiti: Oih!

Pikky Myy: Minä häivyn… Ennen kuin alan yökkiä.

–

Muumipappa: Katastroofien ei pitäisi kestää näin kauan. Haluan aamiaista!

–

Pikky Myy: Ehkä olette huomanneet, etten ole täydellinen tomppeli.

Muumipeikko: Puhuin totta.

Pikky Myy: Pidän henkilökohtaisena loukkauksena sitä, ettet keksinyt parempaa hätävalhetta ja vielä tyrkytät palturia totuutena.

–

Muumipappa: Aseet käteen perhe kallis!

–

Pikku Myy: Minä en jätä huomiseen mitään, minkä voin tehdä tänään.

–

Hemuli: Minä kyllä otaksun olevani hereillä. Mutta siitä en ole yhtään varma, onko se minusta mukavaa.

–

Muumipappa: Hmm, saari on tuo… täplä.

Pikku Myy: Haa, missä? Ettei vain ole kärpäsen kakka.

–

Pikku Myy: Sinä olet se haisurotta, joka sipsutteli meidän päällämme viime yönä.

–

Vilijonkka: Taide ei ole hupia. Taide on tuskaa! Suuri taide edellyttää aina suurta kärsimystä.

–

Muumipeikko: Monestako lapsesta sinä oikein haaveilet?

Niisuneiti: Oih, minähän oikein pakahdun äidin rakkaudesta. Kaksi tusinaa olisi sopiva määrä.

Muumipeikko: Häh? Siinä tapauksessa voit jättää minut pois laskuista.

–

Mymmeli: No joo! Miehet eivät ymmärrä elämän herkkiä puolia, sehän on tunnettu tosiasia.

–

Niiskuneiti: Halpaa viihdettä.

Muumipeikko: Minuun se tehoaa. Kaikki nuo uhkeat sankarittaret.

Niiskuneiti: Pah! Katinkontit, teeskenteleviä kanoja!

–

Haisuli: Onneksi minun ei tarvitse usein tehdä rehellistä työtä. Huh, karmeampaa kuin kuvittelin!

–

Jenni-täti: Kevytmielistä!

Pikku Myy: Jos minä löytäisin jostain tarpeeksi pienen poikaystävän, niin minäkin olisin kevytmielinen.

Jenni-täti: No Fredrik ja minäkin olimme kerran nuoria.

Pikku Myy: Rahalla ei voi ostaa nuoruutta.

–

Hemuli: Olla nuori, kokea jälleen kaikki mielenailahdukset, tyttöystävät ja myöhään venyneet illat? Ei kiitos. Olen onnellinen nykyiseen olotilaani.

Muumipeikko: Hemuli-paralla on ollut perin onneton nuoruus.

–

Surku: …ja tunnen itsessäni suden.

Pikku Myy: No voithan sinä tuntea sen, mutta vakuutan, ettei kukaan näe sitä.

–

Ninni: *kikattaa*

Muumipappa: Älä naura pahainen kakara, sahahampainen hirviö.

–

Nipsu: Huomenta kaikki!

Pikku Myy: Sinä senkin rasvakala, kello on yli kaksitoista.

–

Muumimamma: …eivätkä he löydä ikimaailmassa kanelia.

Muumipappa: Naiset! Olisinpa lähtenyt yksin. Ajatella nyt kanelia, kun tuntematon kutsuu!

–

Muumimamma: Pappa, minne menet?

Muumipappa: Ää, öö… Ai sinä! Minun täytyy mennä, minun täytyy mennä sanomaan sille hemmetin leijonalle, että astuu näyttämölle!

–

–

Niiskuneiti: Niisku aikoo hypätä kallion jyrkänteeltä!

"Run, Chishiya!"