Parempi myöhään kun ei milloinkaan! On jälleen aika tsekata minkälaista musiikkia vuosi 2012 toi tullessaan. Asioiden paremmuusjärjestykseen asettaminen on aina yhtä hankalaa ja varsinkin jos kuuntelee laidasta laitaan musiikkia, on se lähes mahdotonta. Siksipä valitsin tähän X-määrän levyjä ja laitoin ne satunnaiseen järjestykseen. Kerron levyistä lyhesti fiilikset, enkä tee mitään sen kokonaisvaltaisempaa arvostelua. Sellaiseen ei taidot eikä aika riitä. Lista ei ole absoluuttinen, sille valitut levyt ovat olleet kovassa soitossa ja mielestäni ne ovat erityisen hyviä. Todennäköisesti myöhemmin löydän vielä timanttisia levyjä vuodelta 2012, jotka tässä vaiheessa eivät ole korviani tavoittaneet. Lista on jälleen omaksi iloksi tehty, mutta oikein kiva jos siitä joku löytää uutta musiikkia.

BARONES - YELLOW & GREEN

Bändin 3.albumi jatkaa hurjalla tasolla! Bändi kuulostaa joka levyllä eriltä, mutta silti selkeästi tunnistettavalta. Tämä levy ei ole enään niin Mastodon-tyylistä metallipörinää vaan itellä tulee enemmänkin mieleen joku 70-lukulainen progerokki, moderninmetallin nyanseilla maustettuna. Vaikken mitään kitaransoitosta ymmärräkkään rakastan tämän levyn kitarointeja! Bändin kitaristi Peter Adams täyttää kaikki modernin kitarisankarin kriteerit mun mittakaavalla mitattuna. Laulu saa kylmätväreet aikaan harvase hetki. Oikeastaan tällä levyllä on kyllä hyvin pitkälti kaikki kohdallaan! mm. Take my bones away, March to the sea, Little things, Cocainium biisit räjäyttää tajunna, mutta suosittelen kuuntelemaan koko levyn alusta loppuun.

2LP Gatefold - Huikeilla grafiikoilla!

PÄÄ KII - PÄÄ KII

Pää Kii tuli ja lunasti odotukset. Odotukset, jotka nimi Teemu Bergman asettaa aina kovin korkealle. Hyvän tuulista rokkia punk vaikutteilla pahan tuulisista asioista. Täydellistä jopa. Suosittelen myös punk-kammoisten kuuntelemaan miten yksinkertaisen hyviä biisejä tehdään. Ei pysty nostamaan yhtään biisiä yli muiden, levy on alusta loppuun täyttä rautaa. 

LP, CD, Kalifornia Dreamin 7" ja Inkkarit kanootissa ep 7"

  [*Levyä ei löydy Spotifystä, koska tiedämme että vain impesillit ihmiset kuuntelevat musiikkinsa digitaalisesti.]

  [**Viittaus Teemu Bergamanin Rumba-haastattelun aikaan saamaan "kohuun" facecbookissa]

HEXVESSEL - NO HOLLIER TEMPLE

Tämän on jännittävä bändi. Periaatteessa tämä on jonkinlaista metsä-hippien soidinmenomusiikkia, ja samalla tässä on myös jonkinasteinen saatanallisuus mukana :D Jostain luin termin "Pakanafolk",  hyvin osuva! Tämäkin musiikkityyli viittaa vahvasti siihen aikaan kun musiikki kuunneltiin vielä vinyyliltä. Itseäni miellyttävät elementit tässä ovat hyvin pitkälti samanlaiset kuin post/jne.-metallissa/rokissa. Tunnelman kasvatus ja maalaaminen hartaasti on palkitsevaa kuunneltavaa. Taas tulee levykriitikon-taidot maksiimiinsa ja sanon vaan että tämä on perskeleen hyvä levy! Sammuta valot, sytytä kynttilät ja kuuntele levy ekasta biisistä viimeseen. Nam!

Limited 350 copies on forest green vinyl.

EL-P - CANCER 5 CURE

Tätä albumi odotti ilmestymistään ties kuinka monta vuotta. Ja kannatti odottaa. Synkkää, TIUKKAA, elektronista ja tylyä hiphoppia. Tuotanto on taattua EL-P laatua ja räpit vierailijoineen huikeaa tasoa. Tää on just sellasta musaa mitä haluaa popittaa täysiillä luurit päässä ja adrenaliini suonissa! En halunnut tällä listalla laittaa levyjä parenmuusjärjestykseen, mutta kyllähän tämä sinne ihan kärkipäähän menee. Liput El-P:n Kuudennen linjan keikalle oli ostettuna, harmillisesesti osui vaan samalla viikonlopulle Sjk Hiphop festien kans niin lippu jäi käyttämättä.

<p><br /></p>

<p><br /></p>

2LP Gatefold

GOJIRA - L'ENFANT SAUVAGE

Tekniikka-, kikkailu-, kikkelinvenytysmetalli menee itellä tosi helposti yli ja ärsyttävyyden puolelle. Tämän levyn lasken osittain tuohon kategoriaan, mutta tätä kuunnellessa ei ole kyllä ärsyttävyydestä tietoakaan. Välillä tulee kunnolla turpaan ja välillä mennään vähän ilmavammin. Koko ajan tapahtuu paljon, mutta siltä levy ei ole liian raskasta kuunneltavaa. Moniulotteisuus nimenomaan oon tässä varmasti se koukuttavin juttu. Rakastuin levyyn ensi kuulemalla. Vuoden kovin metalli-pläjäys!

Deluxe double 180 gram gatefold 2 vinyl

HISTORY OF THE HAWK - FUTURE RUINS

History of the hawk tuli puskista ja löi lapiolla takaraivoon! Samanlaiset fiilikset ollu viimeks kun kuulin ekaa kertaa Fear Before The March Of Flamesia tai Gallowssia. Huh huh! Raakaa jyystöä raakoilla saundeilla. Mielikuvituksellista ja kokeellista hardcorea, keskimäärin 1-2min biisejä. Tämä on aika lähellä sitä mikä saa kaivamaan basson taas kaapin perukoilta ja pistämään bändin kasaan!

History of the hawk - Future ruins

OBEY THE BRAVE - YOUNG BLOODS

This shit it's about to get real! Kuulin bändistä ekan kerran viime talvena ja käsittääkseni bändi onkin juuri ja juuri vuosi sitten perustettu. Pian kevättalvesta lähtien alkoi tipahdella biisejä ja musiikkivideoita loppukesästä ilmestyvältä levyltä. Live and learnin ekan kerran kuullessa ja myöhemmin videon nähdessä, tiesin jo että vuoden kovin core-lätty on tulossa. Kunnon Cliche-coreahan tämäkin periaatteessa on. Löytyy roppakaupalla subdrop breakdowneja, joukkohuutoja sun muuta, mutta nämä elementit kuuluu tuohon hommaan ja itse en ainakaan ole niihin vielä kyllästynyt. Mitään hirveän uutta tämä ei siis genreen tuo, mutta paskat siitä välittämään kun levy on täynnä hyviä biisejä. Bändin nousu niin suureen suosioon alle vuodessa on myös kunnioitettavaa. No heroes, just fuckin' foes, that's how it goes!

Young bloods LP

KARRI KOIRA - K.O.I.R.A.

Tätäkin levyä odotettiin kauan ja tässäkin tapauksessa odottaminen kannatti! Vuoden hyväntuulisin julkaisu mennen tullen ja palatessa. Itellä vähän jännitti kuinka tosissaan levy tehdään. Tai lähinnä biisien aiheet. Pelotti, että Karri on kasvanu liian vanhaksi ja biisit on liian vakavia. Tai toisaalta, ettei levystä tule pelkästään Ruudolfin kans mammat riivaa -pelleilyä. Mutta levy on juuri sopivasti kieliposkella tehty. Loistavaa soul/ RnB meininkiä alusta loppuun, yhtään skipattavaa biisiä ei ole ja vierailijatkin on kauttaaltaan rautaa! Isot propsit Koiralle ja Ruudolfille timanttisesta levystä! Innolla jää odottamaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Äijäthän möi hetki sitten Turun Klubin loppuun kaks kertaa samana iltana! Kyllä, ennakkoon kaks kertaa samana iltana loppuunmyyty. Joku muukin siis tykkää.

K.O.I.R.A.

PROPAGANDHI - FAILED STATE

Taas bändi otsikon "legendaarinen" alle. mm.Today's empire tomorrow's ashes -levyä on tullut luukutettu aika huolellisesti. Propagandhin musatyyliä on mahdotonta lokeroida kovinkaan tarkasti ja tämäkin albumi on aikamoinen kattaus kaikkea kaikella. Skatepunk/hc pohjan päällä on metalli/thrash -elementtejä ja jopa proge-rakenteita. Muutenkin pidän biisien epärakenteellisuudesta, ei ole välttämättä sitä kertsi-säekertsi-säe-linjaa. 12biisiä pyörähtää nopeasti läpi ja repeat-nappi onkin syytä laittaa heti suorilta päälle. Missasin viime Suomen keikan, toivottavasti tulevat taas, esim. Ilosaareen istuis melko hyvin.

FLUME - FLUME

Instrumental hiphop, electronic, chillout, yms. genret ovat olleet kovimmassa nousussa omassa soittimessa. Jostain ihmeestä linkin kautta linkin kautta linkkiin tuli vastaan tällainen ilmestys. Nuori austraalialais jannu tekee kyllä niin siistiä sample/beattimusaa, että huh huh! Tässä on sopivassa suhteessa ja hyvällä maulla elektronista pärinää ja nuo saundit, ah miten mahtavat saundit! Luurit päässä täysillä taas parhaimmillaan. Vierailevia laulajia/räppäreitä on mukana sopivasti piristämässä kokonaisuutta. Genrekopan alimmasta helvetistä vois tällekkin kaivaa jonkun chillstep-tyylisen määritelmän...

FLUME LP

PENNYWISE - ALL OR NOTHING

Jim Lindberg lähti Pennywisestä ja Zoli Teglas Ignitestä tuli paikkaamaan. Tuloksena Pennywise ja Ignite fanin unelmalevy? Kyllä, kovaa kamaa! Levyllinen biisejä jotka, kuulostaa Pennywiseltä ja Igniteltä. Onneksi ei miltään muulta. Rehellistä Californiapunkkia hyvillä laulumelodioilla! Lyriikoista varmaan löytyy suurempia sanomia, tai sitten ei. Itse keskityn lähinnä hoilamaan mukana lukuisia singalong-osuuksia! Positiivinen levy pappapunkbändiltä!

All or nothing LP+CD

THE MEGAPHONE STATE -  VLA KINGS

Tämä voi olla ei suomalaisimman kuulonen suomalainen levy mitään oon kuullu. Ja englanninkielisessä hiphopissa se on hyvä asia! Meininki on todella kansainvälisellä tasolla. Ihan tylysti voi verrata itärannikon kovimpien sylkijöiden levyihin. Tuotanto on huippua ja räpit timmejä läpi levyn. Täytebiisejä ei ole ja väittiäisin että Lights on yks vuoden kovimpia raitoja! Suomalaisen enkkuräpin ja herrojen seuraavan levyn rima on nyt asetettu uusiin sm-lukemiin. Onnekkaasti pääsi näkemään liven noin vuosi sitten, hetki ennen levyn julkaisua. 

VLA kings

DEFTONES - KAI NO YOKAN

Deftones ei paljon esittelyjä kaipaa. Bändi kuuluu itselläkin alltimefavourite-bändeihin. Bändiltä ei ole tullut mielestäni yhtään huonoa levyä, mutta muutama edellinen on ollu sellasia "ihan hyviä"-levyjä. Around the fur ja White pony on kumminkin itselleni NE Deftones -levyt ja Koi no yokan on hyvin lähellä päästä samaan kategoriaan. Ehkä tämä levy on niin hyvä koska se kuulostaa juuri niin paljon Deftonesilta kun se vaan voi. Hieno levy, hieno orkesteri. Suosittelen levyä ihan kaikille. 

Vinyyliä odotellessa.

CONVERGE - ALL WE LOVE WE LEAVE BEHIND

Converge. Niin kova bändi, että sitä ei moni pysty käsittämään. Edelleinen levy, Axe to fall oli kova, mutta tämä on vielä kovempi! Converge on edelleen kaaoshc:n kuningas, mutta nyt levyllä on entistä enemmän ilmavuutta ja sludge-tyylistä kasvattelua. Voi olla hyvin mahdollista että Kurt Ballou on maailman kovin jätkä. Converge ei ole helpoiten lähestyttävä bändi, mutta vaara käden menettämiselle on suuri jos uskaltaa tarjoata pikkurilliä. Joulukuinen Nosturin keikka jäi mieleen yhtenä vuoden 2012 kovimpana.

All we love we leave behind LP

AESOP ROCK - SKELETHON

5 vuotta edellisestä Aesop Rock levystä. About samoihin aikoihin kuulin herraa eka kerran. Kuulin ja tykästyin heti. Joku tuon äijän monotonisessa paasaamisessa viehättää. Aesop Rockin itse ainakin pääosin tuottamat beatit on kyllä sen verran ensiluokkaisia, että levyä jaksais kuunnella instrunakin. Eipä siinä, hyvää synkkää ja sekopäistä räppiä. Melko selvä valinta listalle.

ERITYISMAININNAN ANSAITSEVIA ALBUMEITA:

DISCO ENSEMBLE - WARRIORS - Älyttömät ennakkoluulot tätä albumia kohtaan karisi parin kuuntelu kerran jälkeen. Oma suosikki bändihän ei saisi olla liian suosittu :)

RIVAL SONS - HEAD DOWN - Huikea rokki-levy! Rival Sons on ehkä viilein bändi tällä hetkellä. AMEEBA - MONTAKO PUUTA ON METSÄ - Suomiräppiä hienoimmillaan. Diipit biitit ja riimit.

NOFX - SELF ENTITTLED Old but gold. Ei mitään uutta. Eli Nofx on edelleen kovin. ROBERT GLASPER EXPERIMENT - BLACK RADIO Jazzy-RnB-pimputtelua. Afro blue f.Erykah Badu <3 EINO ANTIWÄKKI & KEEMOH - RAAKA KEIKKA Punchlineräp!

STEPA & ARE - JA NAKSUVAT LUUPIT Lyyriset ninjat kumartaa ihailtavasti 90-luvulle.

VUODEN KOVIN 7":

NYRKKITAPPELU

Voi pyhä äitä! Eksyttiin noin vuosi sitten Vastavirta klubille. Siellä soitti neljä bändiä, yksi niistä oli Nyrkkitappelu. Ekasta iskusta lähtien ties että ollaan todistamassa jotain erityis laatuista! Punk ei ole kuollut! Keikan jälkeisessä shokissa muisti vaan että jotain ne laulo Jonne Aaronista ja tyttöjen farkuista. Iggy and The Stoogiessin raakuus ja suoruus. Turbonegromainen vaarallisuus. Ja päälle 5tähden sanat. Täydellistä jopa!

UUDELLEENJULKAISUT:

Vuosi toi tullessaan myös läjän kovia uudelleen julkaisuja. Osa oli viinyleiden repressejä ja jotku klassikot julkaistiin vasta nyt ensikerran vinyylinä. Suurin kiitos näistä menee Svart Recordsille!

Mana Mana - Totuus palaa

Mana Mana - Murheenlaakso

Mana Mana - Maria Magdalena 7"

Callisto - Noir

Wasted - Down and out

The Heartburns - Fucked up in a bad way