#verkostot

Verkostojen voidaan ajatella koostuvan solmukohdista, jotka keskinäisessä vuorovaikutuksessa muodostavat yhdyssiteitä (Järvensivu 2012). Verkosto käsitteenä viittaa siis dynaamisiin, yksittäisiin vaihdantasuhteisiin (Mittilä). Verkostot voivat olla myös organisoitumisen muoto. Tällöin verkosto muodostuu kahden tai useamman itsenäisesti toimivan toimijan yhteistyöhön, mikä on pitkäaikaisen ja luottamukseen perustuvan suhteen tulos. (Järvensivu 2012.)  Toimijoilla voi olla sekä toisiaan täydentäviä että toisiaan korvaavia resursseja ja keskinäisiä toimintoja (Mittilä).

Ammatillisten oppilaitoksen näkökulmasta verkostoituminen tarjoaa keinon vahvistaa asemaa paikallisena, alueellisena ja yhteiskunnallisena toimijana sekä helpottaa opetus- ja ohjaustyön kehityspaineita (Helander 2009). Erityisesti kansainvälistymisen kehittymisessä verkostot ovat olleet merkittävässä asemassa (Korkala 2010). Oppilaitoksen toiminnassa tämä tarkoittaa tavoitteellista verkostotyön kehittämisestä sekä kiinteää kumppanuutta eri tahojen kanssa (Helander 2009).

Työsisältöni

Ennen opettajakoulutuksen alkua työskentelin Lahden ammattikorkeakoulussa suunnittelijana. Työsisältöihini kuuluivat pähkinänkuoressa opettaminen, asiantuntijaluennot, työharjoittelu- ja päättötyöohjaus, täydennyskoulutuksen kehittäminen liiketalouden alalla sekä kotimaiset ja valtakunnalliset hankkeet ja projektit.

Verkostot

Kun tulin taloon, aloin järjestelmällisesti kehittämään sisäisiä verkostojani. Tutustuin lähityöyhteisöön ja pyrin olemaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Osa yhteyksistä oli henkilökohtaisia. Nämä yhteydet olivat muodostuneet jo vuosia aiemmin alemman ja ylemmän ammattikorkeakouluopintojen sekä perhesuhteiden myötä. Lyhyessä ajassa kykenin käyttämään olemassa olleita ja uusia kontakteja verkostomaiseen tapaan. Tämä imaisi minut syvemmälle uusiin projekteihin ja hankkeisiin sekä auttoi ymmärtämään ammattikorkeakoulun sielun elämää. Verkostoni tarjosi osaamista, ymmärrystä ja auttoi minua kasvamaan ja oppimaan sen myötä (kuvio 1).

Kuvio 1. Verkostot, joissa toimin työssäni

Sisäiset verkostot

Työsisältöjen puolesta olin siis erittäin laajasti tekemisissä eri alojen opetushenkilöstön sekä alojen yhteisien tiimien kanssa. Opetuksen osalta olin  vetämässä asiantuntijaluentoja henkilökunnalle ja opiskelijoille sekä kursseja, missä vastuu jakautui useamman opettajan kesken. Tämä vahvisti edelleen sisäisiä verkostojani. Sisäiset verkostot auttoivat opetusmateriaalien teossa, pedagogisissa kysymyksissä, järjestelmien käyttämisessä sekä yleisissä käytännöissä. Lisäksi sain paljon apua kollegoiltani täydennyskoulutuksen tuotteistukseen. Verkostojen avulla kykenin parempaan suoritukseen ja opin valtavasti.

Kansainväliset verkostot

Osallistuin myös moneen erilaiseen kotimaiseen sekä kansainväliseen projektiin ja hankkeeseen. Projekteissa vahvistuivat sisäisien verkostojen lisäksi kansainväliset ja työelämäverkostot. Kansainvälisiä verkostoja oli onnistunut kehittämään jo opiskeluaikana. Samat yhteistyöverkostot olivat edelleen kasassa, nyt vain jatkohankkeen kimpussa. Pääsin osalliseksi suhteiden avulla. Projektivastaava oli opiskellut kanssani muutamia vuosia takaperin.

Kansainväliset verkostot eivät rajoittuneet pelkästään liiketalouden verkostoihin vaan sain osallistua myös Lamkin kesäkoulun toteutukseen, minne osallistui kansainvälisien oppilaiden lisäksi opettajia eri aloilta ympäri maailman. Oli erittäin mielenkiintoista toimia eri kulttuurien ja alojen osaamiskentällä.

Työelämäverkostot

Ehkä eniten olin vuorovaikutuksessa työelämäverkostojen kanssa. Keskustelin työelämäkontaktien kanssa muun muassa täydennyskoulutustarpeista, työharjoitteluohjauksesta ja – tarpeista, päättötyömahdollisuuksista, mahdollisista yhteisistä projekteista, case-tehtävistä kursseille sekä ops-työn suunnittelusta.

Alueellisen osaamisen kehittämistä ajettiin voimakkaasti täydennyskoulutuksen, työelämälähtöisien case-tehtävien, päättötöiden, työharjoittelun ja harjoitteluyrityksiin työllistymisen kautta. Tämän lisäksi työelämänedustajat olivat mukana ops-työn suunnittelussa, missä työnantajat selkeästi toivoivat tietynlaista pohjakoulutusta jokaiselle valmistuvalle tradenomille.

Verkostojen merkitys