#vastuullisuus

Somemarkkinointi on nykyään arkipäivää ja yhtä normaalia, kuin esimerkiksi lehti- ja TV -mainokset. Sen tehokkuus on viime vuosina ymmärretty ja sitä hyödyntävät useat yritykset. Osa somemarkkinoinnista voi olla hyvinkin huomaamatonta, sellaista, ettei itse välttämättä ymmärrä katsovansa mainosta. Tässä blogitekstissä tutustun Kurion listaamista somemarkkinoin trendeistä kolmeen; kantaaottavuus ja vastuullisuus, mikrovaikuttajat sekä lyhyiden videoiden nousu.

Kantaaottavuus ja vastuullisuus somemarkkinoinnissa

Raportin mukaan yritysten ja brändien pitää nykyään ottaa näkyvästi kantaa merkittäviin yhteiskunnallisiin asioihin. Kannan ottamista odottavat etenkin nuoret, jotka eivät halua yritysten olevan vain mielipiteettömiä sivustaseuraajia. Esimerkkinä raportissa on nostettu esiin Fazerin vihapuhekampanja. Mielestäni on hyvä, että yritykset ottavat kantaa yhteiskunnallisiin asioihin ja toimivat suunnan näyttäjinä. Yrityksillä ja brändeillä on suuri yleisö, jonka kautta voi oikeasti saada muutoksia ja keskustelua aikaan.

Mikrovaikuttajien tärkeys megatähtien rinnalla

Tänä päivänä tunnettujen, satojen tuhansien tai jopa miljoonien seuraamien, somevaikuttajien rinnalle ovat nousseet pienemmät, satojen tai tuhansien seuraamat, mikrovaikuttajat. Raportin mukaan vaikuttajamarkkinoinnin merkitys jatkaa kasvuaan, etenkin jos se tehdään aidolla ja merkityksellisellä tavalla. Pienempien vaikuttajien tekemä sisältö ja somemarkkinointi tuntuu luotettavalta, sillä kaupalliset yhteistyöt ovat läpinäkyvästi ja yhdenmukaisesti merkattuja. Itseäni joskus hieman jopa ärsyttää, kun esimerkiksi samojen puhelimenkuorien mainoksia näkyy joka puolella eri vaikuttajilla. Koen kuitenkin mikrovaikuttajien nousun hyvänä asiana, sillä se antaa mahdollisuuksia myös tavallisemmille ihmisille.

Videot viemässä somea eteenpäin

Raportin mukaan lyhyet videot ovat myös nouseva trendi, jonka ympärille sosiaalisen median palvelut rakentavat uusia ratkaisuja. Näistä hyviä esimerkkejä ovat Instagram TV, TikTok, sekä Snapchatin lanseeraama story -muotoinen video. Pystysuunnassa kuvattu story -video istuu hyvin älypuhelimen ruudulle, mutta haastaa perinteisen sisällön muodon yksinkertaisempaan muottiin. Itse koen lyhyen videot hauskana ja helppona ajan vietteenä. Niitä katsoessa ei tarvitse sitoutua ja keskittyä pitkää aikaa, joka on mielestäni hyvä. Nykyään oletan videon tärkeimpien pointtien tulevan esiin melko nopeasti, tai klikkaan videon pois päältä, kun en koe sen katsomista enää tarpeelliseksi.

Luin tätä kirjoitusta varten somemarkkinointiyritys Kurion laatiman raportin somemarkkinoinnin trendeistä. Raportissa käsitellään seitsemää merkittävintä trendiä ja valitsin niistä kolme, joista kirjoitan. Nämä seitsemän tendiä jokaisen yhteisömanagerista konserninjohtoon tulisi sisäistää vuoden 2018 alkaessa. Valitsin kirjoittavani seuraavista itseäni kiinnostavista aiheista, jotka ovat vastuullisuus ja kannanotto, vaikuttajamarkkinointi ja vähemmän on enemmän.

Ensimmäisenä raportissa käsitellään vastuullisuutta ja kannanottoa trendinä. Yhteiskunnallisen merkittävyyden trendi ei ole katoamassa mihinkään, joten on tärkeää pystytä vastaamaan yhteiskunnalliseen paineeseen erottuakseen. Yrityksen on pystyttävä tuomaan esille sosiaalisessa mediassa mitä merkitystä he tuovat tähän maailmaan ja minkä vuoksi he taistelevat. Kantaaottavuus tulee olemaan iso osa kaikkea viestintää ja markkinointia. Yrityksien on oltava valmiita ottamaan kantaa myös yleisöjä jakaviin kysymyksiin. Kun yritykset löytävät oman suuntansa ja pystyvät sanallistamaan heidän kontribuutionsa maailmaan ja sitä kautta uskaltavat tuoda esiin kantojansa ja persoonaansa, se tulee näkyviin myös somessa. 

Seuraavana raportista nousi esiin vaikuttajamarkkinointi, joka on yleistyvä markkinoinnin muoto. Yritykset alkavat heräämään siihen, että somessa ei tarvitse pärjätä yksin vaan on tehtävä yhteistyötä ja hankittava osaavia kumppaneita. Etenkin yhteistyö somesta peräisin olevien vaikuttajien kanssa avaa uusia ovia näkyvyydelle niin Instagramissa, YouTubessa kuin Snapchatissäkin. Harto Pönkä sanoo että on tutkittu, että tuttujen some-vaikuttajien mielipiteellä on voimakas merkitys tehdessä ostopäätöksiä yritysten tuotteista ja palveluista. Voin yhtyä tähän omasta puolestani, sillä itse löydän uusia mielenkiintoisia tuotteita ja palveluita usein seuraamieni some persoonien kautta.

Viimeisenä halusin nostaa esille vähemmän on enemmän trendin, jossa laatu korvaa määrän. Suurin haaste sosiaalisessa mediassa on luoda merkityksellistä sisältöä. Monet tuottavatkin jo liikaa sisältöä some kanavilleen, jolloin sisältö on jää merkityksettömäksi. Somessa sortuu helposti huutamaan sitä sun tätä ja tekemään mahdollisimman monta päivitystä, vaikka tämä ei välttämättä ole kiinnostavaa sisältöä asiakkaalle. Tarve lähtee asiakkaasta ja pitäisi aina pyrkiä miettimään ensin, että mitä asiakas haluaa nähdä. Yrityksien tulisikin pyrkiä valitsemaan ja suunnittelemaan tarkoin jakamansa sisältö, vastaamaan ja ylittämään asiakkaiden toiveita, sekä tuomaan rehellistä ja autenttista sisältöä yrityksestä. 

Lähde:

Kukaan meistä ei halua uutta täys-sulkua. Kukaan ei halua yritysten kompuroivan tämän enempää tai työpaikkojen olevan enempää sulussa, sillä se tietää lopulta meille kaikille vain verojen ynnä muiden ostovoimaa ja elintasoa laskevien seikkojen lisääntymist

Korona tuli ja meni, vai menikö? Koronan ensimmäinen Suomeen osunut aalto koettiin kevään ja alkukesän aikana, kun Covid-19 viruksen toinen muunnos (B) levisi epidemiana keskuudessamme. Silloin kaikki energiamme meni viruksen holtittoman leviämisen ehkäisemiseen hinnalla millä hyvänsä ja koko maa laitettiin “säppiin”.

Rajoitukset pysäyttivätkin viruksen etenemisen todella hyvin ja…

Suomi – Pohjoismaisen verkkokaupan lilliputti?

Verkkokaupan arvo vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla oli Pohjoismaissa 10,61 miljardia euroa ja Suomen osuus tästä oli vain 1,47 miljardia. Se oli lähes miljardin vähemmän kuin seuraavaksi pienemmillä Tanskalla ja Norjalla. Suomalaisten ostokulttuuri ei siis ole määrällisesti läheskään samalla tasolla muiden Pohjoismaiden kanssa.

Verkkokaupoissa pohjoismaalaiset arvostavat yleisesti muun muassa laajoja kuljetusvaihtoehtoja sekä toimituskulujen pienuutta ja niiden valikoiman laajuutta. Vastuullisuuden merkitys on kasvussa jokaisessa Pohjoismaassa myös verkko-ostosten kohdalla.

Kuva 1. Postnord puolivuotisraportti 2019 s.3.

Toimitukset ja palautukset

Pohjoismaissa ollaan yleisesti tyytyväisiä verkko-ostosten toimitukseen. Suomi on tyytyväisyydessä samalla tasossa kuin keskiarvo (85%), mutta muillakaan mailla ei ole kuin maksimissaan kolmen prosentin eroja keskiarvosta.

Noutopisteisiin toimitus on Pohjoismaissa yksi yleisimmistä toimitus vaihtoehdoista. Pohjoismaiden keskiarvo sen yleisyydessä on 54%. Suomi jää keskiarvosta hieman vajaaksi, mutta Tanskassa se on vain 32%. Tanskassa suositaankin kotiinkuljetuksia huomattavasti muita maita enemmän. Suomessa ollaan yleisesti kultaisella keskitiellä, mutta pakettiautomaattien yleisyydessä Suomi (12%) on Tanskan (14%) kanssa viiden prosentin keskiarvoa huomattavasti korkeammalla.

Suomessa tarjotaan heti Tanskan jälkeen yleisesti kattavimmat vaihtoehdot toimitustavan valitsemiseen. Jokaisella maalla on kuitenkin tässä parantamisen varaa, sillä vain 58% asiakkaista oli saanut valita toimitustapansa.

Palautuksia tehdään Pohjoismaissa joka kahdeksannen ihmisen toimesta. Eniten palautuksia tehdään Ruotsissa (15%) ja vähiten Tanskassa (12%). Suomi on tässäkin kategoriassa keskiarvon tuntumassa. Palautukset tulevat aina olemaan osa verkko-ostamista, sillä jotakin tuotteita on hyvin hankala hahmottaa pelkästään netin välityksellä. Hyvä esimerkki tästä ovat vaatteet, sillä niiden koosta ei voi olla täysin varma ilman sovittamista. Niimpä palautuksia tulee aina tapahtumaan.

Kuva 2. Postnord puolivuotisraportti 2019 s.7.

Suosituimmat tuotteet

Kuten arvata saattaa, suosituimpia netistä ostettuja tuotteita ovat vaatteet ja kengät. Se on ylivoimaisesti suosituin tuoteryhmä jokaisessa Pohjoismaassa Ruotsia lukuuun ottamatta. Ruotsissa kauneus ja terveys tuotteet ovat vain viiden prosenttiyksikön päässä suosituimmasta ryhmästä kun muissa maissa ero on yli kymmenen yksikköä. Suosituimmat tuotteet menevät jokaisen maan kohdalla yleistä kaavaa noudattaen. Pientä vaihtelua esiintyy maiden välillä, mutta yleisimmät ryhmät ovat vaatteet ja kengät, kauneus ja terveys, viihde-elektroniikka sekä kirjat ja media. Epäsuosittuihin tuoteryhmiin kuuluu muun muassa lastentarvikkeet ja lelut sekä auto-, vene- ja moottoripyörätarvikkeet.

Tuoteryhmiin käytettyjä rahasummia tarkastellessa huomataan, että lista on kääntynyt suurilta osin päälaelleen. Suosituimpiin tuoteryhmiin lukeutuvat kauneus ja terveys sekä kirjat ja media ovatkin nyt listan häntäpäässä. Piikkipaikkaa pitää suurilta osin viihde-elektroniikka. Listan yläpäähän nousun ovat tehneet huonekalut ja kodinsisustus sekä auto-, vene- ja moottoripyörätarvikkeet. Suomen kohdalla lista jakautuu aikalailla yleisen linjan mukaan. Tästäkin listasta kuitenkin huomataan Suomen pieni rahallinen osuus Pohjoismaiden verkko-ostoksissa. Suomen osuus on pienin tai keskiverron tasoinen lähes jokaisessa tuoteryhmässä.

Kuva 3. Postnord puolivuotisraportti 2019 s.12. 

Vastuullisuus ja ulkomaiset toimittajat

Vastuullisuus ja sen tärkeys ovat kasvussa jokaisessa Pohjoismaassa. Valitettavasti Suomi on tässä kategoriassa muita Pohjoismaita hieman jäljessä. Osuudet ovat kuitenkin pieniä sillä suurimman osuuden pitäjään Tanskaan ero on vain hieman yli 10 prosenttiyksikköä. Tämä ero on helposti kiinni otettavissa eikä vielä minkäänlainen katastrofi.

Yleisesti vastuullisuus heijastuu varsinkin kehon lähellä pidettävissä tuotteissa. Raportissa tehdyssä kyselyssä mitataan kestävän tuottamisen ja toimittamisen merkitystä ihmisille. Huomioitavaa on, että Tanska on tässä selvityksessä elintarvikkeita lukuun ottamatta ryhmän hännillä, kun edellisessä kohdassa tanskalaiset olivat vastanneet tekevänsä useimmiten tietoisia valintoja ympäristön puolesta. Johtajana kategorioissa on pääosin Ruotsi ja Suomi sekä Norja ovatkin lähtökohtaisesti keskiarvojen tuntumassa.

Neljä suurinta toimittajaa Pohjoismaihin ovat Kiina, Saksa, Yhdysvallat ja Iso-Britannia. Ulkomaille tehdyt verkko-ostokset ovat kuitenkin vähenemässä. Kiinan osuus on jokaisen maan kohdalla hämmästyttävän suuri nykyisten ympäristöystävällisten mieltymysten valossa. Yleinen näkemys kuitenkin on, että Kiinassa laiminlyödään yleiset käytännöt ympäristöystävällisyydestä, työoloista ja turvallisuudesta. Tähän voidaan olettaa tulevan muutos vastuullisuuden tärkeyden kasvaessa edelleen, mikäli Kiinassa jatketaan vastuullisuuden laiminlyöntiä vanhaan tapaan. Joka kolmas verkko-ostoksia tekevä on vastannut olevan valmis maksamaan ilmastokompensaatiota. Suomessa määrä on pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Tämän määrän uskoisi kasvavan tulevaisuudessa ympäristöystävällisyyden suosion suuren huomion lisääntyessä.

Kuva 4. Postnord puolivuotisraportti 2019 s.20. 

Lähde ja kuvat: